Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
FESTIVAALIEN SUOMI - Festivaalipolitiikka (Minna Ruusuvirta:…
FESTIVAALIEN SUOMI - Festivaalipolitiikka
Pasi Piela: Festivaalien läheisyys - tilastollinen saavutettavuusanalyysi
Suomessa 157kpl OKM:n ja SES:n vuonna 2015 tukemaa festivaalitapahtumaa
Tutkimus
Asumispaikat festivaalien
läheisyydessä
60% suomalaisista asuu enintään 10km päässä festivaalista
festivaalit sijoitetaan tiheästi asutuille alueille
99,9% suomalaisista asuu enintään 100km päässä festivaalista
kaupunkien asumistiheyksissä suuria eroja, esim. Maailma kylässä -festivaali: 21% suomalaisista asuu enintään 30km päässä tapahtumasta
yli 65vuotiaat asuvat kauempana tapahtumista kuin muut ikäluokat (lapset ja työväestö)
Festivaalien saavutettavuus
riippuu usein julkisesta liikenteestä
saavutettavuus käsite: ihmisten mahdollisuuteen osallistua ja päästä johonkin kohteeseen esteettömästi.
Sari Karttunen: Kulttuuritapahtumien alueellinen saavutettavuus: tilastollisen analyysin kulttuuripoliittista tulkintaa
alueellinen saavutettavuus
"Kuinka taide- ja kulttuuripalvelut ovat saavutettavissa eri puolilla maata ja millaiset mahdollisuudet henkilöllä on harrastaa omaehtoista taide- ja kulttuuritoimintaa eri alueilla"
kytkös taloudelliseen saavutettavuuteen
kuljetuspalveluista aiheutuviin kustannuksiin
palveluiden luokse pääseminen
sijoittuvatko tavanomaisten
asiointi- ja kulkureittien varrelle
saavutettavuus
Saavutettavuuden edistäminen kuuluu valtion kulttuuripolitiikan tavoitteisiin
Saavutettavuuden määritelmä: "Kuinka helposti informaatiota, järjestelmää, laitetta, ohjelmaa tai palvelua voi käyttää riippumatta henkilön ominaisuuksista, esimerkiksi toimintarajoitteesta, vähemmistöön kuulumisesta tai vähävaraisuudesta."
"..Julkisen vallan väliintulo korjaa eriarvoisuutta kansalaisten mahdollisuuksissa osallistua kulttuuritoimintaan."
Festivaaleja pidetään sosiaalisesti ja kulttuurisesti helpommin saavutettavina kuin taidelaitoksia
lähin festivaali ei saisi olla kaukana
OKM ei jaa rahoituksia tasan Suomen alueiden kesken, vaan tarkoitus on turvata kulttuurin saavutettavuus kaikilla alueilla
avustuksia eri paikkakunnilla saattaa saada vain yksi taiteen muoto (esim. nykymusiikki), silloin asiakkaan näkökulmasta tarjonta saattaa jäädä suppeaksi
Kaisa Herranen: Festivaalit valtion kulttuuripolitiikassa
vuotuiset käynnit
suomalaisilla festivaaleilla
nousevat useisiin miljooniin
valtionavustukset
Taike
SES
OKM
Suurin avustuksien
saaja on
Savonlinnan oopperajuhlat
lähes 16% avustusmäärärahoista
avustusten saaja joukko on
melko vakiintunut, mutta kirjo on
laaja ja moniulotteinen
monilla festivaaleilla avustuksen
suuruus on kokonaisbudjetista
melko pieni
Vaikuttavuustavoitealueet
(kulttuuripolitiikan strategia 2020)
luovan työn tekijät
monipuolistavat luovan työn tekijöiden toimeentuloa, vahvistaa työllistymistä, kulttuuriyrittäjyyttä, osaamista ja kansainvälistä vuorovaikutusta
kulttuuri ja kansalaiset
tapahtumat edistävät erilaisten väestö- ja kansalaisryhmien mahdollisuuksia osallistua kulttuuriin. Tärkeää myös sosiaalisesti ja osa kansalaisyhteiskunnan toimintaa.
kulttuurisen perustan
vahvistaminen
".. ne täydentävät ja monipuolistavat suomalaista ja kansainvälistä kulttuuritarjontaa, tuottavat uusia sisältöjä ja toimintaa sekä kehittävät alan organisaatioita ja tapoja toimia. Lisäksi tapahtumat edistävät osaltaan kestävää kulttuuria ja moniarvoisuutta."
kulttuuri ja talous
vahvistavat kulttuurin taloutta ja monipuolistavat alueiden ja paikkakuntien elinkeinorakenteita. Keskeinen päämäärä: "taiteellisesti ja kulttuurispoliittisesti merkittävien tapahtumien järjestäminen kaikkialla Suomessa."
