Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

VALTA MEDIAYHTEISKUNNASSA (Kolme näkökulmaa valtaan (Risto Heiskala:…

- - - - Sen uskotaan vaikuttavan arvostukseen, toimintaedellytyksiin ja mahdollisuuksiin käyttää valtaa yhteiskunnassa
        
        Joukkoviestinnän tutkimusta hallinnut myös ajatus median vallasta vaikutuksina (influence) ja seurauksina (effect) ihmisten mielipiteisiin, asenteisiin ja käyttäytymiseen.
  - - - Tutuin näkökulma valtaan
      - Jollakulla valtaa ylitse jonkun muun
      - Toisen osapuolen vallan lisääntyessä toisen valta vähenee
      - Max Weber: Valta on resurssi, joka jakautuu epätasaisesti ihmisten kesken
        
        Erilaiset mahdollisuudet toimia yhteiskunnassa
      - Tyypillisiä valtaresursseja vauraus, karisma, tiedollinen auktoriteetti tai yhteiskunnallinen asema
        
        Resurssin merkityksen ratkaisee kuinka paljon toiset sitä arvostavat
        
        Valta rakentuu muiden sosiaalisten toimijoiden uskomuksille
        
        Vallankäytön kohde tunnustaa vallankäyttäjän resurssit ja uskoo hänen tarvittaessa käyttävän niitä, joten kohde mukautuu vallakäyttäjän (oletettujen) toiveiden mukaisesti.
        
        Valtasuhteen osapuolet vakuutettava omasta auktoriteetista.
      - Vallankäytön kohde tunnustaa vallankäyttäjän resurssit ja uskoo hänen tarvittaessa käyttävän niitä, joten kohde mukautuu vallakäyttäjän (oletettujen) toiveiden mukaisesti.
    - - Talcott Parsons:
        
        Valta viittaa voimien yhdistämiseen.
        
        Syntyy yksi kollektiivinen toimija
        
        Kolletiivisen toimijan mahdollisuus saada tahtonsa läpi on suurempi kuin yksittäisen ihmisen
        
        Näkemys laajentaa sosiaalisen toiminnan kontekstia, jossa valtaa tarkastellaan
        
        Valta tässäkin näkökulmassa resurssi, jota toisilla on enemmän kuin toisilla
      - Tulee esiin mediassa, esim internet voi toimita kansalaisyhteiskunnan apuna organisoitumisessa yhteiskunnallisten muutosten keskellä.
    - - Strukturalistinen näkemys
      - Milä tavoin esimerkiksi vanki ja vartija asettuvat osaksi samaa vallan verkostoa
        
        Vartijan valta riippuu sosiaalisesta rakenteesta, joka asettaa vartijan roolin ja määrittää vangin aseman.
        
        Kumpikin ryhmittyy osaksi lajiin ja vankiloiden käytäntöihin perustuvaa sosiaalista järjestystä, joka rajoittaa ja mahdollistaa heidän toimintaansa.
      - Nimestä huolimatta ei ole kyse vain rakenteista, vaan ihmisten toiminnasta, joka asettuu rakenteisiin ja samalla tuottaa ja ylläpitää rakenteita.
      - Valtasuhteisiin asettuvia tarkastellaan aina jonkin yhteisesti jaetun entiteetin kautta
        
        Se voi olla sosiaalinen rakenne, kieli tai muu yhteisesti jaettu symbolinen merkitys
      - Käsitys avaa näkulman toimijoiden identiteetin ja subjektiuden muodostumiseen.
        
        Vartijan ja vangin omaksuttava rakenteen tarjoama identiteetti.
      - Michel Foucault: käsitteet vallan mikrofysiikka ja biovalta kuvaavat inhimillistä subjektia eli toimijaa lähellä olevien vallan mekanismien toimintaa.
      - Symbolisten resurssien hankkiminen valtaistaa toimijaa, mutta myös kietoo valtarakenteen sisään.
  - - - Valtasuhteet määrittävät olennaisesti, usein tiedostamattomasti valtasuhteissa toimivien identiteettiä
        
        Valtasuhteet eivät siis ole ulkoisia suhteessa toimijoiden identiteetteihin kuten resurssinäkökulma olettaa.
  - - - Kummankin rooli ja toimintatavat asettuvat osaksi jaettua vallan rakennetta, jonka ansiosta haastattelutilanne tulee mahdolliseksi
  - - - Vallan ytimessa on vapaaehtoinen suostumus, ei pakko.
    - - Median valta perustuu siihen, että uskotaan median olevan merkittävä voima yhteiskunnassa.
        
