Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Historiallinen ajattelu ja historiatietoisuus - Teoriaa (Historiallinen…
Historiallinen ajattelu ja historiatietoisuus - Teoriaa
Historiallinen ajattelu
Seixas
Primaarilähteiden käyttäminen
Historian kirjoittaminen on tulkinnallinen prosessi joka pohjautuu ensikäden lähteistä tehdyille päätelmille
Esitettäessä hyviä kysymyksiä lähteille ne voidaan muuttaa todisteiksi
Lähteen analysointi alkaa usein ennen kuin sitä edes luetaan, kysymyksillä siitä kuka on luonut sen ja milloin se on luotu. Siihen liittyy myös sen päättely millaiset ovat olleet tekijän tarkoitus, arvot ja maailmankuva lähdettä tehdessään
Lähdettä tulisi aina analysoida suhteessa sen historialliseen kontekstiin, eli sen tekohetkellä val-linneisiin olosuhteisiin ja maailmankuviin
Edistyneimmällä tasolla oppilas pystyy...
Käyttämään useita lähteitä luodakseen kuvauksen historiallisesta tapahtumasta
Lähteistä tehdyt päätelmät eivät voi ikinä päteä yksinään, niille täytyy pystyä löytämään vah-vistusta vertailemalla niitä muihin lähteisiin
Muutos ja jatkuvuus
Muutos ja jatkuvuus liittyvät toisiinsa, ne voivat esiintyä yhtä aikaa.
Muutos on prosessi jolla on vaihteleva nopeus ja suunta. Käännekohdat ovat hetkiä jolloin muutos vaihtaa suuntaansa tai nopeuttaan.
Edistys ja taantuminen ovat ylimalkaisia arvioita muutoksesta ajassa. Riippuen muutoksen vaikutuksista muutos voi olla toisille edistystä ja toisille taantumista.
Ajan jaksotus auttaa organisoimaan muutosta ja jatkuvuutta. Se on kuitenkin tulkinnallinen prosessi, jossa määritellään sitä mitkä tapahtumat määrittelevät jonkin historian aikakauden.
Edistyneimmällä tasolla oppilas pystyy...
selittämään miten jotkin asiat jatkuvat ja jotkin muuttuvat
tunnistamaan muutoksia niissä elämän osa-alueissa jotka oletamme olevan jatkuvia ja kääntäen.
ymmärtämään että ajan jaksotus, arvioit edistyksestä ja taantumisesta voivat vaihdella näkökulman ja tarkoituksen mukaan
Syyt ja seuraukset
Muutokseen vaikuttaa useita syitä ja se johtaa useisiin seurauksiin. Nämä luovat monimutkaisen lyhyt- ja pitkäkestoisten syiden ja seurausten verkon.
Syyt jotka johtavat tiettyyn historian tapahtumaan vaihtelevat niiden vaikutuksen mukaan, joidenkin syiden ollessa muita syitä tärkeämpiä
Tapahtumat ovat tulosta kahden tyyppisten tekijöiden vuorovaikutuksesta: (1) historian toimi-jat, eli ne ihmiset tai ryhmät jotka ovat toiminnallaan vaikuttaneet historian tapahtumiin ja (2) sosiaaliset, poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset olosuhteet joissa historian toimijat toimivat
Historian toimijat eivät voi aina ennustaa olosuhteiden, vastatoimien ja ennalta arvaamattomien reaktioiden vaikutusta. Ne luovat tarkoittamattomia seurauksia.
Edistyneimmällä tasolla oppilas pystyy...
