Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
FESTIVAALIEN SUOMI - Taloudellinen merkitys (Timo Tohmo & Esa…
FESTIVAALIEN SUOMI - Taloudellinen merkitys
Timo Tohmo & Esa Storhammar: Festivaalit, alue ja taloudelliset vaikutusanalyysit
taloudellinen vaikutusanalyysin teko
virhemahdollisuudet
kuinka kohdealueet määritellään?
kenen kulutus on seurausta tapahtumasta ja kenen kulutus on tapahtumasta riippumatonta?
miten kertoimet valitaan?
sisällytetään paikallisia katsojia taloudellisiin vaikutuslaskelmiin
miten vaihtoehtoiskustannukset otetaan huomioon?
mitataanko vain hyötyä ja unohdetaan kustannukset?
tapahtumien järjestämiseen vaikuttaa kysyntä ja tarjontatekijät
kysyntä riippuu esim. esitysten hintatasosta, vaihtoehtojen hintatasosta sekä esitysten laadusta ja ohjelmistosta
lisäksi: markkinointi, pääsylippujen jakelu ja palvelun saavuttamiseksi uhrattavat muut kustannukset (esim. matkakustannukset)
tarjontaan vaikuttaa esim. tuotantokustannukset, hintataso ja avustukset
aineiston kerääminen
haastattelut ja kyselylomakkeet
henkilöt tulevat todennäiköisesti valituiksi aineistoon:
jos henkilö viipyy alueella pitempään
jos liikkuvat aineiston keräyksen alueella
yleensä kallista ja aikaa vievää
Finland Festivals ry
jäsenfestivaaleja n. 100 kpl
lastenkulttuuri
kuvataide
tanssi
teatteri
musiikki
kirjallisuus
elokuva
toimii festivaalien edunvalvojana Suomessa
jäsenfestivaaleille myytiin lippuja 822 435 kpl (2015) & kokonaiskävijämäärä oli arviolta 2 342 232 kpl
festivaalit nähdään myös nykyään vientitulon tyyppisten hyötyjen tuottajina alueille
Crompton ja kumppanit: alueen asukkaiden tulisi maksaa osa verojaan eri kohteisiin esim. festivaaliin. Kuntalaiset hyötyvät tapahtumien järjestämisestä, koska ne kasvattavat tulovirtaa alueelle ja sitä kautta lisää työpaikkoja. Myös he saavat itse lähelleen kulttuuria.
"... mikä tulonlisä (vaikutus) on riippuvainen järjestettävästä festivaalista ja mitä tuloja olisi ansaittu festivaalista huolimatta."
yleensä tutkimuksissa mukaan otetaan vain henkilöt, jotka ovat ulkopaikkakuntalaisia, vaikka paikkakuntalainen ei olisi muuten käyttänyt ko. rahasummaa tiettyyn paikkaan. Toisaalta myös ulkopaikkakuntalainen on voinut saapua paikkakunnalle jonkin muun syyn takia kuin festivaalin.
kyselylomakkeen alussa voidaan esittää kysymys, miksi henkilö on matkustanut ko. paikkakunnalle
paikkakuntalaisten käyttämää kulutusta ei pidetä uutena rahana alueella
taloudelliset vaikutukset riippuvat myös tapahtuman kävijöiden määrästä
vaikutusanalyysiin huomioidaan myös festivaaliin liittyviä tilastoja ja järjestävän organiaation tunnuslukuja (esim. historia, suorat työllisyysvaikustukset)
otettava huomioon myös kuka tapahtumaa järjestää ja millainen side järjestäjällä on alueeseen
kulttuuritapahtumien aluetaloudellisten vaikutusten mittaamisen menetelmät
pohjoismainen menetelmä: matkailijoiden kulutus (menomenetelmä) ja yritysten saama tulonlisäys (tulomenetelmä)
CGE-mallit tai panos-tuotosanalyysillä (Contingent valuation -menetelmällä ja Conjoint-analyysillä). Näillä selvitetään taloudellisia vaikutuksia
Satu Silvasto: "Is This the World's Most Achingly Cool Festival?" - Flow Festival kansainvälisessä mediassa
Flow ja kansainvälinen media
Kirjoituksissa kehutaan kokonaiselämystä ja eirtyishuomiota saavat ohjelmisto, ruokatarjonta, tapahtuman ekologisuus, festivaalialue ja tunnelman luojana myös paikalliset ihmiset
Myös Helsinki saa paljon kansainvälistä näkyvyyttä Flow:n ansiosta. Flow vaikuttaa positiivisesti Helsingin imagoon ja strategioihin.
