Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Biologia kurssi 2 (Kappale 12 Maapallon biodiversiteetti on uhattuna…

- - - - monimuotoinen ympäristö on kauniimpi
      - ekosysteemipalvelut monipuolisempia
      - virkistyskäyttö
    - - olemme kuluttajia
      - taloudellinen hyöty
    - - sade
  - - - DNA:n analysoiminen
    - - mitattavan alueen laajuus
    - - dynaaminen vuorovaikutus
- - - - korkeampi
      - lämpösaarekkeet
      - johtuu rakennuksien lämmityksestä, ihmistiheydestä, pakokaasuista ja ilmastoinnista sekä rakennuksien tummasta värityksestä
    - - köyhempää
      - johtuu esim. puiston tiheästä kitkennästä ja lajien vähäisyydestä
      - kuolleesta biomassasta ei pääse vapautumaan ravinteita maaperään
      - paikoittain maaperä on täysin kasvukelvotonta joillekin lajeille
    - - toisaalta runsaampaa, koska haidunt suurempaa kaupungeissa (korkeampi lämpötila)
      - toisaalta kosteus ei pysy maassa kauaa, koska kadut ovat asfaltoituja (kuivattaa ympäristöä)
      - eroosio kasvaa, koska sadetta tulee enemmän
    - - voimistuu talojen muodostamissa tuulitunneleissa
      - aiheuttaa eroosiota
    - - suurkaupunkien katujen epäpuhtaudet
      - ilmanlaatu
    - - voivat periaatteessa olla bioottisia (ihminen)
      - rakentaminen
      - voivat tarjota paljon mahdollisuuksia, kun uusia elinympäristöjä syntyy jatkuvasti
      - toisaalta jatkuva muutos vaatii nopeaa lisäntymistä, jotta laji pysyy luonnonvalinnan mukana
      - liikettä ympärillä
    - - kaupungissa on enemmän varjoisia kohtia rakennusten varjossa
      - toisaalta kaupungeissa on myös erittäin valoisia, täysin raivattuja alueita, joissa valoa on niinpaljon kuin aurinkon piastetta päivässä
  - - - perustuotannon määrä on kaupungeissa pienempi kuin esimerkiksi luonnontilaisessa metsässä koska
        
        monille lajille sopivia kasvupaikkoja on vähän
        
        lahoavat puut poistetaan
        
        vehreät alueet ovat usein pieniä
        
        tuottajien monimuotoisuuden vähäisyys vähentää myös yhä korkemman asteen kuluttajien lajimäärän
        
        suurempia puita on vähemmän, koska niille sopvia elinalueita ei ole
        
        tuottajat ovat usein pienempiä, eismerkiksi ruohovartisia kasveja
    - - pioneerivaihe
      - korkeintaan sekametsä
      - eniten lehti-ja pensaikkovaiheen sukkessiota
      - ei lahoja puita
      - kasvit ovat lehtipuita lukuunottamatta usein yksivuotisia
      - kilpailua on vähän
      - lajeja ei ole montaa
      - lajit ovat nopeasti levittäytyviä ja nopeasti lisääntyviä
      - biomassaa on vähän
  - - - viheralueide huomiointi
      - kaupunkiekologia
        
        saariteoria
        
        sopivien elinympäristöjen koko
        
        metapopulaatioteoria
        
        sopivien elinympäristöjen tiheys
  - - - lehmus
      - vaahtera
      - tuija
      - tammi
      - kuusi
      - koivu
    - - linnut
        