        Yhteiskunnallista valtaa käyttävien tulee mukautua median muokkaamaan toimintaympäristöön.
- - - - Median sisältöjen ymmärtämiseksi tarkasteltava symbolien toimintaa mediaesityksissä ja yhteiskunnassa laajemmin.
  - - - 1. Ihmisellä hallussaan joitain esineitä, taitoja tai symboleita, jotka antavat hänelle symbolista valtaa
      - 2. Symboleilla itsellään on meihin valtaa
      - Symbolisen vallan kaksi ulottuvuutta limittyvät toisiinsa, esimerkiksi kun ihminen ostaa itselleen merkkilaukun
        
        Hän hankkii symbolista pääomaa laukun tunnistajien piirissä
        
        Laukkuun liittyvät symboliset merkitykset asettavan kantajan osaksi sen edustamia merkityksiä.
        
        Kuinka paljon ihminen hallitsee näitä merkityksiä? Kuinka paljon ne hallitsevat häntä?
    - - Yleisötutkimuksen historia osoittaa, että Median tarjoilema maailma antaa ihmisille tärkeitä aineksia identiteetin rakentamiseen ja asettumiseen yhteisesti jaettuun sosiaaliseen todellisuuteen
  - - - Esim. vastamainokset pyrkivät tuomaan esiin mainosten puhuttelutapoja.
  - - - Kiinnostunut miten symbolinen valta toimii yhteiskunnan eri kentillä.
    - - Taloudellinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja symbolinen pääoma
        
        Symbolinen pääoma on se muoto, jonka muut pääomat ottavat tullessaan havaituiksi ja tunnustetuiksi legitiimeiksi
        
        Eli kaikki pääoman muodot ovat symbolisia silloin, kun niiden merkitys on näkyvä ja tunnustettu
      - Pääomien muodot voivat siis vaihtua toisikseen ja ihmiset käyttävät niitä enemmän tai vähemmän tietoisesti tavoitellessaan menestystä eri kentillä.
        
        Tällöin on tärkeää millainen Habitus toimijalle muodostuu.
        
        Habitus on ihmisen näkyvä olemus
        
        Esim. pukeutuminen, ruumiin kieli, toimintatavat ja asenteet.
        
        Symbolisen pääoman tiivistymä, josta muut voivat tulkita henkilön aseman.
    - - Valtasuhteita ei voi paeta, symbolien valta on yksi keskeinen yhteiskunnan rakenteita koossa pitävä voima.
        
        Sen kautta ihmiset sosiaalistuvat yhteiskuntaan ja sen merkitysrakenteisiin.
  - - - Kuitenkaan mediat eivät yksin sanele millainen symbolinen todellisuus julkisuuteen rakentuu.
        
        Lait, normit säädökset
        
        Hyvät, tavat, median itsesäätely, vakiintuneet toimintakulttuurit mediayrityksissä (talon tavat)
        
        Muodostavat monimutkaisen valtarakenteen, joka vaikuttaa niin toimittajan kuin mediankin toimintamahdollisuuksiin,
      - Kuinka paljon mediat käyttävät vapauttaan yhteiskunnallisesti tärkeiden asioiden esiin tuomiseen?
    - - Kehystäminen, sekä PÄIVÄJÄRJESTYS ja PORTINVARTIJUUS
        
        Media pystyy vaikuttamaan siihen, mistä asioista keskustellaan eli miten yhteiskunnallisen keskustelun päiväjärjestys muodostuu (päiväjärjestys englanniksi agenda setting)
        
        Media toimii portinvartijana asioiden pääsylle julkisuuteen
        
        Sosiaaliset mediat ovat horjuttaneet perinteisten uutismedioiden valtaa asettaa päiväjärjestyksiä.
        