kirjoituksia mm. Forbes, BuzzFeed.com, The Huffington, The Gurdian ja Der Spiegel
Flow Festival
2006: 9 500 kävijää, 2007: 13 00 kävijää, 2016: 75 000 kävijää
Lähtökohdat: konsepti joka ei kiinnity Suomeen, vaan kansainväliseen kenttään. Kansainvälinen markkinointi ja ulkomaalaiset asiakkaat. Kokonaiselämys, johon kuuluu musiikkia, muita taiteita, huolellista aluesuunnittelua ja hyvää ruokatarjontaa
perustajat: Tuomas Kallio, Suvi Kallio ja Toni Rantanen
15% kävijöistä tulee Suomen ulkopuolelta
Jäntevää kehitystyötä, joka perustuu tutkimuksiin.
Mikko Manka: Festivaalit matkailukohteina - tapaus Pirkanmaan Festivaalit
Mikkonen, Pasanen ja Taskinen: tapahtumamatkailijat ovat houkutteleva matkailijaryhmä paikkakunnille
tapahtumamatkailijat ovat usein hyvin
toimeentulevia ja korkeastikoulutettuja,
joten viipyvät paikkakunnalla
pitempään kuin normaali matkailija
Diane O'Sullivan ja Marion J. Jackson: Festivaalimatkailu tarkasteltuna eri näkökulmista
Näkökulmat
yhteisöjen kehittäminen
matkailuelinkeinon tai -talouden näkökulma
vapaa-ajan käyttö ja osallistuminen
Sosiologinen
Kestävän kehityksen ajatus
tapahtumamatkailun tutkimus
festivaalien luokittelu
Donald Getz
sisältö ja muoto -alaluokka
festivaalit ovat kulttuurinen juhla. alaluokat: karnevaalit, muistojuhlat ja uskonnolliset tapahtumat
festivaalit: esim. kulttuuri- uhrheilu- ja bisnestapahtumat
luokittelu vielä esim. musiikkityylin mukaan
taide ja viihde -alaluokka
konsertit
festivaaleilla ja konserteilla sama pääluokka: julkiset juhlat
Getzin pyramidi
toisiksi ylimpänä: Säännöllisesti järjestettävät merkkitapahtuma
korkea matkailukysyntä ja arvo
toisiksi alimpana: Alueelliset tapahtumat (säännöllisesti järjestettävät ja kertaluontoiset)
kohtalainen matkailukysyntä
alimpana: paikalliset tapahtumat (säännöllisesti järjestettävät ja kertaluontoiset)
matala matkailukysyntä ja arvo
ylimpänä: Yksittäiset megatapahtumat
Korkea matkailukysyntä ja arvo
esim. olympialaiset tai maailmannäyttelyt
Suomessa matkailunnäkökulmasta megatapahtumia voisi olla esim. Savonlinnan oopperajuhlat tai Flow Festival
Pasanen ja Hakola
tapahtuman sisältö
tapahtuman koko
tapahtuman muoto ja sen julkisuus
tapahtuman matkailullinen
merkittävyys
"... mikään tapahtumaluokittelu ei ole täydellinen, koska myös tapahtuman konteksti vaikuttaa luokitteluun..." esim. kävijämäärän mukaan luokittelu on suhteellista
Vuoden 2009 tutkimuksessa käytetty luokittelu
kansalliset merkkitapahtumat
kansalliset tapahtumat
alueelliset tapahtumat, joilla on kansallista merkitystä
alueelliset tapahtumat
matkailuelinkeinon näkökulma ei aina
kohtaa festivaalin alkuperäistä ajatusta
Festivaalien järjestämisen hyödyt matkailulle ja aluetaloudelle
elinvoimaisuutta alueelle
vetovoimatekijä
matkailijoiden tuoma raha
matkailun kausiluontoisuutta voi tasata, jos tapahtuma järjestetään matkailusesongin ulkopuolella
