Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Buddhalaisuus (Oppi (Käsitys Jumalasta (ei uskota Luoja-jumalaan, vaan…
Buddhalaisuus
Kannatus
Levinneisyys
Sri Lanka, Kaakkois-Aasian maat, Etelä-Korea, Kiina sekä Japani
-
Syntyhistoria
- Perustaja Siddhartha Gautama (noin 624-544 eKr) Hän eli nuorena yleellisyyksistä nauttien. Hän ei kuitenkaan ollut tyytyväinen. Hänelle heräsi kysymyksiä ihmiselämän tarkoituksesta sekä kärsimyksen ongelmista. Lopulta hän hylkäsi perheensä ja ryhtyi vaeltavaksi askeetiksi ikiaikaisen intialaisen perinteen mukaisesti. Vaeltaessaan opettajien ja pyhimysten kanssa hän ei kuitenkaan päässyt tavoitteeseensa; kärsimyksen voittamiseen. Hän päätti ryhtyä harjoittamaan äärimmäistä askeesia. Tämä ei tuottanut toivottua tulosta. Hän hylkäsi äärimmäisen askeesin. Legendan mukaan hän asettui bodhi-puun juurelle. Siddhartha koki valaistumistumisen eli täydellisen ymmärryksen siinä mietittyään
- Buddha alkoi julistaa oppiaan lopun elämäänsä. Hän keräsi itselleen seuraajia Buddha opetti ja saarnasi 20 vuotta, perusti munkkiluostarin ja loi sille säännöt
Symbolit
-
Buddhalaisuuden symboli on kahdeksanosainen pyörä, jonka kahdeksan puolaa muodostuu kustakin jalosta tiestä. Buddhalaisuudessa ei ole yleensä erityisiä jumalia, mutta joissakin suuntauksissa Buddhaa palvotaan jumalana
Oppi
Käsitys Jumalasta
- ei uskota Luoja-jumalaan, vaan ajatellaan, että niin tuntevat olennot kuin maailmanjärjestelmätkin syntyvät, kuolevat ja jälleen-syntyvät syyn- ja seurauksen lakien mukaisesti.
- Valaistumalla voi vapautua karman, ehdollistuneisuuden kehästä. Vapautuneisuuden tilaa sanotaan nirvanaksi.
- Korostetaan keskitien oppia, jonka mukaan ääripäät – rikas ja yltäkylläinen tai yhtä lailla askeettinen elämä ovat pahasta. Ihmisen tuli tavoitella elämässään oivallusta ja rauhaa, joihin liittyy neljä jaloa totuutta.
- Ensimmäisen jalon totuuden mukaan olemassaoloon kuuluu kärsimys, mikä ihmisen tulee hyväksyä.
- Toisen jalon totuuden mukaan kärsimyksen aiheuttaa elämänjano, eli halu ja himo aistinautintoja kohtaan. Ne tulee kitkeä pois mahdollisimman hyvin.
- Kolmannen totuuden mukaan kärsimys päättyy, kun elämänjano sammuu. Tällöin ihminen kokee valaistumisen eli nirvanan. Nirvanassa ihminen näkee olemassaolon niin kuin se kuuluu nähdä.
- Neljännen totuuden mukaan kärsimys lakkaa, kun kuljetaan jaloa kahdeksanosaista tietä. Siihen kuuluvat:
OIKEA OIVALLUS = ymmärtää neljä jaloa totuutta
OIKEA PYRKIMYS = vapaus himosta, pahansuopuudesta ja julmuudesta
OIKEA PUHE = pidättäytyminen valheesta ja juoruista
OIKEA TOIMINTA = tappamisen, varastamisen ja sukupuolisen väärin käyttäytymisen välttäminen
OIKEA ELINKEINO = eettisesti oikea ammatti
OIKEA PONNISTELU = pyrkimys välttää pahaa
OIKEA VALPPAUS = pyrkimys ymmärtää kaiken väliaikaisuus
OIKEA KESKITTYMINEN = mietiskelyn harjoittaminen
KOLME JALOKIVEÄ
- Buddha
- Buddhan oppi eli dharma
- Buddhan seuraajien yhteisö
eli sangha
- näillä kolmella jalokivillä buddhalainen toivoo saavuttavansa uskonnon korkeimman päämäärän, nirvanan, ikuisen rauhan tai olemattomuuden tilan.
- Perusajatuksena tehdä hyvää, välttää pahaa ja puhdistaa mielensä
- Yksilön elämää säätelee karman laki, jossa ihmisen teot määräävät hänene jälleensyntymisen asteen. Teoksi luetellaan ajatukset sekä sanat.
- Buddhalaisuuden mukaan sielu ei vaella, joten jälleensyntymien välillä ei ole muuta yhteyttä kuin ihmisen hankkima karma.
Rituaalit
- Meditaatio eli mietiskelu tähtää mielen puhdistamiseen, ja onkin tärkein uskonnollinen rituaali
- tekniikalla ei ole pääroolissa vaan olennaisempaa on päämäärä ja oman mielen hallitseminen
- Luostari paras paikka mietiskelylle
- Avioliittoon vihkii buddhalaiset munkit, joita tulee olla kolmella jaollinen määrä (3-6-9)
- seremonia suoritetaan varhain aamulla, se kestää kahdesta neljään tuntiin
- seremoniassa munkit lausuvat rituaalisia tekstejä
- Hautauksen yleisin muoto on polttohautaus. Se suoritetaan luostarin krematoriossa.
- Hautapaikalla ei ole uskonnollista merkitystä
Erityissäännöt/ohjeet
Moraaliset ohjeet:
Keskeiset moraaliset ohjeet muodostuvat viidestä harjoituohjeesta, jotka kehottavat pidättäytymään;
- elämän tuhoamisesta
- sellaisen ottamisesta, jota ei ole annettu
- sukupuolisesta väärinkäyttäytymisestä
- valheellisesta puheesta
- tajuntaa sumentavien aineiden nauttimisesta
Noviisin harjoitusohjeet täydentävät näitä viittä ja tulkitsevat kolmannen ohjeen kaikesta sukupuolisesta kanssakäymisestä pidättymiseksi. Lisäohjeet kehottavat pidättäytymään;
- väärään aikaan (keskipäivän jälkeen) syömisestä
- tanssista, laulusta, musiikista ja huvitusten katselusta
- hajuvesien ja kukkaköynösten ja muiden kosmeettisten aineiden käyttämistä ja itsensä koruilla kaunistelemista
- korkeiden ja leveiden (ylellisten) vuoteiden käyttämistä
- kullan ja hopean vastaanottamista
Maallikoiden tiettyinä kuukauden päivinä noudattamat kahdeksen ohjetta sisältävät muut paitsi kymmenennen ohjeen ja yhdistävät kahdeksannen ja yhdeksännen yhdeksi ohjeeksi.
Suuntaukset
- hinayana ("pieni kulkuneuvo")
-theravada ("vanhinten oppi")
- mahayana ("suuri kulkuneuvo")
-puhtaan maan buddhalaisuus
-zen
- vajrayana ("timanttikulkuneuvo")
eli tantrinen buddhalaisuus
-
-