        Portinvartijoiden kirjo laajentunut ja perinteisen uutismedian rooli käynyt rajallisemmaksi.
        
        Vaikka media laatiikin päivän puheenaiheiden agendan, ei se ole muista yhteiskunnan toimijoista riippumaton
        
        Tutkimuksissa havaittu, että media ennemminkin seurailee politiikan päiväjärjestystä, kuin tuo siihen uusia teemoja.
        
        Median valta asettaa päiväjärjestyksiä periaatteessa suuri, mutta sitä käytetään rajallisesti.
      - Usein merkittävin vallan muoto on vaikeneminen
        
        Mediayhteiskunnassa asia tai ilmiö on kunnolla olemassa vasta, kun se on saanut paikan julkisuudessa.
    - - Media on yhteiskunnan toimijoille vallankäytön resurssi ja areena
      - Mediajulkisuus tärkeää myös negativiisessa mielessä
        
        Edullista huolehtia, että arkaluontoiset asiat pysyvät poissa mediasta kunnes aika on kypsä
        
        Esimerkiki, niin, että julkinen keskustelu käytään vasta sitten kun päätökseen ei voida enää vaikuttaa --> Lumejulkisuus.
    - - 1. Mediassa määritellään ajakohtaisia asioita ja niitä koskevia käsityksiä, milla on oma vaikutuksensa yhteiskunnalisten toimijoiden asemaan ja toimintaedellytyksiin
        
        Mediassa kiteytyy kulloinkin ajankohtaisiin asioihin liittyviä "totuuksia" jotka määrittävät mistä asiassa katsotaan olevan kysymys
      - 2. Media vaikuttaa yhteiskunnan päättäjiä ja muita toimijoita koskeviin mielikuviin ja mielikuvat vaikuttavat päättäjien toimintaedellytyksiin.
      - 3. Yhteiskunnan eri organisaatiot tarvitsevat mediaa omaan yhteydenpitoonsa suhteessa sidosryhmiin tai ns. suureen yleisöön.
      - Journalistit ja päättäjät yhä enemmän tekemisissä keskenään
        
        Verkottuminen palvelee molempien etuja
        
        Suhde on vastavuoroinen , mutta jännirtteinen, julkisuus ei aina noudata päättäjien kaavailuja
    - - Median valta perustuu sen jatkuvaan läsnäoloon ihmisten arjessa
        
        Organisaatiot ja yksilöt peilaavat itseään median jäsentämän julkisuuteen ja siellä kiertäviin kuviin ja tarinoihin.
        
        Media linkki ihmisen ja sosiaalisen maailman välillä
        
        Media luo yhteiskunnallisen keskustelun päiväjärjestystä, tarjoaa puheenaiheita arkeen.
        
        Nostaa asioita yksityisen alueelta julkisuuteen
        
        Tekee niistä sosiaalisen vaikutuksen välineitä ja yhteiskunnallisia puheenaiheita.
        
        Tässä suhteessa ei ole tarpeen erottaa faktaa ja fiktiota, koska ne molemmat tarjoavat puheenaiheita, samaistumisen kohteita, moraalisia arvioita, yhteiskunnallisia arvoja ja ylläpitävät yhteiskunnan järjestystä.
  - - - Toimija, joka onnistuu yhditelemään median, talouden ja politiikan voimia valtakeskittymiksi saavuttaa vahvan aseman.
        
        Manuel Castells: Kytkijät ja ohjelmoijat
        
        Kytkijät ja ohjelmoijat muodostavat nykyisen yhteiskunnan vallankäytön ytimen
        
        Castells ymärtää vallan resurssina.
        
        Kytkijä ja ohjelmoijat voivat olla yksilöitä, instituutioita tai ryhmittymiä
        
        Esim. Rupert Murdoch, mediamoguli, jonka valta perustuu kykyyn kytkeä toisiinsa median, bisneksen ja poliittisten verkostojen tavoitteet ja valjastaa ne palvelemnaan hänen medialiiketoimintaan keskittyvän verkostonsa laajenemista.
        
