Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
HINDULAISUUS (Hindulaisuuden tärkeimmät jumalat ((Višnu, Višnulla…
HINDULAISUUS
-
OPPI
Jumala käsitys
Useimmat uskovat yhteen Jumalaan, mutta jumaluuden luonnetta tai ominaisuuksia ei määritellä tarkasti.
Oppeja tärkeämpää on noudattaa perinteisiä käyttäytymissääntöjä ja velvollisuuksia. Uskonnollista perinnettä kutsutaan sanatana dharmaksi, se merkitsee ikuista elämänohjetta
Jumalallisem katsotaann olevan lähellä ihmistä. Kaikki olemassa oleva on osa jumaluutta, jota voidaan palvoa lukemattomin eri tavoin.
Elämän tarkoitus
- ihanteena elämää, jossa ihmiselämän kolme päämäärää ovat keskenään tasapainossa, eivätkä haittaa toisiaan
- nämä kolme ovat: 1. velvollisuuden täyttäminen (dharma), 2. varallisuuden kartuttaminen (artha), 3. aistinautinnot (kama)
- kun ihmisen on valittava näiden kolmen välillä, on noudatettava tärkeysjärjestystä
- yhteiskunnallisten velvollisuuksien täyttämiseen, vaurauteen ja nautintoihin voidaan pyrkiä osana aikaan saamaan kokonaisvaltainen elämäntapa, jonka perimmäisin tarkoitus on vapahdus eli mokša
- mokša = vapautuminen samsarasta eli jälleensyntymisen kiertokulusta
Dharma hindulaisen ajattelun kulmakivi. Se merkitsee lakia, velvollisuutta, hyvettä, elämänohjetta sekä uskontoa. Se on ikuisen maailmanjärjestyksen kuuluva moraaliperiaate. Se säätelee kaikkien olentojen elämää.
Pelastuminen
- pelastusteiden kirjo on valtava, kuitenkin ne on pyritty jakamaan kolmeen pääryhmään:
- Tiedon tie (jnana marga) näkemys, jonka mukaan vapautuminen on kiinni oivaltamisesta. Ihmisen ajatellaan normaalisti olevan harhan vallassa, joten tämä tie edellyttää itsekuria ja maailmallisista asioista luopumista
- Tekojen tie (karma marga) pelastustie, jolla voivat pelastua myös maailmassa aktiivisesti toimivat, eivät vain askeetit. Pelastus voidaan saavuttaa toimien, jos vain luovutaam itsekkyydestä ja suoritetaan omat velvollisuudet
- Antaumuksen tie (bhakti marga) pelastus saadaan Jumalalta lahjana omien ponnistelujen sijasta. Teot siis pyhitetään Jumalalle, eikä tekijälle keräänny karmaa. Näin hän saavuttaa ikuisen yhteyden persoonallisen Jumalan kanssa.
RITUAALIT
Palvonta
- liittyy vahvasti käsitys rituaalisesta puhtaudesta. Tärkein on juokseva vesi, erityisesti pyhä Ganges-virta. Tärkeää on ruoan käsittelyn säännökset. Kaikkia ihmisen eritteitä pidetään saastaisina, mutta kaikista eniten saastaisuuden lähteenä pidetään kuolemaa.
- uskonnon harjoitus osa joka päiväistä elämää sekä palvonta näkyy kaikkialla; palvontaa saavat osakseen Jumalien ja henkien lisäksi esim. pyhät kasvit ja pyhät eläimet, erityisesti lehmä.
- palvonta on yksilöllistä, suurin osa kuitenkin tapahtuu kotona. Palvontarituaalia kutsutaan nimellä puja. Hindukodeissa kuvia sekä patsaita perheen suosimista jumalista. Temppelirituaaleihin sisältyy alttarihahmon palveleminen, uhrilahjojen tuominen. Värejä käytetään paljon, sillä ne lisäävät aistien yhtymistä tapahtumaan.
Siirtymäriitit
- tärkeä osa hindun uskonnollista elämää. Normaalisti pidetään välttämättöminä kolme rituaalia; inititaatio (upanayana), avioliitto ja kuolemanrituaalit
- Kolmen ylimmän kastin nuoret (8-24v.) miehet vihitään täysivaltaisiksi yhteisön jäseniksi. Sen jälkeen he ovat avioliittokelpoisia.
- naiset eivät saa inititaatio, heidän tärkein siirtymäriittinsä on häät. Avioliitto on suuressa roolissa hindujen sosiaalisessa elämässä sekä se on uskonnollinen velvollisuus
Vuotuisia juhlia
- kolmen vuoden välein vuorotellen kolmella paikkakunnalla kumbha mela niminen uskonnollinen tapahtuma. Kaikista tärkein on kuitenkin kahdentoista vuoden välein Allahabadissa. Pyhiinvaeltajat saapuvat kaikkialta Intiassa kylpemään pyhän Ganges-virran vedessä.
- Divali valon juhla loka-marraskuussa. Sen aikana hindut muistavat, kuinka valo voittaa aina pahan sekä pimeyden.
-monia Jumalien syntymäjuhlia
Kumbha mela vuonna 2013, silloin tähän juhlaan osallistui kahden kuukauden aikana arviolta 120 miljoonaa ihmistä
Pyhät tekstit
1.Veda-kirjat
- samhitit: Rigveda, Yajurveda, Samaveda, Arhatvaveda
- brahmanat
- aranyakat
- upanišadit
-
-
-
-
Sielunvaellus
Sielunvaellusopissa tekojen katsotaan vaikuttavan sieluun seuraavassa elämässä. Sielu eli atman on näkemyksen mukaan karkulainen joka ei tiedä olevansa osa brahmania. Sielun tulee pyrkiä todellisuuteen harhaisuuden tieltä.Päämääränä on siis saavuttaa ykseyden eli ”täydellisen tietoisuuden” tila.
Sielu tavoittelee valaistumista, mutta teot vaikuttavat saavutuksen saavuttamiseen. Karman lain mukaan ihminen joutuu maksamaan teoistaan. Nämä teot vaikuttavat seuraavan sielun elämään, niin että tämän on vaikeaa lähestyä valaistumista. Sielu lähestyy brahmania useiden inkarnaatioiden,ruumillistumien avulla.Ruumillistumisen tasoa ohjaa karman laki.
SYNTYHISTORIA
- ei ole yksittäistä perustajaa tai tiettyä
perustamisaikaa
- varhaisimmat piirteet noin 2600-1900 eKr Indus-kulttuurista
- pohjana olevat pyhät kirjoitukset sisältävät vaikutteita monilta eri vuosisadoilta ja eri kulttuureista
- historialliset vaiheet tuoneet lisänsä hindulaisuuden kirjoon mitään kuitenkaa syrjäyttämättä
SYMBOLIT
- OM-tavu, hindulaisuuden pyhin symboli
- symboloi Brahmania ja koko kaikkeutta
-
-
-