        pulu
        
        kalatiira
        
        kalalokki
        
        naakka
        
        varpunen
      - nisäkkäät
        
        kettu
        
        citykani
        
        hiiret
        
        myyrät
        
        mäyrä
      - hyönteiset
        
        torakat
        
        pölyttäjähyönteiset
        
        muurahaiset
    - - johtuu elinympäristön erilaisuudesta ja määrästä sekä reunavaikutusilmiöstä
      - hallittu hoitamattomuus rikastuttaa myös osiltaan lajien monimuotoisuutta
- - - - fossiilisten polttoiaineiden polttamisesta johtuvan korkean lämpötilan synnyttämät happamat oksidit
      - typpioksidi
      - rikkioksidi
      - veteen liuennut hiilidioksidi
    - - fossiilisten polltoaineiden sisältämä rikki muodostaa oksideja hapen kanssa (rikkioksidi)
      - korkea lämpötila saa typen reagoimaan hapen kanssa (typpioksidi)
      - rikki-ja typpioksidit vaikuttavat maaperän ph arvoon laskevasti
  - - - oksidit reagoivat ilmassa vesihöyryn ja vesimolekyylien kanssa, syntyy happoa joka sataa maahan
    - - tarkoittaa oksidien päätymistä maahan pölyhiukkasten mukana tai kaasuna
  - - - puut harsuuntuvat, eli ne kokevat lehti- tai neulaskadon
      - myös sääoloilla, muilla ilmansaasteilla tai puiden iällä voi olla vaikutusta harsuuntumiseen
        
        yhtä ainoata syyllistää on mahdoton erottaa
      - aluksi typpi parantaa puiden kasvua, koska typpi on usein tuottajien minimitekijä
      - happamoituminen vaikuttaa kuitenkin pikkuhiljaa suoraan neulasten tai lehtien pintaan, jolloin esimerkiksi hapenotto häiriintyy ja puusta tulee kitukasvuinen
      - kriittinen kuormitus
        
        korkein mahdollinen happamoittavien aineiden määrä ekosysteemissä, joka ei vielä aiheuta merkittäviä häiriöitä siihen
        
        riippuu ekosysteemistä
    - - veteen liuennut hiilidioksidi muodostaa vesimolekyylien kanssa hiilihappoa
      - seuraukset
        
        lajien monimuotoisuus pienenee, kun kalkkikuoristen väheneminen vaurioittaa koko ravintoverkkoa
        
        kun kuollutta biomassaa on vähemmän, hajottajat vähenevät
        
        vesi kirkastuu, kun hajottajat eivät enään vapauta ravinteita veteen
        
        vahingoittaa kalkkikuorisia eläimiä ja koralleja
        
        vaikuttaa myös esim. kalojen verenkiertoon ja hengitykseen
        
        kasvu hidastuu
        
        lisääntymisvaikeudet
      - kirkasvetiset järvet happamoituvat herkemmin, koska niissä ei ole niin paljoa ravinteita
        
        ravinteiden puskurointikyky
      - hidas virtaus voimistaa happamoittavien aineiden imeytymistä maaperään
        
        edistää maaperän happamoitumista, vähentää vesistön happamoitumista
  - - - jäkälät (ei juuria, ravinto riippuu sateista)
      - jäkäläautiot
    - - alumiini
- - - - isommalle alueelle resursseja kertyy enemmän
      - myös etäisyys muista mantereista tai alueista vaikuttaa
        
        lajien tulomuutto rajoittunut
        
        lajien lähtömuutto rajoittunut
    - - jos alue muuttuu jatkuvasti, sielä asuvat lajit eivät kykene kehittymään yhtä monipuolisiksi
    - - auringon säteilyenergia
    - - erilaiset elinympäristöt tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia
      - suo
      - sademetsä
      - havumetsä
    - - työkalujen käyttö
      - energian hyödyntäminen
      - väestönkasvu räjähdysmäistä
      - antroposeeni: osoitus ihmisen laajasta vaikutuspiiristä, ihmisen aikakausi
      - ympäristöekologia: tutkii ihmisen vaikutusta ympäristöön
        
        kestävä kehitys
- - - - Pienentynyt populaatio saattaa tarkoittaa, että kyseinen laji on saavuttanut elinympäristön kantokyvyn
      - suuri populaatio merkitsee yleensä elinvoimaista lajistoa alueella
      - Populaation koko voidaan määritellä pyydystys-merkkaus-uudelleenpyydystys-menetelmällä, koska usein kaikkien yksilöiden lasmeninen ei ole mahdollista
      - kokoa voi säädellä simerkiksi lajin metsästyslupa tsii se että laji on rauhoitettu
      - kuolevuus
        
        tulomuutto
        
        syntyvyys
        
        lähtömuutto
    - - tiheyteen vaikuttavat ympäristön resurssit eli ympäristön kantokyky ja populaation kantokyvyn mukaan vaikuttavat ympäristön vastukset
      - tiheys kuvaa lajin yksilöiden määrää tietyllä pinta-alalla niiden elinympäristöä, esimerkiksi neliökilometri hirvillä tai neliömetri etanoilla(vesissä kuvataan tilavuusyksikköä kohti)
      - tulomuutto
        