Tunnistaa ihmisen tarkoituksen mukaisen toiminnan ja ihmisen toiminnan rajoitusten vuorovaikutuksen muutoksen aiheuttajana
Tunnistaa erityyppisiä syitä tietylle tapahtumalle, käyttäen yhtä tai useampaa lähdettä tapahtumasta
Rakentaa vasta-argumentteja
Historiallinen näkökulma
Nykypäivän ja menneisyyden maailmankuvien välillä voi olla valtaisa ero
On tärkeää välttää presentismiä – nykyajan aatteiden soveltamista menneisyyden toimijoihin. Siitä huolimatta varovaiset viittaukset universaaliin ihmisyyteen voivat auttaa meitä ymmärtä-mään menneisyyden toimijoiden kokemuksia
Historiallisten toimijoiden näkökulman ymmärtäminen vaatii historiallisen kontekstin huomioimista
Menneisyyden toimijan näkökulman ottaminen tarkoittaa sen päättelemistä miten ihmiset tunsi-vat ja ajattelivat menneisyydessä. Se ei tarkoita samaistumista heidän kanssaan. Validit päätel-mät perustuvat todisteille
Historiallisilla toimijoilla on monenlaisia näkökulmia niihin tapahtumiin joihin he liittyvät. Näiden erilaisten näkökulmien tutkiminen on avain historiallisten tapahtumien ymmärtämiseen.
Edistyneimmällä tasolla oppilas pystyy...
Tunnistamaan presentismin
Käyttämään todistusaineistoa sekä historiallisen kontekstin ymmärrystä sen vastaamiseen miksi ihmiset toimivat siten miten he toimivat
Eettinen ulottuvuus
Historian kirjoittajat tekevät epäsuoria tai suoria eettisiä arvioita kirjoittaessaan historiallisia kertomuksia
Järkevien eettisten arvioiden tekeminen menneisyydestä vaatii historiallisen kontekstin huomioon ottamista
Tehdessään eettisiä arvioita on tärkeää olla soveltamatta nykyajan moraalikäsityksiä oikeasta ja väärästä menneisyyteen
A fair assessment of the ethical implications of history can inform us of our responsibilities to remember and respond to contributions, sacrifices and injustices of the past
Ymmärryksemme historiasta voi auttaa meitä tekemään informoituja arvioita nykyajan ongel-mista, mutta vain kun tunnistamme rajat siinä kuinka paljon menneisyydestä voi oppia
Historiallinen merkittävyys
Tapahtumilla, ihmisillä tai asioilla on historiallista merkitystä jos ne johtivat muutokseen, eli niillä oli suuria seurauksia monille ihmisille pitkällä aikavälillä.
Tapahtumilla, ihmisillä tai asioilla on historiallista merkitystä jos ne ovat paljastavia, eli ne valottavat historian tai nykypäivän jatkuvia ja orastavia ongelmia.
Historiallinen merkitys on konstruoitua, tapahtumilla, ihmisillä ja asioilla on historiallista merkitystä vain silloin kuin niillä on mielekäs paikka laajemmassa narratiivissa.
Historiallinen merkitys vaihtelee ajasta ja ihmisryhmästä riippuen
Edistyneimmällä tasolla oppilas pystyy...
Osoittamaan kuinka tapahtuma, henkilö tai kehityskulku on merkittävä liittämällä sen laajempaan narratiiviin tai näytämään kuinka se antaa lisätietoa nykypäivän ongelmista
Selittämään miten historiallinen merkittävyys vaihtelee ryhmästä ryhmään ja eri aikoina
VanSledright
Historiallinen ajattelu alkaa kysymysten esittämisestä
Historiallisella tiedolla kolme ulottuvuutta
Etualan / ensimmäisen asteen tieto: Tulkinnat menneisyydestä, esim. kertomus valtionrakentumisesta, demokratia, kapitalismi jne.
Tausta/toisen asteen konseptuaaliset ideat ja tietous
Todistaminen (lähteet, Evidence)
Ehkäpä tärkein konsepti
muutos/jatkuvuus
syy-seuraussuhde
historiallinen merkittävyys
historiallinen konteksti
Kriittinen konsepti
toimijuus
Proseduraalinen tietous
Tieto siitä kuinka menneisyyttä tutkitaan ja tulkitaan
Lähdekritiikki
Tulkintojen tekeminen
Lähteille perustuvien argumenttien muodostaminen
Kertomuksen kirjoittaminen
Kysymysten esittäminen
Historiallinen ajattelu on kyky tuottaa johdonmukainen tarina menneisyydestä
Kysymyksiin vastaaminen vaatii kognitiivista vuorovaikutusta taustalla olevien organisoivien konseptien ja proceduraalisen tietouden välillä. Tämä johtaa uuteen historialliseen tietoon (tulkintoihin menneisyydestä)
Esimerkiksi kysyäkseen hyviä historiallisia kysymyksiä täytyy henkilön tietää siitä mikä on historiallisesti merkittävää
Lähteiden arviointi puolestaan vaatii historiallisen kontekstin ymmärrystä
Todisteiden tukeman kertomuksen luomiseksi täytyy ymmärtää syy-seuraussuhde, sekä muutos ja jatkuvuus
Kysymysten muuttuessa myös vastaukset muuttuvat, uusia historiaoita tuotetaan kokoajan.
