Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Havaitseminen (Havainnon muodostuminen (aistit (näköaisti (pidetään…

- - - - osa aistimuksista tulee ihmisen tietoisuuteen -> havainto
        
        havaintokehän periaatteen mukaisesti yksilön sisäiset mallit ohjaavat huomion kiinnittämistä eri kohteisiin ja ympäristöstä saatavan tiedon valikointia
    - - silmän verkkokalvon tunnistinsolu rekisteröi vain valopisteen jossakin tietyssä näkökentän kohdassa
      - silmä
        
        osat
        
        verkkokalvo
        
        pohjassa valoon reagoivia sauvasoluja ja tappisoluja
        
        sauvat reagoivat valon voimakkuuteen
        
        hämärässä näkeminen
        
        liikkeen tunnistaminen
        
        tapit aktivoituvat kirkkaassa valaistuksessa
        
        rekisteröivät värejä
        
        kolmea eri tyyppiä sen mukaan, mille aallonpituuksille ne ovat herkkiä
        
        foveassa on tappisoluja
        
        sarveiskalvo
        
        ihon ulkopuolisen silmän ulommaisin osa
        
        iiris
        
        pupilli
        
        iiriksen valoa säätelevä aukko
        
        linssi
        
        taittaa valon -> verkkokalvolle
        
        lasiaisneste
        
        fovea
        
        tarkan näön alue
        
        tappisoluja
        
        noin puolet näköhermon aksoneista lähtee foveasta -> noin 50 prosenttia takaraivon näköalueesta saa tietoa fovean alueelta
        
        silmän nopeiden liikkeiden eli sakkadeiden avulla kuva koko näkökentästä tarkentuu ja hahmottuu
        
        näköhermo
        
        verkkokalvolta lähtevien hermosolujen aksonit yhtyvät näköhermoksi
        
        sokea piste
        
        näköhermon alkukohta
        
        ei ole sauva- eikä tappisoluja
        
        toiminta
        
        valo saapuu silmän linssiin pupillin eli iiriksen valoa säätelevän aukon läpi
        
        pupilli supistuu kirkkaassa valossa ja laajenee hämärässä
        
        linssi taittaa pupillin kautta saapuvan valon
        
        valo päätyy verkkokalvolle -> johon se imeytyy
        
        1 more item...
      - suurin osa ihmisen vastaanottamista ärsykkeistä ja tiedoista tulee aivoihin näköaistin kautta
        
        aivokuoresta noin 25 prosenttia käsittelee näkötietoa
      - pidetään ihmisen kehittyneimpänä aistina
        
        vliaivoissa sijaitseva talamus on näköaistin tiedonkäsittelyssä tärkeä väliasema
        
        takaraivolohkot sekä laajat alueet päälaki- ja ohimolohkoissa osallistuvat näköärsykkeiden vastaanottamiseen ja käsittelyyn
        
        näköalueiden eri osat ovat erikoistuneet muun muassa värin, liikkeen ja muodon hahmottamiseen
      - näkötiedon käsittely
        
        mikä-reitti
        
        takaraivosta ohimoon johtava rata
        
        on kehittynyt tunnistamaan ympäristön kohteita (katsommeko ihmistä vai taloa)
        
        kohde tunnistetaan liikkeen, värin, muodon sekä kolmiulotteisuuden perusteella
        
        visuaalinen agnosia = kyvyttömyys tunnistaa kohteita tai niiden ominaisuuksia
        
        miten-reitti
        
        takaraivosta päälaenlohkoon johtava rata
        
        prosessoi avaruudellista tietoa, umpäristön kohteiden sijaintia ja omaa sijaintiamme suhteessa ympäristön kohteisiin (esineeseen tarttuminen ja liikuttaminen)
        
        ataksia = tunnistaa esineen, mutta ei välttämättä osaa tarttua siihen kädellään, vaan osuu harhaan
  - - - verkkokalvolle muodostuu kaksi erilaista kuvaa
        
        kuvat heijastuvat verkkokalvolle hieman eri kulmista -> ei koskaan identtiset
    - - -> ihminen pystyy muodostamaan kolmiulotteisia syvyyshavaintoja kahdesta kaksiulotteidesta verkkokalvon kuvasta
      - monokulaariset syvyysvihjeet
        
        verkkokalvolle kaksi erilaista kuvaa
        
        silmien lihasten liikkeiden kautta välittyvät vihjeet
    - - esimerkiksi perspektiivi, varjot, esineiden lomittaisuus ja niiden sijainti suhteessa horisonttiin sekä esineiden liike antavat vihjeitä, joiden perusteella syvyyshavainto syntyy
      - monokulaariset syvyysvihjeet
        
        esineiden lomittaisuuden avulla voidaan havaita esineen suhteellinen etäisyys edessä olevista esineistä, mutta ei todellista etäisyyttä
        
        esineiden varjot
        
        etäisyys horisontista
        
        esineiden suhteellinen koko
        
        kohteiden epätarkkuus
        
        lineaarinen perspektiivi
        
        pintagradientti
        
        esinieden nopeus suhteessa etäisyyteen