Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Työhygienia, biomonitorointi ja riskinarviointi (Vaarojen tunnistaminen ja…
Työhygienia, biomonitorointi ja riskinarviointi
Fysikaaliset tekijät
Valaistus kuuluu fysikaalisiin tekijöihin
Tapaturmariskit
Tapaturmariskeihin kuuluu sähkö- ja paloturvallisuus sekä EA-tarvikkeet ja koulutus.
Vaarojen tunnistaminen ja riskinarviointi
Työtiloilla suuri merkitys
Riskinarviointi tehtävä kirjallisesti
Kemiallisia haittatekijöitä on mitattava säännöllisin väliajoin
Tulee olla varoitusmerkinnät ja käyttöturvallisuus tiedotteet on oltava työntekijöiden saatavilla
Henkilösuojaimet TA:n vastuulla
Sopivuus ja kunto, kauanko saa käyttää ym.
Työntekijän velvoite hoitaa henkilösuojainta ja tulee käyttää sitä -> Mikäli ei käytä -> Pahimassa tapauksessa työsuhteen purkaminen
Henkilösuojaimien valinnassa voi käyttää apuna liitetaulukkoa VNp 1407/1993
Biomonitorointi mittaa sisäistä annosta
Pyritään määrittämään terveysriskiä sisäisen annoksen avulla
Varmistetaan, että altistuminen on turvallisella tasolla
ennaltaehkäisevää terveyshuoltoa -> toimenpiteisiin ryhdytään heti, ennen kuin terveysriskiä on havaittavissa.
Mitataan itse altistavaa ainetta tai aineenvaihduntatuotetta, sitoutumistuotetta biomolekyyliin, biologista vastetta.
Apuna ammattitautien tunnistamisessa
Aina tarvitaan nollanäyte
Ottaa huomioon kaikki imeytymisreitit
S-fenyylimerkaptuurihappo/U-SPMA = bentseenialtistumisen arviointiin
Tupakoiville omat viitearvot
Hitsaus
Sähkömagneettinen säteily
UV-säteily ja otsoni
Hitsaus savut, hiukkaset ja kaasut
Alumiini alumiinihitsauksessa
Ruostamaton teräs: kromi ja nikkeli
Cr,Ni,Mn,MO
Teräs: mangaani
Seostamaton teräs -> mustarauta: Fe,Mn,Cu,Zn
Hitsausmaskin käyttö jopa lisää altistusta!!!
Kemikaalien yhteisvaikutukset melun kanssa
styreeni, tolueeni, ksyleeni, rikkihiili, hiilimonoksidi, elohopea ja sen epäorgaaniset ja orgaaniset yhdisteet
Kuinka usein mitataan -> tulosta dia!
Alstitumispaketti dia -> tulosta
Työperäinen altistuminen
Yleensä keuhkojen kautta
tai ihon kautta
Nielemällä altistuminen pientä
Pölyn imeytyminen
Nenän ja suun kautta
Suurinosa poistuu heti ysköksinä
Osa poistuu loman ym. mukana mahasuolikanavaan
Osa jymähtää keuhkokudokseen -> kaikkein pienijakoisin ja vaarallisin
Kaikista käytetyin pölykeräin IOM -> altisteen arvioinnissa.
Hiiliputkikeräin kaasuille ja höyryille
Pyyhintänäytteitä voi ottaa rajoitetuista aineista pinnoilta, mm. pyreeni -> näille ei ole asettu raja-arvoja, mutta asiantuntijat osaavat arvioida niiden merkitykset.
Haitalliseksi tunnetut pitoisuudet eli HTP-arvot
Ilmapitoisuudet 8h arvoja ja 15min. raja-arvoja sekä biologisten altistusindikaattorien ohjeraja-arvot -> julkaisu löytyy netistä
Miten aine käyttäytyy elimistössä
Imeytyy luuhun, esim. lyijy tai rasvakudokseen
erittyy virtsan, ulosteen syljen, hien tai hengitysilman kautta, joko suoraan tai metabolisoitumalla eli muuntumalla