Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Mirkka Lappalainen - Pohjolan Leijona - Kustaa II Aadolf ja Suomi 1611-1632
Mirkka Lappalainen - Pohjolan Leijona - Kustaa II Aadolf ja Suomi 1611-1632
Kultainen Leijona
Kustaa II Aadolf syntyi 9.12 1594 Tukholmassa ja kuoli 6.11.1632
Ruotsin legendaarisin kuningas, 30-vuotisen sodan sankari
Protestanttisessa Saksassa häntä pidettiin ennustusten mukaisena ''Pohjolan Leijonana'', jonka odotettiin taistelevan korkeimman kaitselmuksen alla
1600-l enteet, ihmeet ja politiikka kietoutuivat toisiinsa -> Tanskalainen astronomi Tyko Brahe ennusti 1573 Kassiopeian tähdinstöön syttyneen tähden pohjalta, että se merkitsi Rooman vallan kaatumista ja ihmiskunnan viimeisiä vaiheita
Kustaa Aadolfia on pidetty Suomessa suorastaan sankarikuninkaana, koska juuri hän nivoi Suomen tiukaksi osaksi suurvaltaa ja lähetti suomalaiset loputtomiin sotiin
Häntä on pidetty talonpoikien puolestapuhujana ja Suomessaon elänyt käsitys siitä, kuinka kuningas ja Suomen kansa kunnioittivat toisiaan -> Tähän vaikutti Zacharius Topelius, joka kuvasi häntä näin VÄlskärin kertomuksissa
Suomessa tehty tutkimus tähän asti pirstaleista -> oikeutus uudelle tutkimukselle ja tälle biografialle
Perintö
Kustaa Aadolfin isä Kaarle Herttua kaappasi Ruotsissa vallan Sigismundilta, jonka valtiopäivät erottivat 1599
Kaarle otti vastaan kruunun vasta 1607 nimellä Kaarle IX -> Kustaa Aadolf ista oli tehty kruununperillinen jo 1599
Kaarle IX ei ollut kuitenkaan hyvä hallitsija, vaan vainoharhainen ja julma, ja tapatti surutta epälojaalina pitämiään aatelisia
Hän myös vei LIivinmaalle Ruotsin armeijan Puolaa vastaan 1605, mutta koko armeijansa tuhoutui
Armeija oli huonosti koulutettu
Kaarle hallitsi pelolla, koska hänellä ei ollut mitään muutakaan -koneistoa ja keskitettyä hallintoa ei vielä ollut
Hänen väitetään sanoneen Ille faciet - hän on sen tekevä - viittasi poikansa tuleviin suurtekoihin
Kaarle IX kuoli 1611 -> Kustaasta tuli täysvaltainen hallitsija ja hän allekirjoitti hallitsijanvakuutuksen, joka oli nousevan tähden Axel Oxenstiernan käsialaa -> siinä kovia kokeneet aateliset halusivat varmistaa, että Kustaa Aadolf lupasi hallita maata yhdessä valtaneuvoston kanssa
Suomi 1600-l alussa
Suomi oli 1600-l harvaanasuttua suota ja metsää, joiden keskellä oli pieniä peltoja ja järviä - samalla Suomi oli sisällissotien ja nälän raatelema sekasortoinen maankolkka - voudit ja aateliset tekivät hieman mitä lystäsivät
1590-l Suomi oli Sigismundin kiivaimman kannattajan marski Klaus Flemingin vallassa , joka piti sen uskollisena Sigismundille
Sigismundin pelko hallitsi niin Kaarle IX:n kuin Kustaa Aadolfinkin politiikkaa -> siksi Suomi oli saatava kuriin
Sigismundin pelko ohjasi niin sisä kuin ulkopolitiikaa aina vuoteen 1632 asti, jolloin Kustaa aadolf kuin Sigismundikin kuolivat
Vaikka Kaarle oli jo lähettänyt asiamiehiään hoitamaan asioita Suomeen oli etäisyyden ansiosta voutien jne helppo olla tottelematta käskyjä
1601 oli kylmin vuosi 6000 vuoteen, mikä johti nälänhätään ja tilojen autioitumiseen
Säätyjärjestelmä ei vielä ollut sellainen kuin vuosisadan lopulla -> aateliset saattoivat mennä naimisiin porvareiden kanssa -> kaikki elivät maasta
