Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Biologian koe (Kpl.5 (Ekosysteemiksi kutsutaan kokonaisuutta, johon kuuluu…
Biologian koe
Kpl.5
Ekosysteemiksi kutsutaan kokonaisuutta, johon kuuluu eliöiden muodostaman eliöyhteisön lisäksi myös sen kanssa vuorovaikutuksessa oleva eloton ympäristö
Laajin ekosysteemi on koko maapallon käsittävä biosfääri
Omavaraiset eliöt ovat fotosynteesiiin tai kemosynteesiin kykeneviä
Toisenvaraiset eliöt saavat energiaa syömällä muiden eliöiden sisältämää orgaanista ainetta
Ekosysteemin tuottajien foto- ja kemosynteesissä valmistama biomassa on perustuotantoa
Jatkotuotanto on kuluttajien biomassan tuotanto
ekologinen tehokkuus = hyötysuhde, jolla ravinto- eli energiapyramidin jokin porras sitoo ottamaansa energiaa biomassaansa eli siirtää sitä seuraavan portaan käyttöön.
Ohivirtaava tehokkuus on energiaa, jonka kukin ravintoketjun lenkki tai energiapyramidein porras kuluttaa omiin elintoimintoihinsa.
(Tuottajat = autotrofit = omavaraiset
Kasvit, levät, osa bakteereista)
Avainlaji =Ekosysteemin toimintaan voimakkaasti vaikuttava laji
Hiilen kiertokulku!!!!!!
Avainbiotooppi: Erityisen tärkeä elinympäristö, jossa elää poikkeuksellisen rikas eliölajisto.
Kpl.8
Typpi on eliöille välttämätön alkuaine. Solut eivät toimi ilman typpeä.
Typpi on useimmille kasveille eniten kasvua rajoittava tekijä eli minimitekijä
Jotkin maaperässä elävät bakteerit pystyvät sitomaan ilmakehän typpeä ja muuttamaan sen kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Tätä bakteerissa tapahtuvaa typensidontaa kutsutaan biologiseksi typensidonnaksi.
Salamointi saa aikaan hyvin korkean lämpötilan, ja sen vaikutuksesta ilmakehän typpimolekyylit hajoavat ja liittyvät happeen muodostaen typen oksideja. Tätä kutsutaan abioottiseksi typensidonnaksi.
Typen kiertokulku!!
Ryhmissä tehty työ
Hajakuormitus on luontoon tuleva kemiallinen kuormitus, oka on lähtöisin useista päästölähteistä.
Pistekuormituskseksi sanotaan sellaisia päästöjä, jotka voidaan selkeästi paikallistaa
Valuma-alue on vesistöjen oleva maa-alue, jolta pintavedet valuvat kyseiseen vesistöön.
Suolavesipulssi = Kovien myrskyjen seurauksena pohjamerestä tuleva suolapitoisemman veden voimakas virtaus itämereen.
Kpl.4
Samalla alueella elävien eri lajien populaatiot muodostavat eliöyhteisön
Lajienvälistä kilpailua syntyy, kun useampi laji käyttää jotain yhteistä ympäristöresurssia, esim. samaa ravintoa
Jos kahden lajin ekolokerot ovat samanlaiset, voi seurauksena olla syrjäyttävä kilpailu, jossa elinvoimaisempi laji syrjäyttää heikomman.
Vuorovaikutussuhteet voivat vaikuttaa negatiivisesti, positiivisesti tai neutraalisti populaatioon.
Laidunnus on ravinnonottotapa, jossa kuluttaja käyttää vain osan ravintoeliöstä hyödykseen, esim. kasvinsyöjä-kasvi suhde
Ravintospesialisti on eläin, joka käyttää vain yhdenlaista ravintoa
Symbioosilla tarkoitetaan lajien välistä kiinteää yhteiselämää, jossa on molemmille osapuolille hyötyä
Mutualismi
Ehdoton mutualismi on lajien välinen suhde, jossa lajit eivät kykene elämään ilman toista
Ehdollinen mutualismi on lajien välinen suhde, jossa kaksi lajia, jotka elävät mutualistisessa suhteessa, tulevat toimeen myös ilman toista
Koevoluutio eli rinnakkaisevoluutio on kahden tai useamman lajin toisistaan riippuvainen evoluutio.
Kpl.13
Luonnonsuojelu on osa ympäristösuojelua.
Luonnonsuojelun tarkoituksena on varjella alkuperäistö luontoa ja sen monimuotoisuutta
Geenivirta on geenien kulkeutumista populaatiosta toiseen
Kansallispuistojen ja luonnonpuistojen tarkoitus on alkuperäisen luonnon säilyttäminen.
Sateenvarjolaji = laji, jota suojelemalla voidaan suojella myös muita lajeja
Rauhoittaminen
Kasvitieteellinen puisto
Ekosysteemipalvelut
Tuotantopalvelut
Kulttuuripalvelut
Ylläpitävät palvelut
Säätelypalvelut
Kpl. 3
Tiettynä aikana tietyllä alueella elävät sama lajin yksilöt muodostavat populaation.
Populaatio
Sama laji
Sama paikka
Sama aika
Sukupuolijakauma
Eri sukupuolta olevia yksilöitä
Yleensä tasainen
Ikärakenne eli ikäpyramidi = Eri-ikäisiä yksilöitä
Populaatioon vaikuttaa; koko, tiheys, kuolleisuus, ikäjakauma, sukupuolijakauma, lähtömuutto, tulomuutto, syntyvyys, kannanvaihteku ja ympäristön kantokyky.
