Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

10.1 Verenkierto (Veren virtaus: vasemmasta kammiosta aortan kautta…

- - - - Määritellään minuuttitilavuuden ja periferisen ääreisvastuksen (resistenssin) tulona:
        RR = Vmin x PR
      - Verenpaineeseen vaikuttavat myös:
        
        Elintavat, ruokasuolan liikakäyttö nostaa neste-verimäärää jolloin verenpaine nousee. Myös stressi, ahdistuneisuus ja kiireinen elämäntapa, liikapiano, runsasalkoholin käyttö (stimuloi sympaattista hermostoa) ja liikunnan puute
        
        Hetkelliset tekijät kuten henkiset tekijät, esim. jännittäminen, ruumiillinen ponnistelu, raskas ateriointi, alkoholin käyttö, kofeiinin käyttö, tupakointi ja krapula, asento
      - Paineentasaus systolen aikana = ison verenkierron valtimoiden kimmokudosseinämät venyvät
        Pulssi = paineaalto pitkin valtimon seinämiä
      - Systolinen verenpaine = kun vasen kammio työntää suuriin valtimoihin systolen aikana verta ja veren paine onsuurimmillaan
        Diastolinen verenpaine = pienimmillään ennen kammiosystolea
        Nuoren aikuisen normaali verenpaine 120/70 elohopeamillimetriä
  - - - Verenpainetta nostaa CO2 lisääntyminen ja O2 väheminen, koska tällöin syke ja sydämen minuuttitilavuus kasvavat. On saatava lisää happea ja poistettava hiilidioksidi, siksi verta kierrätetään nopeammin keuhkoihin
        
        Munuaiset voivat vaikuttaa verenpaineeseen erittämällä reniiniä, joka johtaa angiotensiinin ja aldosteronin tuottoon -> verenpaineen nousu
        
        Lisämunuaisytimen adrenaali lisää sydämen lyöntitiheyttä. Sydämen eteiset erittävät venyessään eteispeptidiä (atriopeptidi), joka vähentää verisuonten tonusta lisäämällä veden erittymistä virtsaan -> verenpaine laskee
    - - Perustuu pikkuvaltimoiden eli arterioliden seinämien ja prekapillaarisfinktereiden reagointiin.
        Siis reagoi:
        
        verenpaineen aiheuttamaan venytykseen tai sen vähenemiseen (yleisen verenpaineen noustessa/laskiessa supistuvat/laajenevat)
        
        kudosten lämpötilan muutoksiin (laajeneminen)
        
        kudoksissa oleviin aineisiin
        
        Siis tehtävänä:
        
        turvata kunkin yksittäisen kudoksen hapen ja ravinteiden saanti sekä kuona-aineiden poiskuljetus
        
        turvata myös kudosten työolosuhteita pitämällä kudokseen tulevan verimäärä vakaana
        
        Vasodilataatiota eli verisuonten laajenemista aiheuttavat:
        
        monet aineenvaihdunnan takia kudoksiin kertyvät aineet (CO2, maitohappo, kaliumionit)
        
        hapen väheneminen kudoksessa
        
        happamuuden lisääntyminen
        
        lämpötilan nousu
        
        typpioksidi (NO), jota syntyy verisuonten endoteelisoluissa ("nitrot" vapauttavat NO:ta)
        
        Vasokonstriktiota eli verisuonien supistumista aiheuttavat:
        
        lämpötilan lasku
        
        verenvuodon sattuessa trombosyyteistä vapautuva tromboksaani ja serotiniini
        
        endoteelisolut voivat tuottaa verisuonia supistavia peptidejä, endoteliinejä
    - - baroreseptorit eli pressoreseptorit karotispoukamassa ja aortankaarebn seinämissä mittaavat verenpaineen aiheuttamaa seinämän venytystä ja ilmoittavat muutokset vasomotoriseen keskukseen
        
        Vasomotorisen keskuksen toimintakäskyt sydämelle ja verisuonille kulkevat autonomisen hermoston, etentin sympatikuksen, välityksellä.
        
        sympaattiset ja parasympaattiset hermosyyt muodostavat eteisen ja suurten verisuonien ympäristöön sydänpunoksen, jonka hermosyyt levittäytyvät pääasiassa eteisiin, varsinkin sinussolmukkseeseen ja eteiskammiosolmukkeeseen
        
        Sympaattisen hermoston vaikutus välittyy noradrenaalin ja adrenaalin kautta beeta-1-reseptoreille. Sympatikus kasvattaa sydänlihaksen ärtyvyyttä, sydämen syke nopeutuu, monet valtimot ja laskimot supistuvat sekä sepelvaltimot laajenevat -> systolinen verenpaine nousee
        
        Parasympaattisen hermoston vaikutus välittyy puolestaan asetyylikoliinin välityksellä muskariinireseptoreille ja sydämen syke hidastuu. Parasympaattisella hermostolla on vähäinen vaikutus eri elinten verenvirtaukseen
- - - - Veren neste liikkuu kapillaarin ja soluvälinesteen välillä ja liikkeen suunta riippuu kahdesta vastakkaisesta voimasta:
        1.Hydrostaattisesta paineesta (verenpaine, pyrkii työntämään nestettä ulos kapillaarista, voittaavaltimopäässä ja nestettä viertaa soluvälinesteeseen)
        2.Kolloidiosmoottinen paine (plasman proteiinien aiheuttama, veden pyrkimystä kapillaariin laimentamaan liuenneita proteiineja, voittaalaskimopäässä ja nestettä virtaa takaisin kapillaariin)
        
        Noin 85% verenkierrosta poistuneesta nesteestä palaa laskimopäässä takaiain,loput 15% palaa vasta imunesteen mukana