Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Puettavien älylaitteiden hyödyt ja haitat terveydenhuollossa (Hyödyt…
Puettavien älylaitteiden hyödyt ja haitat terveydenhuollossa
Mahdollisuudet
Mahdollisesti jopa 60% säästöt per potilas
Käyttäjäystävällisyyden lisääntyessä ja teknologian kehittyessä laitteiden avulla terveydenhuolto pystyy seuraamaan, diagnosoimaan ja hoitamaan sairauksia. Kaikkea dataa ei ehkä ohjata potilaalle, vaan näkymä olisi filtteröity.
Parantaa potilaiden hoito ja tyytyväisyyttä hoitoon. Lääkärin käyttämät älylasit voisivat antavat tietoa potilaan peruselintoiminnoista ajantasaisesti ja yhtäaikaa löytää tilanteeseen vaikuttavat aiemmat tapaukset potilaan asiakirjoista.
Lääkinnällisten laitteiden teollisuus muovautuu täysin uusien toimijoiden astuessa markkinoille. Tämä pakottaa koko alan uusiutumaan. Hintakilpailu ja paremmat laitteet!?
Tutkimuksen tekemisen helpottuminen kun tutkittavilla puettavat laitteet, joiden tiedon purkamiseen valmiiksi analysoivat ohjelmat -> lääketieteelliset innovaatiot
Hyödyt
Nostaa ihmisten ymmärrystä siitä, mikä on terveyttä ja kuinka siihen voi itse vaikuttaa -> voimauttaa toimimaan
Jo sairastuneet saavat tietoa elimistönsä nykytilasta reaaliajassa, jolloin motivaatio terveyteen positiivisesti vaikuttavien valintojen tekemiseen nousee ja yhteydenotto terveydenhuoltoon aikaistuu jos ongelmia ilmenee
Hoito tuodaan sinne missä potilas on, potilaan ei tarvitse siirtyä minnekään saadakseen hoitoa.
Lääkinnälliset laitteet saavat potilasystävällisemmän 'ilmeen', ovat pienempiä ja käyttäjäystävällisempiä kun ala uudistuu.
Siirtyminen sairauksien hoitamisesta sairauksien ennaltaehkäisyyn ja terveyden ylläpitoon
Hoidon yksilöityminen
Saatavilla oleva yksityiskohtaisempi tietomäärä potilaan yleistilasta tai terveydentilan muutoksista pakottaa kehittämään hoitoja ja diagnostiikkaa vastaavasti
Yksilöity hyvinvointisuunnitelma
Haitat
Ortoreksian yleistyminen, kun laitteen avulla saadaan tiedot pienimmästäkin 'negatiivisesta' muutoksesta kehossa. Laitteen tulisi myös varoittaa milloin oma tekeminen muuttuu vaaraksi elimistölle.
Teknologiariskit; laitteiden toimintaviat ja jopa mahdolliset petokset laitteiden terveysvaikutuksista tai monitoroinnista.
Aloituskustannukset, kun yhdistetään kansalliset arkistot ja puettavien laitteiden tiedostojen arkistot
Jos puettavien laitteiden tieto siirtyy ammattilaisille ns hälytysrajoihin reagointien ristiriidat potilaan ja lääkärin välillä.
Biopsykohakkerointi, kun kerätyn datan avulla saadaan tietoa siitä, millaisin psykologisin keinoin henkilöön on mahdollista vaikuttaa
Haasteet
Laitteista tulisi tulla osa päivittäistä elämää, jotta niiden kehittely tuottaisi toivotut hyödyt
Haluavatko ihmiset jakaa laitteiden keräämän tiedon terveydenhuollon ammattilaisten kanssa ja pilveen? Suomessa Kantajärjestelmän 1,7 miljoonasta kysytystä suostumuksesta potilastietojen jakamisesta, 1,6% kielteisiä., joten oletettavasti kyllä?
Kyberrikollisuus ja tietoturvariskit muodostuvat todellisiksi uhkiksi, jos ala kehittyy ja todentuu
20% ihmisistä ei halua puettavia laitteita terveydenhuoltoon
Lainsäädännön muuttaminen ja valvovan viranomaisen kouluttaminen. Kuka vastaa jos laite ei toimi? Kuka valvoo ja antaa luvat(Tekes?).
Tiedon siirrettävyys käyttöjärjestelmien välillä
Mihin tieto varastoidaan ja kuinka sitä analysoidaan?
Hallittava datamäärä lisääntyy ja kasvaa