Kannanvaihtelu eli muutokset populaation koossa ja tiheydessä
Ympäristön kantokyky = Ravinto ja elinmahdollisuudet populaation kaikille jäsenille
Metapopulaatio = Paikallispopulaatioiden muodostama kokonaisuus
populaation kokoon vaikuttavat myös muuttoliikkeet
Säännölliset vaellukset, esim. lintujen muuttoliikkeet
Epäsäännölliset vaellukset, esim. sopuli
Invaasiot, ihmisen vaikutus eli ihminen on ollut mukana vaikuttamassa, esim. tappajamehiläiset
Kpl.11
Lämpö- eli infrapunasäteilyn ansiosta maapallolla on elämän kannalta sopiva lämpötila.
Hiukkassäteily syntyy radioaktiivisten aineiden hajoamisen seurauksena atomin ytimessä.
Ionisoimatonta säteilyä ovat pitkäaaltoiset sähkömgneettiset radioaallot, mikroaallot, lämpö- ja valosäteily sekä osa ultraviolettisäteilystä.
Ionisoiva säteily on joko hiukkassäteilyä tai lyhytaaltoista sähkömagneettista säteilyä.
Jos elimistö altistuu suurelle säteilyannokselle lyhyessä ajassa, seurauksena on säteilysairaus.
Liiallinen UV -säteily vaikuttaa ekosysteemin toimintaan.
UV -säteily jaetaan kolmeen
UVC
UVA
UVB
Kpl.7
Hiiltä on sekä ilmakehässä hiilidioksidina että eliöissä orgaanisina yhdisteinä. Tätä hiiltä kutsutaan nopeakiertoiseksi hiileksi.
Hiilinielu on runsaasti hiiltä sitova ekosysteemi, joista tärkeimpiä ovat meret, metsät ja suot.
Fossiiliset polttoaineet ja niiden vaikutus!
Luontainen kasvihuoneilmiö ja kasvihuoneilmiö
Kasvukausi on ajanjakso, jona vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi yli 5 *C.
Bioindikaattori on ilmentäjälaji, joka on erityisen herkkä jollekin ympäristötekijälle ja kykenee siten ilmaisemaan ympäristön terveydentilaa
Kpl.9
Fossiilisten polttoaineiden sisältämän rikin palamisessa syntyy rikkidioksidia
Happamoitumisella tarkoitetaan maaperän tai veden pH -arvon pysyvää laskemista. Rikin ja typen oksidit aiheuttavat luonnon happamoitumisen.
Kuivalaskeumassa rikkidioksidi ja typen oksidit päätyvät maahan painovoiman vaikutuksesta pölyn mmukana tai kaasuna. Mikäli ne reagoivat ilmassa olevan veden kanssa, syntyy rikkihappoa ja typpihappoa. Ne satavat maahan happamana sateena, jolloin puhutaan märkälaskeumasta.
Kaukokulkeuma on päästöjen kulkeutumista satojen tai tuhansien kilometrien päähän päästölähteistä.
Hiilidioksidipäästöt aiheuttavat merten happamoitumisen ja happamoituminen vaikuttaa koko ekosysteemin toimintaan.
Kriittisellä kuormituksella tarkoitetaan suurinta mahdollista pitkäaikaista laskeumaa, jonka tietty ekosysteemi kestää pitkäkestoisesti ilman merkittäviä vaurioita.
Kpl.12
Biodiversiteetti
Lajinmonimuotoisuus
Lajin sisäistä eli perinnöllistä monimuotoisuutta
Uhanalaiset ekosysteemit, esim. metsät, koralliriutat ja mangrovemetsät
Uhanalaisuus
Pullonkaulailmiö on sattumaan ja geneettiseen ajautumiseen liittyvä ilmiö, jossa populaatio kutistuu tilapäisesti muutamaan yksilöön ja uudelleen kasvaessaan muodostuu geenistöltään erilaiseksi kuin alkuperäinen populaatio.
Kpl. 2
Abioottiset ympäristötekijät eli eloton ympäristö
Esim. lämpötila, jään paksuus ja veden laatu
Bioottiset ympäristötekijät eli elollinen ympäristö
Esim. pedot, ravinto ja ihminen
Jokaisella eliöllä on elinympäristössään oma toiminnallinen asemansa tai tehtävänsä, jota kutsutaan ekolokeroksi.
Biotooppi = eliön tyypillinen elinympäristö
Abiottiset ja bioottiset ympäristötekijät vaikuttavat lajien levinneisyyteen
Lajeille ja niiden populaatioiklle on ominaista, että yksilömäärän kasvaessa ne levittäytyvät uusille alueille, koska muuten eliöiltä loppuisi elintila ja ravinto.
Kpl.10
Ympäristömyrkyt säilyvät pitkään ekosysteemeissä
Ravintoketjussa tapahtuvaa ympäristömyrkkyjen kertymistä sanotaan rikastumiseksi.
Ryhmätyö aineista!
Ympäristömyrkyt
Kpl. 1
Biodiversiteetti on elollisen luonnon monimuotoisuus, joka tarkoittaa ekosysteemien monimuotoisuutta, lajimonimuotoisuutta sekä lajin sisäistä perinnöllistä muuntelu
Ekologisen tutkimuksen tasot
yksilö
populaatio
eliöyhteisö
ekosysteemi
biomi
biosfääri
Ekolokero on eliön asema eliöyhteisössä
Kpl.6
Reunavaikutukset = ekosysteemien rajalla eliöiden lajimäärä ja lajitiheys ovat suurempia kuin kummankaan ekosysteemin sisällä
Ekologinen käytävä = viheralueita. joita pitkin eliöt voivat siirtyä alueelta toiselle, etenkin kaupunkiekologiassa käytetty käsite.
Kaupunkiluontoa