        Toinen esimerkki Silvio Berlusconi
        
        Castells: verkottuneessa yhteiskunnassa valta littyy juuri viestintään
        
        Kritiikkiä Castellsille:
        
        Arvottava valtakäsitys, huonoa valtaa edustavat suuret toimijat
        
        Estää näkemästä, että valta toimii myös kansalaisliikkeiden sisällö tuoden mukanaan syrjintää, hierarkioita ja kamppailuja.
        
        Saattoi liioitella suurten mediatoimijoiden valtaa
      - Vallan mekanismit näkyvät median, talouden ja politiikan liittoutumissa yhteiskunnan ylätasolla, mutta valta toimii myös ruohonjuuritasolla
        
        Sosiaalinen media voi mobilisoida esim mielenosoituksia.
      - Maailman 200 suurimman yrityksen varallisuudesta informaatioteollisuuden on vain 5%
        
        Jos pidetään mielessä Bourdieun näkemys siitä, että symbolinen pääoma on myös taloudellisen pääoman muoto, muodostuu ongelmalliseksi, että vain taloudellinen arvo toimii vallan mittarina
        
        Median merkitys symbolisen pääoman rakentaja alan pienestä taloudellisesta merkityksestä huolimatta suuri
        
        Helppo ymmärtää miksi talouden ja politiikan toimijat pitävät mediasuhteita tärkeinä.
- - - - Henry Jenkins: Liittää osallistumisen kulttuurin nousun median konvergenssiin
        
        Vaikka konvergenssilla on esim. taloudelliset ja teknologiset ulottuvuutensa, Jenkinsin mukaan se tuli ymmärtää ensisijaisesti kulttuuriseksi ilmiöksi, joka sisältäää monenlaisia sosiaalisia mahdollisuuksia ja kehityskulkuja.
        
        Esim. politiikassa osallistuminen tarkoittaa sitä, että kansalaiset kiinnostuvat vaikuttamisesta laajemminkin kuin vain äänestäjinä
        
        Ihmiset tavoittelevat valtaa yhteenliittymällä tai mobilisoimalla kansanliikkeitä
        
        Kyse siis vallan yhteistoiminnallisen ulottuvuuden hyödyntämisestä
        
        Kaikki tutkijat eivät ole vakuuttuneita osallistumisen kulttuurin uutta luovasta voimasta
        
        Kansalaisten osallistumista voidaan hyödyntää poliittisten prosessien läpiviennissä tai kaupallisten mediayritysten liiketoiminnassa
        
        Kansalaiset toimivat miltei ilmaisena työvoimana.
        
        Konvergenssi kuitenkin kumpaankin suuntaan toimiva prosessi
        
        Toisaalta suuryritysten ja mediateollisuuden hallitsema, toisaalta kuluttajien ja käyttäjien pyrkimys haastaa edellä mainittujen ylivalta.
  - - - Esim joukkoviestinnän historiassa amatöörit ja merirosvoradiot
    - - Pelkän teknologian lisäksi tarkasteltava sen käyttöön liittyviä rutiineja, instituutioita, taloudellisia rakenteita ja valtasuhteita.
    - - Belgialainen Youtuben kaltainen palvelu, sekä tv-ohjelma, joka koostuu ihmisten lähettämistä videokirjeistä
        
        Ihmiset eivät olleet varauksettoman innostuneita osallistumaan
        
        Vaikka haastatellut samaa mieltä siitä, että kaikilla pitäisi olla samanlaiset mahdollisuudet tehdä ja lähettää videoita, kuin ammattilaisillakin, suhtautuivat he kriittisesti toisten videoihin
        
        Amatöörien tuloksia verrattiin automaattisesti ammattilaisten videoihin.
        
        Tapaustutkimukset Carpentierin mukaan osoittavat, että Ammattimaisen median käytäntöjen synnyttämät normit ja standardit elävät sitkeästi.
        