Historiallisen ajattelun kehittymisen kolme tasoa
Naiivi realismi (kopioija)
Historian uskotaan pudonneen taivaalta valmiiksi tehtynä
Menneisyys ja historialliset kertomukset ovat sama asia
Useat historiat samoista tapahtumista ovat vain eri tapoja kertoa tarina
Jos eri versiot ovat ristiriidassa, jokin tarinoista on väärässä, on olemassa yksi oikea tarina
Kohdatessaan tällaisen ristiriidan oppilas joutuu umpikujaan ja joutuu kamppailemaan historian oppimisen kanssa
Tasoa kuvaavia väitteitä
Menneisyyden ja historian välillä ei ole eroa
Historian faktat puhuvat puolestaan
Historia on sitä mitä tapahtui menneisyydessä
On mahdotonta tietää menneisyydestä koska kukaan meistä ei ollut siellä
Naiivi relativisti (lainaaja)
Uskomus jonka mukaan historia riippuu täysin näkökulmasta
kaikki näkökulmat ovat oikein
Oppilas ei ymmärrä lähteiden merkitystä todistusaineistona
Ei työkaluja historiaoiden arvioimiseen
Tasoa kuvaavia väitteitä
Menneisyys on sitä mitä tutkija tekee siitä
Historian tutkijat tietävät että historia on vain mielipidekysymys
Koska emme voi tietää sitä mitä menneisyydessä tapahtui voimme uskoa menneisyydestä mitä haluamme
Historiallisia väitteitä ei voi perustella koska ne ovat vain tulkintoja
Kriittinen pragmatikko (kriterialisti)
Historian kertomukset ovat erilaisia koska ihmiset tutkivat historiaa erilaisista näkökulmista
Voimme kuitenkin kriittisesti tarkastella historioita ja tunnistaa ne joiden taustalla on enemmän todistusaineistoa
On olemassa hyviä ja huonoja historioita joita voidaan arvioida kriteerien avulla
Tasoa kuvaavia väitteitä
Lähteiden vertailu ja kirjoittajan perspektiivin ymmärtäminen ovat elintärkeitä osia menneisyyden tutkimisessa
Historia on menneisyyden kriittistä tutkimista
Hyväksyttäviä tulkintoja menneisyydestä voidaan luoda vaikka olemassa olisi ristiriitaista todistusaineistoa
Historia on saatavilla olevista todisteista koottu kuva menneisyydestä
Noviisi
Kopioija
Lainaaja
Merkitys on tekstissä, pääidean saa lukemalla lähteen tarkasti, lähdekritiikki uupuu
Taitava
Kohtalainen kriterialisti
Pestyy arvioimaan tekstiä mutta kestävien tulkintojen tekeminen haasteellista puuttuvien taitojen vuoksi
Historia syntyy tutkijoiden välityksellä, tiettyjen sääntöjen mukaan.
Asiantuntija
Historian tutkijat luovat historiallisia tulkintoja jotka toteuttavat luotettavuudelle asetettavat kriteerit
Osaa hyödyntää tekstiä tulkintojen muodostamiseksi
Syvällinen historian ymmärrys on peräisin ajattelusta ja analyysistä, oppilaat saavat uutta tietoutta ja ymmärrystä tutkimalla historiaa
Historiallisen ajattelun opettaminen on niiden taitojen opettamista, joita tarvitaan lähteiden kanssa työskentelyssä ja tulkintojen muodostamisessa niiden pohjalta. Tällaisia historialliselle ajattelulle tyypillisiä taitoja ovat historiallisen merkittävyyden arvioiminen, lähdeaineiston kanssa työskenteleminen, muutoksen ja jatkuvuuden sekä kehityksen ja taantumisen analysointi, historiallinen empatia ja moraalinen arviointi sekä historiallinen toimijuus.