        lähtömuutto
        
        syntyvyys
        
        lisääntymisikään asti selviävät
        
        K-strategia
        
        r-strategia
        
        kuolevuus
      - Populaatioiden jakautuminen alueelle
        
        säännöllinen (reviirikäyttäytyminen)
        
        ryhmittäin
        
        satunnainen
        
        vaihtelee elintapojen mukaan
      - Suuri tiheys
        
        reviirieläimillä tarkkoittaa levinneisyysalueen kasvamista
        
        myös ravintospesialistit levittäytyvät laajemmalle
        
        vaellukset aiheutuvat tiheyden kasvamisesta, jolloin niiden levinneisyys kasvaa
  - - - johtuu elintilan puutteesta ja kilpailusta
      - aiheuttaa aggressiota joka taas vähentää lisääntymiskykyä
    - - eksponentiaalinen käyrä, J-käyrä
    - - kantokyvyn rajalla tasapainottelu
      - logistinen käyrä eli S-käyrä
    - - populaation kannanvaihtelut
  - - - muodostuu monista pienemmistä paikallispopulaatioista
      - usein alueilla, joilla esimerkiksi asutus rikkoo yhtenäistä elinympäristöä
      - paikallispopulaatioiden välillä tapahtuu jatkuvasti lähtö- ja tulomuuttoa alueiden kantokyvyn mukaan
      - metapopulaatio kuvaa alueen lajin määrää
  - - - leveäkantainen taas on kasvava populaatio
      - kapeakantainen kuvaa pienentyvää populaatiota
      - ikäpyramidit
    - - Voi vaihdella vuodenaikojen mukaan tai pysyä samana joka vuosi
      - enemmän naaraita
      - enemmän koiraita
      - tasaisesti sekä koiraita että naaraita
      - partenogeneesit, hermafrodiitit yms. erikoistapaukset
- - - - spesialistit kärsivät
    - - kuluttajat
      - hajottajat
      - tuottajat
  - - - pöytävieraissuhde
        
        varikset kaupungeissa jotka syövät ihmisten jättämiä tähteitä
    - - ehdollinen mutualismi
        
        symbioosista hyötyä, mutta osapuolet selviäisivät ilmankin
        
        muurahaiset ja kirvat
      - ehdoton mutualismi
        
        mehiläiset ja kukat
        
        eivät selviä ilman toista, rinnakkaisevoluutio tehny lajeista läheisiä
    - - kilpailusuhde
        
        lajit joilla on samankaltaisuuksia ekolokeroiden suhteen, kilpailevat jostain ympäristöresurssista
        
        aiheuttaa stressiä ja taisteluita jotka voivat pienentä populaation kokoa
    - - Loissuhde
        
        Loinen ei tapa isääntäänsä, vaan hyödyntää tätä mahdollisimman pitkään
        
        yleensä loissuhde kuitenkin heikentää isäntäeliötä
      - Peto-saalissuhde
        
        peto on vihollinen jolla on suora vaikutus saaliin populaation kokoon
        
        saalistus johtaa saaliin kuolemaan
        
        yleensä lensimmäisen tai toisen asteen saalistajien ravinnon hankinta on peto-saalissuhde
      - Laidunnus
        
        Laidunnuksesta puhutaan, kun kasvinsyöjät syövät kasveja
        
        yleensä laidunnus ei tuhoa kasvia kokonaan, koska eliöt ovat erikoistuneet kasvin eri osiin
    - - Neutraali
- - - - maaekosysteemit (kuiva kangas)
      - vesiekosysteemit (koralliriutta)
      - ihmisen luomat ekosysteemit (suurkaupungit)
    - - tällaiset lajit ovat monelle tärkeitä saaliseläimiä
      - avainlajilla voi olla ehdotonta mutualismia toisen lajin kanssa
    - - ekosysteemit ovat melko pysyvä järjestelmiä, mutta ne silti voivat muuttua
      - tapahtumaa jossa ekosysteemin lajirakenne muuttuu pysyvästi kutsutaan sukkessioksi
      - muutokset antavat mahdollisuuksia uusille lajeille
        