Pirkanmaan festivaalit - Pirfest ry
Pirkanmaalaisten kulttuurifestivaalien verkosta, jolla on 36 jäsentä Pirkanmaan kunnissa
Tavoite: parantaa jäsenfestivaalien toimintaedellytyksiä ja tehdä niistä tunnettuja
Tarjoaa jäsenilleen: neuvontaa, valmennuksia, kävijätutkimuksia ja kehityshankkeiden toteuttamista
kävijäkysely
37% kävijöistä saapui Pirkanmaan ulkopuolelta tapahtumaan
Jäsenfestivaalit keräävät lähinnä suomalaista yleisöä paikalle
60% paikkakunnan ulkopuolisista kävijöistä yöpyi pirkanmaalla
ulkopaikkakuntalaisista yli 90% kertoi festivaalin olevan pääsyy matkaansa paikkakunnalle
Kulttuurimatkailu ja festivaalit ovat Pirkanmaalle merkittäviä taloudellisia tekijöitä
vuonna 2013 Pirkanmaan ulkopuolelta tuleet kävijät toivat alueelle 139 miljoonaa euroa matkailutuloa
pirfestin festivaalit saivat avustuksia vuonna 2013 1,8 miljoonaa euroa
Kimmo Kainulainen: Festivaalit innovaatioiden kasvualustoina
innovaatio: esim. jos festivaali synnyttää uuden teknologisen keksinnön, markkinointi - tai palvelukonseptin tai liike-elämän tuotantomentelmän
Uusien toimintatapojen
juurtuminen tapahtumapaikkakunnalle
Kuhmon kamarimusiikki on esim. synnyttänyt Kuhmo-talon rakentamisen ja musiikkipainotteisen lukion perustamisen
Porin Jazz on esim. synnyttänyt lukuisia oheistapahtumia, jazzmusiikin koulutusorganisaation, näyttelytoiminnan ja harrastus mahdollisuuksien monipuolistuminen
klusteroitumisen dynamiikka
ideoiden ja innovaatioiden kasvualusta
Festivaaliklusteri
face-to-face-vuorovaikutus luo uusia kohtaamisen tiloja mahdollistaen ideoiden, innovaatioiden, tuotteiden, palveluiden ja instituutioiden synnyn, vaihdoin ja leviämisen
vaikuttaa positiivisesti alueen tai kaupungin elinvoimaan ja taloudelliseen menestykseen
siellä toimii: yrittäjiä, tutkijoita, yhteiskunnallisia aktivisteja, taiteilijoita, viranhaltijoita, vaikuttajia ja opiskelijoita
Festivaalit tuovat tapahtumakaupunkiin uutta kulttuurialan osaamista ja taitoja, jotka mahdollistavat uusien innovaatioiden synnyn
Innovaatioalustat
leviämisvaikutukset
tieto, verkostot, tuotteet/palvelut sekä teknologiaan perustuviin impulsseihin
verkoston leviämisvaikutukset: esim. yhteisöjen integroituminen ja osaamiksklustereiden rakentuminen
Pirfest ry
Festivals Edinburgh
Oulun kulttuuritapahtumat ry
Tuotteiden, palveluiden ja teknoligian leviämisvaikutukset: esim. kaupallisen toiminnan aktivointi, investointien ja uusien palveluinnovaatioiden kehitys
tiedolliset leviämisvaikutukset: esim. työllistymistä edistävien taitojen kehittymistä, monialaisten yhteistyön lisääntymistä, asenteissa tapahtuneita muutoksia
Suomen innovaatioalustoja esim. Demola Tampere, Agro Living Lab Seinäjoki ja Helsinki Testbed
Yhteiskehittämisen foorumeja (oppilaitosten yhteyteen) esim. SIMLab, MINNO ja InnoOMNIA
Lähtökohtana erilaisten toimijoiden ja asiantuntijoiden osaamisen yhdistäminen, tietojen jakaminen ja työnjako