Vaikka Suomen aateliset olivat olleet Sigismundin puolella Kaarlen oli pakko käyttää heitä, koska hänellä ei ollut ketään muitakaan, kenen avulla Suomea hallita - Suomen aateliset halusivat myös todistella ''petturuutensa'' jälkeen uskollisuuttaan
Seikkailu Idässä
Sotapäällikkö Jacob De La Gardie oli sekä Kaarle IX:n että Kustaa II Aadolfin luottomiehiä -> hän oli jo 18-vuotiaana saanut oman rykmentin
De La Gardie oli 1613 Novgorodissa, jonne hänet oli lähetetty ehkä Ruotsin 1600-luvun alun kummallisimman ulkopoliittisen tehtävän takia: Ruotsalaiset yrittivät saada Venäjän hallitsijaksi ruotsalaisen
Valtaistuimesta kilpaili sekä sekä Kustaa Aadolf ja Sigismund -> Venäläiset tosin halusivat mieluummin Kustaan veljen Karl Philipin, Sigismund ehdotti poikiaan
Ruotsalaiset pelkäsivät, että puolalaiset hyökkäisivät Inkerinmaan ja Karjalan kautta Suomeen ja valtaavat sen, koska Venäjä oli ajautunut sisäisiin levottomuuksiin
Sotapolitiikan suuntautuminen itään nosti luonnollisesti Suomen ja suomalaisten linnoitettujen kaupunkien painoarvoa, erityisesti Viipuria
Sigismund ei kuitenkaan saanut heikosta sisäpoliittisesta asemastaan johtuen hankkeidensa taakse -> yritti kannattaa myös Iivana Julman poikana esiytyneen ''Vale-Dimitrin'' nostamista valtaan
De La Gardie onnistui valtaamaan Novgorodin, minkä vuoksi Karl Philipille tarjottiin tsaarin paikkaa
Karl Philip lähetettiin matkaan, mutta se kesti liian kauan ja venäläiset valitsivat pajarien ja kasakkojen tukemana Mikael Romanovin, joka kruunattiin heinäkuussa 1613 -> Romanovit hallitsivat Venäjää 1917 vallankumoukseen asti
Pimeä maa
Nuijasodan välitön syy oli ollut talonpoikien viha linnaleiriä kohtaan. LInnaleiri oli sotaväen majoitus- ja elatusjärjestelmä, jossa sotajoukot määrättiin asumaan talonpoikaiskyliin. talonpojat pelkäsivät ja vihasivat näitä sotilaita, sillä lillaleirin perimiseen liittyi paljon mielivaltaa ja pahoinpitelyitä. Erilaiset väkivaltaiset pakkokeskitykset- ja kyyditykset olivat arkipäivää -> Flemingin ajalta tästä oli kipeät muistot
Kaarle IC:n sotapolitiikan myötä sotilaita oli edelleen Suomessa, vaikka tilanne ei ollutkaan verrattavissa nuijaosdan aikaan -> kuitenkin tärkeimpien kulkureittien varrella olevat pitäjät joutuivat koville (Turun-Viipurintien väki)
Kuninkaan virkamiehillä oli oikeus kyyteihin ja kestityksiin (eli hevosiin, majoituksene ja aterioihin), mutta usein niitä väärinkäytetiin, eikä Ruotsista asti pystytty kunnolla valvomaan tai puuttumaan väärinkäytöksiin
Talonpojat eivät suinkaan välttämättä alistuneet kestitsemään vaan saattoivat olla hyvinkin väkivaltaisia
Tästä johtuen Kustaa Aadolf määräsi 1614 sotilaita kuljetettavan laivoilla ja käski käskynhaltijoiden valvomaan kestitys/kyydistysjuttuja -> nimismiehet olivat tiukassa välikädessä -> he olivat itse talonpoikia, eikä aateliset välttämättä halunneet heidän talonpoikiensa osallistuvan kestityksiin, vaikka itse mielellään käyttivät niitä -> ne olivat myös paikallisen vallankäytön ja kyykyttämisen väline
Kustaa Aadolf saapuu Suomeen
Saadakseen Suomen haltuun Kustaa Aadolf päätti matkata itse Suomeen.