        optimiolosuhteet
        
        lajit kuitenkin leviävät nopeasti, ja kilpalua syntyy
      - metsän sukkessio
        
        metsäpalo
        
        tarjoaa uusia mahdollisuuksia
        
        ravinteikas maaperä
        
        pioneerivaihe
        
        nopeakasvuiset heinä-ja kukkakasvit levittäytyvät
        
        ei puustoa linnuille, mutta pikkueläimet viihtyvät
        
        lajisto siis melko niukkaa
        
        pensaikko lehtipuuvaihe
        
        myös suuremmat kasvinsyöjät levittäytyvät alueelle
        
        nisäkkäät houkuttelevat korkeamman asteen saalistajia
        
        kliimaksivaihe
        
        paljon lahoja puita
        
        tietyt suuret lintulajit viihtyvät erityisesti
        
        tuoretta puuta tarjolla vähemmän, rajoittaa lajeja
        
        sekametsäaihe
        
        lajisto on jo monipuolinen
        
        monenlaiset lajit viihtyvät, kun tarjolla on monelaisia asumapaikkoja
  - - - 1 Tuottajat muodostavat foto- tai kemosynteesillä epäorgaanisista aineista eli ravinteista orgaanisia aineita, joissa on kemiallista sidosenergiaa
        
        autotrofit
        
        tuottajien valmistamaa massaa kutsutaan perustuotannoksi
        
        bruttoperustuotanto= kasvien itse käyttämä+ensimmäisen asteen kuluttajien käyttämä biomassa
      - 2 Ensimmäisen asteen kuluttajilla eli kasvinsyöjillä on käytössään tuottajien nettoperustuotanto, kun ne käyttävät niitä ravinnokseen
        
        heterotrofit
        
        saavat käyttöönsä puolet bruttoperustuotannosta
        
        muuntaa perustuotannossa tuotettua energiaa(soluhengitys)
        
        jatkotuotanto
      - 3 Toisen ja korkeamman asteen kuluttajat ovat saalistajia, jotka syövät muita eliöitä (eläimiä)
        
        heterotrofi
        
        saavat käyttöönsä biomassaa sen verran, kuin sen syömä ensimmäisen asteen kuluttaja pystyi hyödyntämään saamastaan perustuotannosta
        
        ekologinen tehokkuus
        
        hyötysuhde
        
        eläinten ekologinen tehokkuus on pieni, koska niiden elintoiminnot vaativat enemmän energiaa ja näin ollen biomassaa
        
        ohivirtaus voimakasta
      - 4 Hajottajia on monentasoisia
        
        hyeenat syövät raatoja ja bakteerit tai sienet hajottavat lopuksi myös syömäkelvottomat osat
        
        hajottajat palauttavat orgaaniset aineet epäorgaanisiski hajotustyön yhteydessä
        
        energia ei häviä vaan muuttaa muotoaan (lämpöenergia
        
        kaikki eläimet kuolevat aikanaan, siklloin niiden sisältämät aineet palautuvat luontoo uudelleenkäytettäväksi
      - Aineiden määrä säilyy ekosysteemeissä suunnilleen samana, paitsi esimerkiksi veden mukana voi siirtyä ravinteita muualle
  - - - Epäorgaaniset aineet, joiden määrä maapallolla säilyy kokoajan samana ( typpi, fosfori)
        
        Epäorgaaniset aineet eivät sisällä kemiallista sidosenergiaa, siksi tuottajat ovat tärkeitä
      - orgaaniset aineet, joitka on valmistettu epäorgaanisista aineista
        
        eliön biomassa kuvaa eliössä olevien orgaanisten aineiden määrää
        
        kun orgaanisilla aineilla on kemiallista sidosenergiaa, niitä kutsutaan ravinnoksi
        
        koostuvat usein hiilestä vedystä ja hapesta
        
        hiilen kierto
        
        kasvit ottavat epäorgaanista hiiltä ilmakehön hiilidioksidista
        
        orgaaniset yhdisteet sisältävät aina hiiltä
    - - auringon valoenergia
      - orgaanisen aineen sidosenergia
    - - kasvaminen
      - lisääntyminen
      - tuottaminen
      - ravinnon hankkiminen
      - elintoiminnot
  - - - heinä-hiiri-lumikko-haukka-bakteeri
    - - hyötysuhde liian pieni
      - ekologiset pyramidit
    - - monimutkaisia
      - monimutkaisuudesta on kuitenkin hyötyä, sillä ne ovat pysyvämpiä
      - kun ravintoverkossa on monia osapuolia, on helpompi korvata esimerkiksi pääravintona metsästetty laji
      - yksinkertaiset ravintoverkot ovat haavoittuvaisempia
- - - - dityppioksidi
      - alailmakehän otsoni
      - hiilidioksidi
      - hiilimonoksidi
      - vesihöyry
      - metaani
      - CFC-yhdisteet
    - - Keelingin käyrä, hiilidioksidin pitoisuudet ilmassa
        