        Pelkkä osallistumisen mahdollisuus ei vielä synnytä uutta kulttuuria
        
        Aktiivinen osallistuminen ei kiinnosta kaikkia ja vaikka osallistuminen on sosiaalisessa mediassa helppoa, sitoutuneisuus on usein luonteeltaan kevyttä.
  - - - Sekoitus perinteistä joukkoviestintää ja uusia mediavälitteisiä keskinäis-ja ryhmäviestinnän muotoja.
      - Castellsin ja Jenkinsin lähestymistapa on samanlainen
        
        He ottavat etäisyyttä teknoutopisteisin
        
        Molemmat tarkastelevat mediamaiseman muutosta prosessina jossa uudet ja vanhat mediat sekä käyttäjälähtöinen kulttuuri ja kaupallinen mediateollisuus sekoittuvat ja kietoutuvat toisiinsa.
        
        Esimerkiksi henkilökohtainen joukkoviestintä, Youtubevideot, blogit, ketjutetut sähköpostit yms.
        
        Ne ovat joukkoviestintää siinä mielessä, että voivat tavoittaa laajoja, jopa globaaleja yleisöjä
        
        Ei perinteisten mediaorganisaatioiden ammattimaisesti tuottamia esityksiä ennalta rajaamattomille yleisöissä (Tätä on pidetty joukkoviestinnän peruspiirteenä)
        
        Sisällöt yksilöllisesti tuotettuja viestejä, joiden yleisöt lähettäjä enemmän tai vähemmän valinnut.
        
        Henkilökohtainen osuus myös vastaanotossa, eli vastaanottaja voi itse suodattaa haluamansa sisällöt.
        
        Sisäänpääsyä viestinnän prosesseihin ei ole henkilökohtaisessa joukkoviestinnässä kontrolloitu, kuten ammattimaisessa tuotannossa, joten käyttäjällä mahdollisuus osallistua tuotantoon, muokkaukseen sekä levitykseen.
    - - Kehitys harvoilta monille kohti monilta monille viestintää
      - Ei tarkoita sitä, että henkilökohtainen joukkoviestintä olisi syrjäyttämässä muita muotoja
        
        Asettuu perinteisten joukko- ja keskinäisviestinnän muotojen rinnalle.
    - - 2000-luvun yhteiskunnalliset liikkeet ja sosiaaliset verkostot ovat nostaneet jälleen esille 60-luvun feministien ajatuksen yksityiselämän ja perhepiirin asioiden yhteiskunnallisesta ja poliittisesta merkityksestä.
        
        Näille liikkeille ja verkostoille tyypillistä osallistujien yksilöllisyys ja pyrkimys luoda omaa identiteettiä toimimalla yhdessä.
    - - Burgess ja Green 2009: Lähes 50% Youtubeen ladatuista videoista tulee mediataloulta, jotka käyttävät sivustoa myös oman materiaalinsa markkinointiin.
      - Ei perusteltua romantisoia uusien viestintätapojen vallankumouksellista potentiaalia
      - Castells: Mediateollisuus pyrkii kaupallistamaan internetin ja käyttäjät puolestaan pyrkivät luomaan kaupallisuudesta vapaita sosiaalisia tiloja
    - - Kuvaus uudesta mediamaisemasta
        
        Kupalliset/ei-kaupalliset, ammattilaiset/amatöörit, suuryritykset/sosiaaliset yhteisöt ja valtionhallinto/kansalaisaktivisti kohtaavat ja vaikuttavat toisiinta monin mediavälitteisen viestinnän keinoin.
        
        Myös Jenkins ja Deuze korostavat, että uusi tilanne voidaan nähdä mediayritysten hallitsemaksi ylhäältä alas suuntautuvaksi vaikuttamiseksi tai toiminnan laajentamiseksi, TAIKKA alhaalta lähteväksi kuluttajien ja kanslaisten aikaansaamaksi kehitykseksi.
        
        Nämä kaksi kehityskulkua kilpailevat ja haastava toisiaan, mutta myös usein limittyvät
        
        Mediayritykset ja tuottaja/kuluttajat astuvat osaksi samaa valtarakennetta.
        