Duquette
Historiallinen perpektiivi
Menneisyyden tapahtumista tehtäviä tulkintoja ohjaava viitekehys
Historiallinen merkittävyys
Muutos ja jatkuvuus
Syy- ja seuraussuhteet
Historiallinen empatia
Menneisyyden monimutkaisuuden huomioiminen
Historiallinen metodi
Kyseenalaista menneisyyden sosiaalisia ilmiöitä
Esitä hypoteeseja
Tarkista saatavilla olevat lähteet
Analysoi lähteet, huomioiden niiden luotettavuus
Vastaa alkuperäiseen kysymykseen
Historiallinen ajattelu on sarja tiettyjä kognitiivisia operaatioita joita tarvitaan menneisyyden johtopäätösten tekemiseen menneisyydestä
Historiallisen ajattelun ja historiatietoisuuden välinen yhteys
#
Oppilaiden historiallinen ajattelu alkeellisen historiatietoisuuden tasolla
Oppilaalla vaikeuksia ratkaista ongelma jossa historia on oleellisessa osassa
Historialliseen perspektiiviin liittyvät elementit ovat harvoin läsnä heidän vastauksissaan
Oppilaat eivät hallitse historiallista metodia: he eivät kyseenalaista lähteitä, he eivät näe tapahtumien välistä yhteyttä, käyttävät vain yhtä lähdettä, eikä heillä ole minkäänlaista nyanssia tulkinnoissaan
Oppilaan historiallinen ajattelu näyttäytyy olemattomana
Vertailemalla oppilaiden historiatietoisuuden tasoa ja historialliseen ajatteluun liitettyjä eri elementtejä, voidaan havaita yhteys historiallisen ajattelun ja reflektiivisen historiatietoisuuden kehittymisen välillä
Historiallinen ajattelu keskitason historiatietoisuudella
Oppilaat käyttävät elementtejä heidän elämästään sen sijaan että he tulkitsisivat saatavilla olevia dokumentteja
Oppilaat näkevät nykypäivän yhteiskunnan paremmaksi esim. moraalin suhteen
Oppilaat mainitsevat lähteeksi esimerkiksi elokuvia joita he ovat katsoneet
Menneisyyden ja nykyhetken välinen yhteys on epäselvä
Tunnistaa muutoksen elementtejä
Historiallinen ajattelu yhdistelevän historiatietoisuuden tasolla
Oppilaille kehittynyt havaittavissa olevaa historiallista ajattelua
Toisin kuin keskitason oppilaat, he pystyvät tunnistamaan jatkuvuuden ja muutoksen sekä syy-seuraussuhteita. He eivät kuitenkaan täysin ymmärrä historian luonnetta tulkintana menneisyydestä
Suurin osa tällä tasolla etsii edelleen yhtä "oikeaa" vastausta, "väärät" vastaukset vain ohitetaan
Kriittiseen ajatteluun liittyvät historiallisen ajattelun elementit vaativat eniten harjoittelua. Oppilaat eivät esimerkiksi kyseenalaista lähteiden luotettavuutta tai ylitulkitsevat lähteitä.