        hiilidioksidi on tärkein kasvihuonekaasu vesihöyryn ohella
        
        aiheuttaa 2/3 ilmaston lämpenemisestä
  - - - kallioperän fossiiliset polttoaineet
      - merenpohjan metaanihydraattikuplat
      - suot
    - - eliöiden biomassa (orgaaniset yhdisteet)
      - ilmakehän hiili
    - - meret
        
        mereen liukeneminen
        
        merien yhteyttävät planktonit
      - ilmakehä
        
        pitkäaikaisvarastojen vapauttaminen polttamalla kasvattaa ilmakehän hiilipitoisuuksia
  - - - kasvihuoneilmiö
      - akselikulman muutokset
      - maan kiertoradan muutokset
    - - biomien rajat siirtyvät pohjoisemmaksi
      - maapallon keskilämpötila nousee
      - merenpinta nousee
      - jäätiköt ja ikirouta sulavat
      - kuivuus lisääntyy haihdunnan myötä
      - rantaviiva vetäytyy sisämaahan
      - pohjoiset lajit kuolevat sukupuuttoon
      - kasvukausi pitenee
      - maatalous onnistuu yhä pohjoisempana
      - sateet vähenevät
      - lumen määrä vähenee
      - lintujen paluumuutot ja pesimäajat aikaustuvat
        
        bioindikaattorit
    - - vähennetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä
      - pienennetään syntyvän jätteen määrää
      - ilmastosopimukset (Pariisi 2015)
      - kierrätys
      - lisätään uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä energiateollisuudessa
      - lisätään hiilinielujen määrää
      - lisätään tietoisuutta
- - - - minimitekijä
    - - kasvit eivät voi hyödyntää
  - - - hajakuormitus
        
        maantalous
        
        ravinteita valuu vesistöihin alueelta, jonka rajaaminen tai määrittely on vaikeaa
      - pistekuormitus
        
        teollisuuslaitokset
        
        jätteidenkeruupaikat
        
        tehtaat
        
        jätevedenpuhdistmot
        
        kalanviljelylaitokset
        
        rehevöittävät aineet ovat peräisin helposti rajattavalta alueelta
      - kaukokulkeuma
        
        rehevöittäviä aineita kulkeutuu erityisesti ilman, mutta myös vesistöjen kautta kauempaa
        
        vaikeaa rajoittaa
    - - alueen ekologisen diversiteetin laajentuminen
      - enemmän kuollutta biomassaa
      - perustuotannon lisääntyminen
      - aktiivisempi hajotustoiminta
      - sisäinen kuormitus
        
        hapenpuute pohjassa
        
        mädättäjäbakteerit
        
        hajuhaitat
        
        pohjan myrkyllinen rikkivety
        
        pohjalietteen fosforia vapautuu
        
        tuottajat kuolevat ja sitämukaan myös ravinteketjut poistuvat
      - hapen väheneminen vesistöistä
      - eläinlajiston väheneminen
      - veden näkyvyyden huononeminen
      - runsaat syanobakteeriesiintymät
        
        viihtyvyys huononee
        
        erittävät myrkyllisiä aineita
    - - rehevöitynyt
        
        johtuu
        
        suolavesipulssista (harvoin tapahtuva )
        
        voimakas maatalous ympäröivissä maissa, laaja valuma-alue
        
        mataluus
        
        paljon laivaliikennettä
        
        sisämeri
        
        jätteiden päästö mereen
        
        lajisto sekoitus makean-, meri- ja murtoveden lajeista
        
        heikko puskurointikyky
        
        nuori
  - - - NO3 abioottinen
      - NH4 biologinen
    - - biologinen typensidonta
        
