Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
:evergreen_tree:Suomen ekosysteemit :evergreen_tree: (Metsät…
:evergreen_tree:Suomen ekosysteemit :evergreen_tree:
Kehityshistoria
Luonnonmaisema on kehittynyt viimeisen jääkauden jälkeen l. n. 10 000 vuoden aikana
ekosysteemit suhteellisen nuoria
lajit levittäytyvät edelleen: kuusi kohti pohjoista ja länttä
Tyypillistä
Biotooppi
eli elinympäristöt
Kussakin biotoopissa elää siellä vallitseviin olosuhteisiin sopeutuneita lajeja
Ekosysteemin biodiversiteetti & erityisesti lajimäärä on pieni (pohjoinen sijainti + jääkausi)
koska vähän lajeja vähän, tulokaslajeja pääsee asettumaan Suomen luontoon
Metsät
Havumetsävyöhyke eli taiga
maannos on hapan ja niukkaravinteinen podsoli
puukerroksessa
tavallisesti 2-3 valtalajia,
pensaskerros
niukka,
kenttäkerroksessa
tyypillisiä varvut
pohjakerroksessa
sammalet ja jäkälät
tärkeitä
hajottajaryhmiä
sienet, punkit ja monet kovakuoriaiset
Lehto
(lehti- ja sekametsä)
maannos ruskomaannosta (eloperäinen hajonnut aine on sekoittuneena kivennäismaahan)
Sijaitseva Lounais-Suomen lehtovyöhykkeellä
tyypillisiä lehtokasveja
: jalot lehtipuut (tuomi ja lehmus), erilaiset kevätkukkalajit (sini- ja valkovuokko).
EI VARPUJA EIKÄ JÄKÄLIÄ
Tunturikoivuvyöhyke
(tunturikoivikko ja -paljakka)
luonnonolosuhteet ankarat ja kasvillisuus niukkaa
tunturikoivuvyöhykkeessä esiintyviä lajeja:
tunturikoivu, matalat varvut, sarot, sammaleet ja jäkälät
metsäteollisuus
Suurin osa metsistä teollisuuskäytössä
täysin luonnontilaisia, hakkuilta säästyneitä metsiä Suomessa n. 5%
metsälaki ja -asetus säätelevät mm.
puuston kasvutiheyttä sekä uudishakkuiden toteuttamista ja niiden ajankohtaa
pääosin havumetsiä(kuusi, mänty, varvut, sammalet ja käenkaali)
metsätyypit ravinteisuuden(ja sitä kautta kasvillisuuden) mukaan
yleisesti niukkaravinteisia, poikkeus
lehtometsät
, joita jäljellä alle 1% alkuperäisestä määrästä
Suomen metsät uusiutuvat (=pinta-ala ei vähene), mutta talouskäytöstä johtuen vanhojen metsien lajit uhanalaisia :left_right_arrow: esim. METSO-ohjelma
Suot
ekosysteemit joissa muodostuu turvetta
soiden syntyminen
syntyvät pitkän ajan kuluessa , kun turvekerrokset kasvavat vähitellen paksuutta (1-2mm/v)
Kun sataa enemmän kuin haihtuu, on turvetta muodostavia ekosysteemeitä syntynyt paljon
Etelä-Suomen suot on valtaosin ojitettu, Pohjois-Suomen suot luonnon tilaisia
jaotellaan vedensaannin (muoto) ja ravinteisuuden mukaan
räme, korpi, neva ja letto
soita ojitettu pelloiksi, nykyään
turvetuotanto uhkaa
Kosteikot
maa- ja vesiekosysteemien välimuotoja :left_right_arrow: lajirunsaus suuri
mm.
tulvarannat, jokisuistot, maankohoamarannat
jne.
suon merkitys mm. vesilintujen pesinnälle
Virtavedet
joet, purot, kosket
kosket valjastettu sähkön tuotantoon :left_right_arrow: lohien uhanalaistuminen
virtavesien lajit monesti uhanalaisia ja vaateliaita
saukko
lohikalat
vesikasvit&sammalet
Sisävedet
järvet, lammet, joet
järvet Suomessa matalia :arrow_right: pieni vesimäärä :arrow_right: saastuvat helposti (
rehevöityminen!
)
valtaosa järvistä niukkaravinteisia ja ruskeavetisiä (humus) = oligotrofisia s.35
monia luokitteluperusteita
kasvillisuus & eläimistö =
bioottiset
ravinteisuus & veden laatu =
abioottisia