Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Havaitseminen on tiedonkäsittelyn perusta (Havaitsemiseen vaikuttavat…
Havaitseminen on tiedonkäsittelyn perusta
Sensorinen deprivaaton koe (tehtiin 1950-luvulla)
Vapaaehtoiset koehenkilöt eristetään mahdollisimman täydellisesti kaikista aistiärsykkeistä
Koehenkilöt olivat tunteja liikkumatta. Kuulivat tasaista hurinaa ja näkivät tasaisen valkoisen pinnan sameiden silmälasien läpi
Monet koehenkilöt alkoivat ahdistua, kokivat harha-aistimuksia, ja heidän ajattelunsa muuttui sekavaksi
Kokeet osoitti että psyykkiset toiminnot vaativat jatkuvaa vuorovaikutusta ympäristön kanssa
Aistitiedon käsittelyssä on kaksi päävaihetta
Aistiminen
Aistielin, kuten silmä tai korva reagoi ärsykkeeseen
Havaitseminen
Aivot käsittelevät aistien vastaanottamaa tietoa niin, että ärsykkeestä ja sen ominaisuuksista syntyy psyykkinen kokemus
Aistitiedon käsittelylle aivoissa on ominaista kaksi pääperiaatetta
Rinnakkaisuus
Ilmenee siten, että erityyppisiä ärsykepiirteitä käsitellään aivoissa samanaikaisesti mutta eri alueilla
Hierarkkisuus
Tietoa käsitellään aivoissa monella eri tasolla
Havaitsemiseen vaikuttavat
Skeemat
Motiivit
Mieliala
Tarkkaavaisuus
Hahmolait
Hyvän muodon laki
Havainnon kohteet ryhmitellään niin, että niistä muodostuvat kokonaisuudet ovat mahdollisimman yksinkertaisia
esim. jos yöpöytä ei kokonaan näy sen päällä olevan herätyskellon alta, tulkitsemme että yksi esine peittää toista, emmekä niin että yöpöydästä puuttuisi pala herätyskellon kohdalta
Yhteisen liikkeen laki
Samaan suuntaan liikkuvat kohteet ryhmitellään yhteen
esim. samaan suuntaan uivat kalat hahmotetaan samaan parveen kuuluviksi
Ajallisen lähekkäisyyden laki
Ajallisesti lähellä toisiaan olevat sävelet ryhmitellään musiikissa yhteen melodioiksi
esim. kuunnellessamme sinfoniaa hahmotamme eri soittimien yhteissoinnista syntyvän kokonaisuuden
Kohteen havaitsemiseen vaikuttaa konteksti
Konteksti = ympäristö, jossa kohde esiintyy
Tällä tavalla kohteiden tunnistaminen etenee kokonaisuudesta osiin päin
Muutossokeus
Yllättävän yleinen ilmiö, jossa havaitsija ei huomaa äkillisiä suuriakaan mutoksia ympäristössään
Näköharha eli illuusio
On kyse kuvioissa, jotka ovat "mahdottomia", kuten Penrosen kehikko. Ristiriitainen kuvio näyttää aluksi normaalilta, mutta kun sitä tutkii tarkemmin, huomaa, että se on mahdoton rakentaa todellisuudessa
Havaintokonstanssi
Havainnon pysyvyysilmiö. Henkilön kokoa koskeva havainto pysyy likimain samana katseluetäisyydestä riippumatta. Ilman koon konstanssia henkilöö näyttäisi kutistuvan, kun hän, kulkisi havaitsijasta pois päin, ja kasvavan, kun hän kulkisi havaitsijaa kohti
Muodon konstanssin ansiosta taas kohteiden muotoa koskeva havainto pysyy likimain samana, katsottiinpa kohdetta mistä suunnasta tahansa
Vastaavasti kirkkauskonstanssin vaikutuksesta valkoinen kissa näyttää valkoiselta niin kirkkaassa auringonpaisteessa kuin hämärässäkin, vaikka siitä eri oloissa heijastuu katsojan silmään eri määrä valoa
Havaintokonstanssit toimivat näön lisäksi muissakin aisteissa
Kun saman puheäänten, kuten vokaalin "a", lausuu matalaääninen mies ai korkeaääninen nainen, korvaan saapuva kuuloäryske on hyvin erilainen, siitä huolimatta tunnistamme kummassakin tapauksessa äänten samaksi vokaaliksi
Konstanssi-ilmiöissä yhdistyy ärsykelähtöinen ja skeemojen ohjaama havaitseminen: havaitsemiseen vaikuttavat sekä ärsykkeen piirteet että havainnon kohteesta ja kontekstista entuudestaan tietämämme asiat