        jotkut bakteerit kykenevät sitomaan ilmakehän happea
        
        tulivuorenpurkaukset
      - abioottinen typensidonta
        
        salamoinnin korkea lämpötila hajottaa ilman typpeä ja saa sen sitoutumaan hapen kanssa
- - - - elintila
      - ravinto
    - - laaja-alainen laji, eli laji jolla on laaja öevinneisyys ja se on pystynyt erikoistumaan
      - kapea-alainen laji, kapea ekolokero
        
        ilmentäjälaji eli bioindikaattori, koska kapea-alainen laji selviää tarkoin rajoitetussa ympäristössä, se voi kitata ympäristön tilaa
    - - jokaisella lajilla on oma ekolokero, joka kuvaa siis sen käyttäytymistä ja toimintamalleja
      - lajien ekolokeroissa on samankaltaisuuksia, jolloin syntyy kilpailua
      - eliön toimintaa ja asemaa ekosysteemissä ja eliöyhteisössä kuvaa ekolokero
  - - - Bioottiset: kaikki elävät eliöt
        
        kilpailijat
        
        kilpailijoita ovat ne, joiden ekolokeroiden kanssa lajilla esiintyy samankaltaisuutta esim, ravinnon tai pesäpaikan suhteen
        
        ravinto
        
        pedot
        
        vähentävät populaation yksilöiden lukumäärää, ja toisen pedon ravintoa ja lajin lisääntymiskumppaneita
        
        loiset
        
        nisäkkäillä esimerkiksi kirput ja kaloilla iilimadot
        
        ottavat isännästään energiaa, mutta eivät anna mitään takaisin
        
        heikentävät eliön elintoimintoja
        
        sairaudet
        
        heikentävät eliöiden fitnessiä ja epidemiat saattavat hävittää kokonaisia populaatiota
        
        jos sairaus on tullut vaikka tulokaslajin mukana, eikä endeemisillä lajeilla ole vastustuskykyä sitä vastaan
        
        ihminen
        
        ihmisen keksinnöilllä ja tuotantoprosesseilla on vaikutus ympäröivään luontoon
        
        kalastus pienentää norppien selviytymistä, kun ravinnon määrä vähenee
        
        erityisesti isompien nisäkkäiden liika pyydystäminen, vaikuttaa ekosysteemin kiertokulkuun
        
        lisääntymiskumppanit
      - Abioottiset eli eloton luonto
        
        paine
        
        ilmanpaine
        
        vedenpaine
        
        happamuus
        
        neutraali ja myös luonnossa yleinen selviytymis pH on 7
        
        jotkut lajit tarvitsevat happamamman ympäristön (mahan pepsiinientsyymi)
        
        happi ja hiilidioksidi
        
        tuottajien edellytyksiä
        
        happea tarvitaan myös soluhengitykseen
        
        suolapitoisuus
        
        vesi/kosteus
        
        meret joet järvet
        
        maaperässä olevat pohjavesivarannot
        
        ravinteet(maaperä)
        
        typpi
        
        nitraatit
        
        fosfaatit
        
        kalium
        
        magnesium(lehtivihreä)
        
        ilmasto/sääolot
        
        lämpötila
        
        Keinot selviytyä kylmästä
        
        eläimet
        
        suojaväri (jänis)
        
        paksumpi karva- tai höyhenpeite
        
        käytöksen muuttaminen ja hakeutuminen esimerkiksi ihmisasumusten lähettyville (myyrät ja hiiret)
        
        talvihorros
        
        3 more items...
        
        kylmähorros
        
        4 more items...
        
        talviuni
        
        4 more items...
        
        ruokavaraston kerääminen
        
        1 more item...
        
        muutto lämpimille alueille talven ajaksi (muuttolinnut kuten kurki)
        
        kasvit
        
        kylmäkäsittely
        
        talveentuminen
        
        keinot
        
        6 more items...
        
