Ensimmäinen maailmansota
Ensimmäinen maailmansota käytiin vuosina 1914-1918. Sodan alkamiseen vaikutti monet asiat. 1900-luvun alussa eurooppalaisten valtioiden välillä oli kilpailua, ja jokainen maa halusi ylpeillä saavutuksillaan. Kansallisuusaate näkyi vahvasti ja jokainen maa halusi olla parempi kuin muut. Myös kilpailu siirtomaista ja raaka-aineista pahensi valtioiden välejä. Asevarustelusta kilpaitiin myös valtioiden välillä.
Saksa yhdistyi yhdeksi valtioksi vuonna 1871. Yhdistyessään saksa kävi ranskaa vastaan voittoisan sodan. Saksa teollistui nopeasti ja maa käytti paljon rahaa asevarusteluun ja laivaston laajentamiseen. Saksan vahvistuminen pelotti muita valtioita, etenkin iso-britanniaa ja ranskaa. Ranska ja iso-britannia julistivat lopettavansa keskenäisen kilpailun ja alkoivat keskittää voimiaan vahvistuvaa saksaa kohti. Myös Venäjä huolestui ja liittyi Ison-Britannian ja Ranskan yhteistyöhön. Näistä kolmesta valtiosta syntyi sodan toinen osapuoli, ympärysvallat. Saksa puolestaan solmi sopimuksen Itävalta-Unkarin ja Turkin kanssa, ja näin muodostui toinen osapuoli, keskusvallat.
Sarajevon salamurha vei liitot maailmansotaan. Nationalismin, imperialismin ja asevarustelun aiheuttamat jännitteet purkautuivat ja maat julistivat sotia toisilleen.
Sodan alkaessa eri maiden sotilaat lähtivät innoissaan rintamalle. Ajateltiin, että sodasta tulisi lyhyt. Saksan tilanne sodassa oli vaikea, sillä se kävi kahden rintaman sotaa. Vuoden 1914 lopulla alkoi pitkä ja näännyttävä asemasodan vaihe. Sotilaat olivat pitkään taisteluhaudoissa. Saksa menestyi ja venäjä joutui peräytymään. Tosin vuonna 1918 Venäjä solmi rauhan Saksan kanssa.
Sodan seuraukset olivat paljon tuhoisammat ja sota oli pidempi kuin uskottiin. Sota päättyi 11.11.1918 kello 11.00, kun Saksa antautui. Ratkaisuun vaikutti teolliset voimavarat, Ympärysvaltojen teollisuustuotanto oli huomattavasti saksaa suurempi, joten saksa lopulta väsyi sotaan, jota oli mahdotonta voittaa. Rauhansopimus allekirjoitettiin Pariisin versaillesissa vuonna 1919.
Saksalle annettiin rauhanehtoja, koska saksaa katsottiin syyllisenä sotaan. Se joutui luovuttamaan alueitaan, menetti siitomaaomistuksensa ja joutui maksamaan ympärysvalloille suuret korvaukset.
Sodan seuraukset olivat suuret. Sodassa kuoli miljoonia ihmisiä, vanhat keisarikunnat hajosivat ja uusia valtioita syntyi, kuten suomi, viro, latvia, liettua ja puola. Kansainliitto perustettiin turvaamaan rauhaa.