        Esim. Facebookissa käyttäjä luo ilmaiseksi sisältöä Facebookille, joka myy käyttäjien profiileja mainostajile ja jakaa sisällöt muille kuluttajille - tilanteessa siis kumpikin hyötyy.
- - - - Mutkistaa perinteisiä näkyvyyteen liittyviä valtasuhteita.
    - - Thompson tutkinut medioiden vuorovaikutuksen kehitystä
        
        Näkyvyyden muutos tapahtunut modernisaation myötä
        
        Erityisesti tv toi vallankäyttäjät julkiselle näyttämölle katsojien tarkkailtavaksi
        
        Medianäkyvyys altisti vallankäyttäjät uudenlaiselle valvonnalle
        
        Skandaalit yleistyivät, ei kyse vain vaööankäyttäjien moraalisesta rappiosta, vaan näkyvyyden muutoksesta, jossa vallankäyttäjien toimintaa voidaan läpivalaista julkisuudessa.
        
        Mediamaiseman monipuolistuminen tehnyt vallankäyttäjien oman julkisuuden hallinnan vaikeammaksi
        
        Asiantuntijajärjestelmistä tullut haavoittuvampia
    - - Esim. sotilaiden ja poliisin kohdistaman välivallan ja kidutusten raportointi kansalaisten perustamilla sivuilla kun perinteisen media ei kertonut vallankäyttäjien toiminnasta mitään.
  - - - Perinteisesti merkittävät vuodot ja skandaalit ovat syntyneet niin, että joku on tehnyt paljastuksen toimittajalle
        
        Wikileaks on ottanut paikkansa vallan vahtikoirana ja tehnyt paljastuksia itse tai yhdessä merkittävien uutissivustojen kanssa.
    - - Wikileaks teki yhteistyötä monien suurten sanomalehtien kanssa.
      - Benkler pitää esimerkkinä siitä, miten perinteisestä mediasta voi tullla merkittävä toimija verkottuneessa julkisuudessa
        
        Taustalla kehitys, jossa mediakonsernit tuovat toimintaansa uusia hajautetumman toiminnan muotoja.
  - - - Henkilökohtainen joukkoviestintä asettanut kysymykset mikä on uutinen ja kuka niitä saa tuottaa
    - - Eri sukupolvet suhtautuvat oletuksiin median vallasta eri tavoin
      - Median merkitys riippuu sukupolvesta johon kuuluu
        
        Esim. nuoret mieltävät itsensä yleisön lisäksi käyttäjiksi.
      - Ajatus median vallan kasvusta voi olla näköharha, johtuen mediamaiseman monipuolistumisesta ja arjen medioitumisesta
        
        Tämä tulkitaan mediainstituutioiden vallan kasvuksi.
        
        Monipuolistuminen lisännyt mahdollisuuksia haastaa median keskittyneitä linnakkeita, kuten uutis- ja mediatuotantoa.
        
        Medioituminen monimutkaistanut mediaan liittyviä vallan rakenteita
        
        Esim. uutistoiminnan monopoli tai ihmisten pakonomainen tarve olla online
        
        Valta-asemien monimutkaistuminen näkyy politiikan polarisoitumisessa puoluepolitiikkaan ja poliittiseen aktivismiin.
        
        Media ei ole immuuni muiden yhteiskunnan instituutioiden muutoksille
        
        Yhteiskunnan suunta riippuu siitä, miten instituutioiden väliset suhteet kehittyvät
        
        2000-luvu voimakasta finanssikapitalismin aikaa, taloudellisen pääoman liikkeistä muodoistuu raamit politiikalle
        
        Media voi raportoida "talouden realiteetteihin" sopeutumisen välttämättömyydesta ei tuke finanssitalouden intressejä
        
        Haasteellisempi vaihtoehto on pyrkiä rohkaisemaan kansalaisten yhteiskunnallista toimintakykyä tilanteessa, jossa ihmiset tuntevat olevansa ilman poliittista valtaa ja talouden heiteltävinä.
        
        1 more item...