        monivuotiset ja yksivuotiset kasvit
        
        keinot selviytyä kuumasta ja kuivasta
        
        eläimet
        
        ohuet raajat
        
        ulkonevat rakenteet
        
        sopeutuneita yöelämään
        
        pieni haihdunta iholta (suomut)
        
        pysyttelevät varoissa tai lähellä vettä
        
        kasvit
        
        lehtien pieni pinta-ala joka vähentää haihduntaa
        
        vahapeitteiset lehdet
        
        selviävät niukalla vedellä pitkään, pystyvät varastoimaan kun sadetta tulee paljon
        
        sademäärä
        
        kallioperä
        
        valo
        
        auringonvalo
        
        edellytys fotosynteesille, koska se on osana tuotantoprosessia
        
        kasvit
        
        pitkänpäivänkasvit, tarvitsevat riittävästi valoisaa aikaa kasvukauden aikana selviytyäkseen
        
        lyhyenpäivänkasvit tarvitsevat vastaavasti riittävästi pimeää vuorokaudessa
- - - - öljy
        
        fossiilinen polttoaine
        
        ympäristömyrkkyöljy peräisin öljyonnettomuuksisa tai päästöinä luontoon
        
        öljytankkien huuhtelu mereen
        
        valumavesien öljy
        
        vahingoittaa eliöiden pintasolukkoa tai esim. höyhenpeitettä
        
        lajien katoaminen, ravintoverkkojen katekaminen
        
        kutupaikat vähenevät
        
        toipuminen
        
        kymmenenvuotta
        
        kylmemmissä vesissä öljy hajoaa hitaammin
        
        PAH-yhdisteet
        
        karsinogeeni
      - raskasmetallit
        
        kadmium
        
        kaivoksista
        
        poistuu elimistöistä todella hitaasti
        
        elohopea
        
        metyylielohopea ja muut reagointituotteet
        
        myrkytysoireita
        
        teollisuudesta tai luonnollista mullistuksista(tulivuorenpurkaukset)
        
        ojitus
        
        avohakkuut
        
        lyijy
        
        ennen lyijyä pääsi luontoon pudistamattomasta polttoaineesa
        
        teollisuus
        
        kasvu- ja immuniteettihäiriöt
        
        sitoutuu humukseen
        
        lyijyhaulit
        
        eivät aiheuta haittaa kallioperässä tai maaperässä
        
        ikuisia tai varastoituvia
      - Orgaaniset ympöristömyrkyt= aiheuttaa elintoiminnoissa jotain
        
        klooriyhdisteet
        
        PCB-yhdisteet
        
        supermyrkky
        
        sähkölaitteiden eristeet
        
        kondensaattorit
        
        muunatajat
        
        dioksiinit
        
        syntyvät vahingossa matalassa lämpötilassa poltettaessa
        
        syntymistä vaikeaa estää
        
        supermyrkky
        
        kudosvauriot
        
        syöpä
        
        hormonitoiminnan häiriöt
        
        DDT
        
        käytetty ja käytetään yhä hyönteismyrkkynä
        
        hyönteislajit ovat jo osittain resistantteja
    - - ihmisen valmistamia aineita
      - eliöillä ei ole entsyymejä, jotka pystyisivät hajottamaan näitä myrkkyjä
      - rikastuvat ravintoketjuissa
      - kertyvät korkeimmalle trofiatasolle
      - vaikutukset
        
        pienetkin ympäristömyrkkypitoisuudet voivat olla haitaksi eliöille
        
        ympäristömyrkkyjen yhetisvaikutus
        
        solutaso
        
        hormonimuutokset
        
        mutaatiot
        
        syöpäsolujen syntyminen
        
        eliöyhteisön ja populaatioiden taso
        
        populaation tiheyden muutos
        
        muutosket lajien välisissä muutoksissa
        
        myrkyille vastuskykyisiä populaatioita
        
        yksilötaso
        
        sikiön kehityksen häiriöt
        
        lisääntymisongelmat
        
        kasvuhäiriöt
        
        lajinsisäisen monimuotoisuuden lisääntyminen
        
        hermostontoiminnan häiriöt
        
        kudosvauriot
        
        maksa
        
        munuaiset
        
        vastustuskyvyn heikkeneminen
        
        kasvaimet
      - rasvaliuokoiset ympäristömyrkyt aiheuttavat enemmän ongelmia
    - - mikromuovi
        
        mikroskooppisen pientä
        
        siivoaminen lähes mahdotonta
      - öljypohjainen tuote
      - hajoaa luonnossa erittäin hitaasti
      - muovista irtoaa ympäristömyrkkyjä
      - valtamerten jätepyörteet koostuvat pääosin muovijätteestä
      - muovin pinnalle kertyy muita ympäristömyrkkyjä
  - - - muodostavat valtameriin jättimäisiä jätepyörteitä