Oppilaat tällä tasolla eivät ymmärrä historian moniperspektiivisyyttä vaan tyytyvät yhteen tulkintaan
Historiallinen ajattelu narratiivisen historiatietoisuuden tasolla
Oppilaat osaavat viitata omien kokemusten/"maalaisjärjen" sijaan tarjottuihin lähteisiin
Oppilaat osaavat ottaa huomioon menneisyyden kompleksisuuden ja ymmärtävät kuinka yhdestä tapahtumasta voi syntyä erilaisia tulkintoja
Ymmärtävät historian lähteiden subjektiivisuuden
Todennäköisimmin kyseenalaistavat myös oman tulkintansa
Kun oppilaat tulevat tietoisiksi menneisyyden moniperspektiivisyydestä ja pystyvät huomioimaan oman subjektiivisuutensa he saavutavat narratiivisen historiatietoisuuden tason
Tällä tasolla oppilas kykenee ajattelemaan historiallisesti
Osaavat esittää hypoteesin
Tutkii lähteiden luotettavuutta
Muita historiallisen ajattelun luokitteluja
The School's Council History Project
Taso 1
Nuori näkee historian koostuvan satunnaisista tapahtumista, joilla ei ole muuta logiikkaa kuin kronologia
Taso 2
Historia on palasten asettelua valmiiksi luotuun malliin. Historia on tapahtumien väistämätöntä etenemistä
Taso 3
Oppilaille on alkava ymmärrys historiallisten kertomusten ja menneisyyden välisestä erosta. Oppilaat alkavat ymmärtämään että narratiivit rakentuvat lähteiden pohjalle, mutta eivät kuitenkaan ymmärrä menneisyyden moniperspektiivisyyttä
Taso 4
Oppilaat alkavat näkemään että ajattomien selitysten etsiminen on ongelmallista. Historiallinen selittäminen on aina yhteydessä kyseiseen aikaan ja kontekstiin.
Barton ja Levstik, oppilaiden tulkintatavat
Aloitteleva
Oppilaan tulkinnassa on vain vähän historiaan liittyviä viittauksia, ja se voi myös olla pelkkä asioiden luettelo. Oppilas selittää historian tapahtumia nykyhetken arvomaailmasta, ja selittäminen voi olla luonteeltaan tuomitsevaa
Kehittyvä
Oppilas muodostaa lähteestä kertomuksen ja perustelee tulkintaansa yksityiskohtien avulla. Kertomuksessa saattaa kuitenkin olla anakronismeja ja oppilas voi selittää historian tapahtumia nykyhetken arvomaailmasta. Selitykseen liittyy syy-seuraussuhteen kuvailua, mutta oppilas tukee sitä niukasti historiallisilla yksityiskohdilla.
Osaava
Oppilaan tulkinta on selkeä ja johdonmukainen, ja yksityiskohdat tukevat hänen tulkintaansa. Hän selittää historian tapahtumia kyseisen aikauden arvojen ja senteiden avulla. Yksityiskohdat tukevat myös oppilaan syy-seuraus-selitystä.
Ammattilainen
Oppilaan tulkinta on selkeä ja johdonmukainen ja runsaat yksityiskohdat tukevat hänen tulkintaansa. Hän selittää historiallisen ilmiön kyseisen aikauden arvojen ja asenteiden avulla, ja selitys perustuu saatavilla olevan historiatiedon taitavaan käyttöön. Yksityiskohdat tukevat oppilaan syy-seuraus-selitystä. Hän myös osoittaa ottavansa huomioon historialliseen todistusaineistoon liittyvät puutteet
VanSledright ja Afflerbach
Noviisi: Oppilas ei osaa erottaa evidenssiä ja informaatiota toisistaan
Tunnistava: Oppilas tunnistaa lähteen jonkun laatimaksi johonkin tiettyyn tarkoitukseen
Erotteleva: Oppilas tunnistaa lähdetyypin ja osaa erottaa, onko kyse ensi- vai toisen käden lähteestä
Ymmärtävä: Oppilas hallitsee historiallisen kontekstin ja ymmärtää lähteen tuottajan näkökulman tai tarkoituksen eli "osaa lukea rivien välistä"
Arvioiva: Oppilas kykenee arvioimaan lähteiden luotettavuutta suhteessa muihin lähteisiin
Historiatietoisuus
Historiatietoisuudessa on kuitenkin kyse ennen kaikkea ihmisen kyvystä tai taipumuksesta hahmottaa itseään menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden näkökulmista käsin. Nämä kolme ulottuvuutta voivat kytkeytyä ihmisen mielessä hyvinkin monella tavalla. Lisäksi historiatietoisuuteen kuuluu yhteisöllinen ulottuvuus. Kiinnitymme johonkin tai joihinkin yhteisömme tarinoihin. (Rantala 2012, 24.) Olennaista on myös hahmottaa historiatietoisuuden suhde menneisyyden hyödyntämiseen ja tätä kautta siihen, miten historiaa käytetään yhteiskunnassa. (Ks. Pihlainen 2011.)