Satu Silvanto: Eurooppalaista festivaalipolitiikkaa etsimässä
Muiden maiden
käytännöistä malleja
Suomeen?
alueelta saatava rahoitus kansallisen tuen ehtona
tuen ylivuotisuus
yhteistyörakenteet eri
festivaalien välillä
isommat festivaalit
nähtäisiin laitoksina
erilliset kehitystuet festivaalien uusiin avauksiin
Unescon myöntämä status Suomen festivaaleille?
Selvitys: festivaalien avustaminen
kulttuuriministeriö tai vast. valtion toimija tukee kansallisesti merkittäviä ja kansainvälisiä festivaaleja (taiteellisin ja matkailullisin perustein). Myös alueellisesti merkittäviä taiteellisia festivaaleja.
Valtion matkailun edistämisestä vastaava toimija tukee tapahtumia, jotka tuovat alueelle paljon matkustajia
Valtion taiderahastot ja -neuvostot tukevat festivaaleja taiteellisin perustein ja osana omaa taiteenalaansa. Joko erillisellä tukiohjelmalla tai taiteenalan toimijoille avoimilla ohjelmilla
Minna Ruusuvirta: Tanssifestivaalit kulttuuripolitiikan kohteina ja toteuttajina
"Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena valtakunnallisten kulttuuritapahtumien tukemisessa on turvata taiteellisesti ja kulttuuripoliittisesti merkittävien tapahtumien järjestäminen kaikkialla Suomessa, edistää laadukasta ja monipuolista taide- ja kulttuuritarjontaa sekä edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja kestävää kulttuuria."
Valtiolliset
kulttuuripoliittiset
vaikuttavuustavoitteet
luovan työn tekijöiden toimintaedellytysten parantaminen
Kulttuurin perustan vahvistaminen ja jatkuvuuden turvaaminen
kulttuurin taloudelliset vaikutukset
Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin
Tanssifestivaalit ja
vaikuttavuustavoitteet
perinteiden ylläpitäminen ja kulttuuriperinnön jakaminen
tanssikasvatukselliset tavoitteet
Tanssin esittäminen ja edistäminen
Festivaalit kehittävät ja uudistavat tanssikulttuuria
tanssikulttuurin perustan
vaihvistajia ja
jatkuvuuden turvaajia
Tanssin aluekeskusverkoston luominen 2000-luvulla
2014 yhteenlaskettu avustussumma
(kulttuuri- ja taidetapahtumille)
oli n. 5,5 miljoonaa euroa
avustusta sai yhteensä 179 festivaalia
Tanssifestivaaleille keskimääräinen avustus oli 30 900 euroa vuonna 2014 (sama kuin kaikilla festivaaleilla keskimäärin)
Tanssifestivaalit muodostivat n. kymmenes
osan niin määrällisesti kuin rahallisesti
tanssifestivaalit (2000-2014) välillä ovat
kasvattaneet eniten avustussummiaan
14 (kaikkiaan 18) tanssifestivaalia sai avustuksia
alle keskiarvon eli 3 000 - 24 000 euroa
Tapahtumaistuminen
olemassa olevien laitosten ja instituutioiden ohjelmistoa paketoidaan festivaalien kaltaisiksi temaattisiksi sarjoiksi
tanssi on vielä suhteellisen nuori ja marginaalinen
taiteen ja toiminnan muoto kulttuuripoliitiikassa
Petteri Räisänen, Sara Kuusi & Reetta Sariola: Latinalaisamerikkalaisista elokuvista blockpartyihin - moninaisten festivaalien Helsinki
Kaupunginosatapahtumat ja -juhlat
kulttuurikeskuksen tukemia
lähes jokaisessa Helsingin kaupunginosassa
yhteisöllinen kaupunkikulttuuri
Helsingin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan myöntämät avustukset kulttuuri- ja taidefestivaaleille ja -tapahtumille
jakoi vuonna 2015 noin 2,6miljoonaa euroa 84 festivaalille