Kustaan suunnitelmat estyivät ensin Kalmarin sodan vuoksi -> Ruotsi hävisi Tanskalle ja joutui maksamaan suuret Älsvborgin lunnaat eli miljoonataaleria, jotta saavat Älvsborgin linnoituksen ja laajan maa-alueen takaisin
1614 talvella Kustaa lopulta lähti Suomeen ja saapui Tornioon maaliskuussa -> sieltä hän matkusti kohti etelää ja pysähtyi monissa paikoissa selvittelemässä paikallisia ongelmia ja vahvistamassa valta-asemaansa
Maaliskuun 26. päivä 1614 hän saapui lopulta Turkuun -> Kustaa Aadolf halusi todella ottaa selvää Suomea koskevista ongelmista ja olikin hukkua valituksiin kyydistyksistä ja kestityksisä jne. Matka oli menestys ja hän sai vakiinnutettua valtansa
Tuohon aikaan oli todella käytävä paikalla, jotta valta konkretisoituisi alueella
Sataviisikymmentä sitruunaa
Helsinkiin Kustaa saapui 1616 Helsinkiin pitämään maapäiviä, mikä oli silloin pieni ja vähäpätöinen kaupunki
Helsinki oli kuitenkin hyvä välietappi idästä ja lännestä, joten siellä oli mielekästä kokoontua -> tämä oli kuitenkin taloudellisesti todella vaativa ponnistus, sillä koko maapäivien väen kestitseminen tuli erittäin kalliiksi ja monia tarvikkeita tuli tilata ulkomailta, kuten sitruunoita
Maapäivien järjestelyt olivat POrvoon länin voudin Botvid Hanssonin vastuulla
Kustaa Aadolf oli hukkua kansan valituksiin paikalle saapuessaan ja päätti järjestää kuninkaan käräjät -> hän tajusi, että Suomeen oli saatava laki ja järjestys
Sodan myrskyävä meri
Vaikka Axel Oxenstierna ja Leskikuningatar yrittivät pitää Kustaa Aadolfia pois sodan etulinjasta, hän päätyi kuitenkin rauhanneuvotteluissa Venäjän kanssa 1616 johtamaan joukkoja, jotta rauha saataisiin sovittua-> -> Axel Oxenstierna lähti kuninkaan perään estääksen tätä menemästä sotimaan. Kuningas kuitenkin liittyi Virossa Outovan (Gdow) valtaukseen, mutta selvisi onneksi hengissä
Lappalaisen mielestä tämä on sosoitus siitä, että Oxenstierna ymmärsi, että kuninkaan hengissä pysyminen oli ensisijaisti Ruotsin valtakunnan kasassa pitämiseen liittyvä asia, kuin vain kiintymystä kuninkaaseen
Ruotsin ja Velnäjän rauhansopimus allekirjoitettiin lopulta 17.2.1617 Stolbovassa. Ruotsi sai Käkisalmen läänin ja Inkerinmaan tärkeine linnoituksineen. Vastineeksi Ruotsi lakkasi tavoittelemasta tsaarin paikkaa ja tunnusti Mikael Romanovin aseman
Uskollinen Arvid Tönneson
Pernajan Tjusterby oli 1600-l taitteessa Suomenlahden pohjoisrannan tärkein kartano -> maaliskuussa 1614 sen isäntä oli Arvid Tönneson Wildeman, joka kestitsi siellä silloin itse kuningasta
Arvid Tönneson oli Viipurin käskynhaltija, joa kuului ikivanhaan suomalaiseen rälssisukuun
Hän oli ollut alunperin Sigismundin puolella, mutta Sigismundin kaaduttua vannoin Kaarlelle uskollisuutta
Yritti päästä Kaarlen suosioon mm. perustamalla hopeakaivoksen Pernajaan -> vuorityö oli tähän aikaan suuressa suosiossa -> kaivos ei kuitenkaan tuottanut
