Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ensimmäinen maailmansota 1914-1918 (Osapuolet ((Keskusvallat: Saksa,…
Ensimmäinen maailmansota 1914-1918
Osapuolet
Ympärysvallat:Britannia, Ranska, Venäjä, Yhdysvallat (1917-1918), Italia (1915-1918), Romania (1916-1918), Serbia, Japani, Belgia, Montenegro,Kreikka (1917-1918), Kiina
Keskusvallat: Saksa, Bulgaria (1915-1918),Itävalta-Unkari, Osmanien valtakunta
Syyt
sotateknologian kehitys
Taloudellinen kilpailu
Kilpailu siirtomaista
Yhteensovittamattomat kansalliset intressit
Raaka-aineista
Seuraukset
Hävitty sota johti Saksassa talouden romahdukseen ja inflaatioon ja yleisesti epäoikeuttettuna pidetty rauhansopimus aiheutti tyytymättömyyttä, mikä myöhemmin osaltaan johti kansallissosiaallisten vallannousuun.
Tappiot
Kuolonuhreja oli noin 18 miljoonaa
Sotilaita kuoli rintamalla enemmän tauteihin kuin taistelussa
Suurinosa sotilaista kuoli sairauteen, kuten espanjan tautiin
Kuolleista noin 9.7 miljoonaa oli sotilaita ja noin 6.8 miljoonaa siviilejä.
Haavoittuneita oli 21 miljoonaa
Saksa yhdistyi yhdeksi valtioksi 1817. Yhdistyessään se kävi voittoisan sodan Ranskaa vastaan, joka jouti luovuttamaan sille alueita maiden väliseltä raja-alueelta
Yhdistynyt Saksa teollistui nopeasti 1800-luvun lopulla, ja siitä tuli Euroopan suurin teräksen ja hiilen tuottaja
#
Venäjä, Iso-britannia ja ranska olivat huolissaan Saksan vahmistumisesta.
Venäjä alkoi tekemään yhteistyötä Ison-Britannian ja Ranskan kanssa. Yhteinen liittosopimus sitoi maita, ja niistä muodostui toinen osapuoli, jota kutsuttiin ympärysvalloiksi
Saksa solmi liittosopimuksen Itävalta-unkarin ja Turkin kanssa. Nämä maat muodostivat sodan toisen osapuolen eli keskusvallat
Suurvaltojen välinen kilpailu kiihtyi 1800-luvun lopulla
Syyt:Kesäkuun 25.päivä vuonna 1914
Tilanne Etelä-Euroopassa Balkanin niemimaalla on ärimmäisen kireä
25.kesäkuuta 1914 oli alueen asukkaile surupäivä, sillä tuona päivänä, alueen kansat menettivät itsenäisyytensä turkille
Nuoret ylioppilaat olivat raivoissaan, sillä mahtavat Itävalta-Unkarin kruununprinssi Frans Ferdinand on tulossa vierailulle heidän kaupunkiinsa juuru tuona päivänä. He kokevat Itävalta-Unkarin hallitsijan alistajana ja päättävät surmata prinssin.
järjestö yrittää ensin murhata kruununprinssin pommilla, mutta pommi heitetään vahingossa väärään asuntoon ja yritys epäonnistuu. Lopulta nuori 18-vuotias Gavrilo Princip ampuu Frans Ferdinandin ja tämän puolison heidän avoautoonsa
sarajevon salamurha vei liitot maailmansotaan
Nationalismin, asevarustelun ja imperialismin aiheuttamat jännitteet purkautuivat, ja nopeassa tahdissa eri maat julistivat sotia toisilleen
Vuoden 1914 lopulla Saksan hyökkäys juuttui lännessä paikoilleen
Alkoi pitkä ja näännyttävä asemasodan vaihe
Asemasodassa rintamalinjat pysyivät muuttumattomina. Sotilaat asettautuivat pitkiksi ajoiksi taisteluhautoihin, joita tehtiin suojaamaan pommien ja kranaattien räjähdyksiltä.
Itärintamalla Saksa menestyi, ja Venäjä joutui perääntymään etenkin vuoden 1916 jälkeen.
Ensimmäisessä maailmansodassa käytettiin ennennäkemättömiä tehokkaita aseita
Teollistumisen keksintöjä sovellettiin myös asetuotantoon, ja sota edesauttoi asetekniikan kehitystä.
¨jalkaväensotilaiden tuhovoimaa lisäsivät uudet aseet, kuten konekivääri, konepistooli ja kranaatinheitin
Sommen taistelussa (1916) saksalaisten asemia pommitettiin usean päivän aikana. Kun britit ja ranskalaiset arvelivat saksalaisten kuolleen,ympärysvaltojen sotilaat määrättiin liikkelle.
pelkästään taistelun ensimmäisen päivän aikana yli 60 000 englantilaista sai surmansa. yhteensä sommen taistelussa kuoli yli miljoona sotilasta
Sota oli pidempi ja tuhoisampi kuin ennen sotaa luultiin
PROPAGANDASOTAA
Kaikki sotaan osallistuneet maat harjoitti vat sotapropagandaa. Sen avulla ihmisiä yritettiin saada ajattelemaan tai käyttäytymään halutulla tavalla
Sodan tapahtumia taltioivat lisäksi valtioiden palkkaamat ammattivalokuvaajat ja elokuvaohjaajat, joille annettiin jopa lupa kuvata taistelutilanteita. Heidän tehtävänään oli esittää oma maa mahdollisimman hyvässä valossa ja vihollinen kielteisessä
Ensimmäinen maailmansota päättyi Saksan antautumiseen 11.11.1918 kello 11.00
Sodan lopputulokseen vaikuttivat useat syyt. Sota oli raskas ja kesti kauan. Erityisesti kahden rintaman sota kulutti saksalaisten voimavaroja.
Sodan ratkaisuun vaikuttivat maiden teolliset voimavarat.
Ympärysvaltojen yhteenlaskettu teollisuustuotanto oli huomattavasti Saksaa suurempi, ja se vahvistui entisestään, kun Yhdysvallat liittyi ympärysvaltojen puolelle.
Ensimmäisen maailmansodan päättänyt rauhansopimus allekirjoitettiin Pariisin Veraillesissa vuonna 1919. Rauhanehdot olivat Saksalle kovat. Saksa katsottiin yksin syylliseksi sotaan, ja se joutu i luovuttamaan alueitaan.
Euroopan rajat muuttuivat sodan seurauksena
Vanhat keisarikunnat Saksa, Itävalta-Unkari ja Venäjä hajosivat ja niiden alaisuudessa eläneet kansat saivat itsenäisyyden. Uusia valtioita olivat muunmuassa Suomi, Viro, Latvia, liettua ja Puola.
Sota paransi naisten asemaa Euroopassa.