Rüsen
Traditionaalinen historiatietoisuus
Historiatietoisuus on traditioiden ja niiden merkityksen tunnustamista ja omaksumista
Menneisyys nähdään kokoelmana tapahtumia ja tulkintoja joilla on välitön merkitys nykyisyydessä, nykyhetken ja menneisyyden välillä ei nähdä periaatteellista eroa.
Analogisia esimerkkejä etsivä historiatietoisuus
Tällä portaalla etsitään ja löydetään moraalisia esimerkkejä. Menneisyyden tapahtumat nähdään ajattomien yleisinhimillisten arvojen kannattajina ja opettajina
Menneisyyden tapahtumista ja ilmiöistä voidaan johtaa universaaleja lakeja, jotka ylittävät ajallisen ulottuvuuden ja joita voidaan soveltaa nykyisyydessä
Kriittinen historiatietoisuus
Historiatietoisuus edellyttää menneiden ilmiöiden ja tapahtumien kriittistä käsittelyä niiden oman ajan lähtökohdista. Historia paljastaa tällä tietoisuuden tasolla kaikki arvot suhteellisiksi.
Tiedostetaan vastakkaisten todisteiden ja narratiivien olemassa olo, jotka haastavat suorien "opetusten" johtamisen menneisyydestä
Geneettinen historiatietoisuus
Ymmärretään että historia on kehitystä: mikään tapahtuma tai ilmiö ei synny tyhjästä vaan nousee taustastta ja toimii itsekin taustana jatkuvalle muutokselle. Historia nähdään lähes orgaanisena jatkuvuutena,
Historiatietoisuuteen perustuva osaaminen: narratiivinen kompetenssi, pätevyys rakentaa ajallisista ilmiöistä ja niiden toimijoiden suhteista järkevä kertomus
Duquette
Ymmärrys ajallisuudesta, historiatietoisuus on menneisyyden tulkitsemista tavalla joka mahdollistaa nykyisyyden ymmärtämisen sekä tulevaisuuden harkinnan
Historiatietoisuutta voidaan havainnoida yksilön luomista
menneisyyden narratiiveistä ja siitä miten hän linkittää menneisyyden tapahtumat nykyisyyteen
Ei-reflektiivinen historiatietoisuuden taso
Reflektiivinen historiatietoisuuden taso
Alkeellinen historiatietoisuus: Tällä tasolla oppilas ei viittaa menneisyyden tapahtumiin vastauksessaan. Esimerkiksi köyhyys on ilmiö jonka selittäminen on liian monimutkaista
Keskitason historiatietoisuus: Tällä tasolla oppilas vastaa historialliseen ongelmaan esimerkeillä heidän arkipäivän elämästään, oppilaat tällä tasolla eivät mainitse menneisyyttä vastauksissaan
Yhdistelevä historiatietoisuus: Oppilaat mainitsevat syitä sekä menneisyydestä että nykyisyydessä mutteivat välttämättä linkitä niitä. Näille oppilaille menneisyyden tapahtumilla ei ole vaikutusta nykyhetken tapahtumiin. Esimerkiksi kolonialisaatio selittää kolmannen maailman köyhyyttä menneisyydessä mutta nykypäivän köyhyyttä selittää rikkaiden valtioiden hyväksikäyttö.
Narratiivinen historiatietoisuus: Tällä tasolla oppilaat pystyvät selittämään kuinka menneisyyden tapahtumat ovat vaikuttaneet nykypäivän tilanteeseen. Toisin sanoen he pystyvät rakentamaan narratiivin joka selittää eri käsitteiden evoluution ajan saatossa. Toisin kuin yhdistelevällä tasolla olevat oppilaat he eivät vain listaa syitä vaan pystyvät yhdistelemään tapahtumia luodakseen kertomuksen historiallisen ilmiön muutoksesta menneisyydestä nykyisyyteen. Lähimpänä reflektiivistä historiatietoisuutta