Tönnesonin tärkeimpiä diplomaattisia tehtäviä oli Käkisalmen antautumisesta neuvottelimenin (De la Gardie oli pehmittänyt kaupunkia ankaralla piirityksellä)
Merkittävän Tönnesonin uran tehtävistä oli kuitenkin Stolbovan rauhan neuvottelu Jacob De La Gardien ja kahden muun miehen kanssa
Valtaosa Viipurin käskynhaltijan työstä oli sotajoukkojen ruokkimista ja erilaisten sotilaallisten asioiden järjestelyä
Käskynhaltijan tehtävä oli myös merkittävä edustustehtävä, johon sisältyi myös itse kuninkaan kestittäminen tarvittaessa
Tönnesonille hankalinta oli uudet aateliset, joille Kaarle oli avokätisesti myöntänyt läänityksiä Sigismundilaisten aatelisten alueilta -> liiviläiset ja venäläiset uudet aateliset olivat hyvin erilaisia ja tottuneet pitämään talonpoikia orjina, mikä ei ollut Suomessa käytäntönä
Hän teki myös muuta bisnestä ja niiden ja läänitysten myötä hänestä oli tullut erittäin rikas
Hän oli kuitenkin vanhan maailman aatelinen, jonka sukuverkostoon pohjautunutta valtaa ei niin tarvittu enää uudessa maailmassa, kun suhteet Venäjään rauhottuivat -> TÖnnesonin suvun mahti hiipuikin hänen jälkeensä
Suomen vanha aateli oli nimenomaan ratsusotilasaatelia, joka oli toisiinsa kytkeytynyt avioliittojen kautta
Kuninkaan oikeus
Liljoja ja hopeaa
12.10.1617 Kustaa II Aadolf kruunattiin
Kaikille oli selvää, ettei hänestä tule nukkehallitsijaa-> hän oli kasvanut arvonsa ja asemansa tietäväksi soturikuninkaaksi
Apunaan suurvallan rakentamisessa Kustaa Aadolfilla oli erityisesti valtakunnankansleri Axel Oxenstierna
Oxenstierna oli korvaamaton kuninkaalle, mutta hän myös suosi sukulaisiaan häpeämättä
Oxenstierna oli keskeinen henkilö keskushallinnon organisoimisessa
Kustaa Aadolf onnistui luomaan toimivan liiton aatelisten kanssa, kun aikaisemmat kuninkaat olivat usein olleet vastakkain aatelisten kanssa
Aatelin asema parani, säätyjen erillisyys voimistui ja aatelin sisälle muodostui myös vahva hierarkia -> enää ei menty naimisiin alemman säädyn kanssa tai oltu edes missää ntekemisissä
Kustaa Aadolf oli taitava puhumaan ja poikkeuksellisen karismaattinen mies, joka sai ihmiset puolelleen
Virkamiehet kilpailivat hänen suosiostaan
Tuhkassa kytee tuli
Sota Puolaa vastaan
1621 ruotsalaiset valtasiva Riian, 1626 Wallhofin taistelun jälkeen koko Liivinmaa oli Ruotsn hallussa -> sodan mptivaatio Sigismundin valtapyyteiden eliminoiminen
Armeijaa tuli uudistaa_> koulutus sekä huolto piti saada toimimaan
1626 syntyi tytär Kristiina
1627 Kustaa haavoittui kahdesti
1619 Kustaa lähetti Suomeen komission, jonka tuli selvittä äSuomen asioita ja näin valmistella hallinnollisia uudistuksia -> Älvsborgin lunnaiden Suomen osuuden perinnässä oli ollut vaikeuksia
1623 Suomeen ensimmiäinen kenraalikuvernööri Niels Bielke
Kruunun otteeseen
Hopeaa ja tulliaitoja
''Hän kiroaa ja herjaa meitä kaikissa saarnoissaan''
Kohti Lützeniä