noussut huimasti vuosina 2005-2010, jolloin festivaalien strateginen merkitys tunnistettiin kulttuuripolitiikassa
vuonna 1995 tuki 17 festivaalia ja vuonna 2015 84 festivaalia
Avustusten summa pienentynyt per
festivaali suhteutettuna festivaalien määrään (84kpl)
kaupunkiin syntynyt
paljon pieniä festivaaleja
Helsingin juhlaviikot
sai tukea vuonna 2015 57% kokomäärästä
70% projektiluonteisia tukia
Helsingissä ei ole marginaalista kulttuuri-ilmiötä
Ravintolapäivä
kaupunginosatapahtumat
Kirpputorit
Tulisi kulttuuripoliittisesti määrittää
festivaalitoiminnalle tavoitteet
merkityksellisen toiminnan käynnistymisen ja laajentumisen tukeminen
Voiko tuen lopettaa, jos huomataan ettei se vastaa tavoitteita
kaupunkikulttuurin tukeminen
hyväksi kaupungille
vahvistaa yhteisöllisyyttä
lisää osallistuvuutta
vahvistaa kaupungin vetovoimaisuutta
Jari Hoffrén: "Toki laitetaan lauseita, mitä toivotaan kuultavan" - rahoituksen ohjausimpulssien vaikutukset festivaalijärjestäjien toimintaan
säätiöiden rahoitus
Asiantuntijayhteisö Suomessa pieni
Rahoituksen eteen joutuu tekemään enemmän työtä: esikarsinnat ja jo rahoitettujen projektien esittelytilaisuuksia
säätiöiden brändäys
jaettiin kahteen ryhmään: hyvin odotuksensa kertovat sekä sekavasti odotuksensa kertovat
eivät perustele miksi valitsevat jotkut projektit rahoitettaviksi ja miksi eivät
rahoitus merkityksellinen kokonaisrahoituksessa
Valtion ja kuntien rahoitus
hankaluus hakea saada tukea, jos ei saada tietää mitä rahoittaja tavoittelee, mittaa tai indikaattoroi.
Keskeiset kriteerit: kansainvälinen näkyvyys ja arvostus sekä saavutettavuus. Myös korkeatasoisen taidefestivaalin tukeminen ja kansalaisten hyvinvoinnin edistäminen.
perusrahoitus, jota säätiöiden tuki ja hankerahoitus lisäävät
Kunta saattaa odottaa tapahtumalta eri asioita, riippuen mistä kunnan tahosta on kyse
haasteena koko ajan aleneva valtiollinen avustus
Vaikuttamisen tärkeys
taiteen ja talouden suhde
Kulttuurin, taiteen ja tapahtumien arvostuksen lisääntyminen taloudellis-hallinnollisen näytön suhteen
tuotannon pääseminen julkisen rahoituksen (politiikan) ja sen tuoman ohjauksen piiriin
tuotanto on mitattavissa tai arvioitavissa taloudellisesti
hovikelpoisuus
Talouden ja taiteen suhte nähdään vastakkaisena
taiteellisuutta rajoittaa ja määrittää rahan saanti
haastattelut
tapahtumat ovat vakiintuneita ja arvostettuja
Mukana: Tampere Biennale, Musiikin Aika ja ANTI - Contemporary Art Festival
Haaste on saada tapahtuman alkuperäissyyn ja päämäärän sopiminen rahoituksen vaihteleviin kriteereihin ja painotuksiin
Rahoitusmaisema: Julkinen rahoitus, säätiöiden rahoitus ja hanketoiminnasta saatu rahoitus
hanketoiminta
varsinkin vapaalla kentällä hankerahoituksella on suuri merkitys
Hyvät puolet: rahoitus (lisähenkilön palkkaus), status, kansainväliset kumppanit, toiminnan kehittyminen, kuratointi
hanketoiminta ja perustoiminta limittyvät toisiinsa yhä enemmän ja enemmän
kaivataan suurempaa rahoitusta ydintoimintaan
hyödyt haittoja suurempia
Huonot puolet: kriteerit ohjaavat organisaation omaa toimintaa, työaikaa vievää
"Talous koetaan luonnollisesti olennaiseksi osaksi toimintaa, muttei päämääränä, vaan välineenä."