Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
10 Sydän (Rakenne (Läpät (Eteis-kammioläpät purjeläpät
rakenne…
10 Sydän
Rakenne
Seinämän kerrokset
- sydänpussi (pericardium) ja perikardiumontelo
- sydänlihas (myocardium) jossa vasen kammio 12 mm ja oikea 5 mm paksu
- sisäkalvo (endocardium) verhoaa sisäpuolelta ja muodostaa läpät
Läpät
Eteis-kammioläpät purjeläpät
- rakenne heiveröinen - tukirakenteena jännerihmat jotka kiinni nystylihaksissa (jännittyvät vähän ennen supistusta)
-> purjeet pysyvät kireinä
-> läppien kääntyminen eteisen puolelle estyy
vasen: hiippaläppä (mitraaliläppä), kaksiliuskainen
oikea: triduskaaliläppä, kolmiliuskainen
Kammio-valtimoläpät taskuläpät l. puolikuuläpät
- aorttaläppä
- keuhkovaltimoläppä
Omat valtimot ja laskimot
- sepelvaltimot (koronaarivaltimot) aortan tyvestä vasemmalle (diastolen aikana verenkierto!)
- sedänlaskimot sepelpoukamaan sydämen taakse (sinus coronarius)
Lähtevät/tulevat suuret suonet
- vasen eteinen: neljä keuhkolaskimoa
- vasen kammio: aortta
- oikea eteinen: ylä- ja ala keuhkolaskimo
- oikea kammio: keuhkovaltimorunko
-
EKG
P-aalto kuvaa eteisten depolarisaatioita, alkuosa oikean eteisen ja loippuosa vasemman
QRS-kompleksi kuvaa kammioiden depolarisaatioita, kammiosystole käynnistyy
-
Tutkitaan johtoratajärjestelmän toimintaa pintaelektrodien avulla. Piirtyvät käyrät kuvastavat sydänlihaksen de- ja repolarisaatiotapahtumia
Antaa tietoa
- sähköisestä toiminnasta; impulssin synnystä ja ohjautumisesta eri olsiin
- eteis- ja kammiolisälyönneistä sekä rytmihäiriöistä
- johtoratakatkoksista
- sydänlihaksen seinämän rakenteellisista muutoksista (infarktit, seinämän liikakasvu)
- metabolisista tapahtumista (iskemia (hapenpuutos)
- elektrolyyttihäiriöistä
Toimintakierto
Supistumisvaihe (kammiosystole)
- kammiopaine kasvaa myokardiumin supistuessa, koska suurten valtimoiden läpät ovat vielä kiinni
- kun kammioiden paine ylittää eteisten paineen, sulkeutuvat eteiskammioläpät
Isometrinen vaihe
- hetken aikaa kaikki neljä läppää ovat kiinni ja kammioiden tilavuus pysyy siten samana
- paine kuitenkin kasvaa ja lopulta ylittää suurten valtimoiden paineen -> kammio-valtimoläpät avautuvat -> veri virtaa valtimoihin
Isotoninen vaihe
- kammioiden paine pysyy samana vaikka tilavuus pienenee
- systolen jälkeen kammioon jää jäännöstilavuuden verran verta
Veltostumisvaihe (kammiodiastole)
- kammioiden supistus loppuu ja veri alkaa virrata takaisinpäin -> kammioläpät sulkeutuvat
- kammiopaine pienenee nopeasti, mutta valtimopaine hitaasti johtuen valtimoiden seinämien rakenteesta
Aortan verenpainetta kuvaavassa käyrässä näkyy pieni kohouma aivan kammiosystolen lopussa (kimmosyiden relaksoituminen)
Kammioiden paineen laskiessa eteisten painetta pienemmäksi eteis-kammioläpät avautuvat ja eteisten veri valuu kammioihin
Diastolen viimeisen kolmanneksen aikana eteiset supistuvat (eteissystole); tämä näkyy kohoumana kammion tilavuus- ja verenpainekäyrissä
- diastolen lopussa kammioissa n. 120-130 ml verta
Syke eli lyöntitaajuus:
- 60-80 krt/min
- max. syke nuorella 200 krt/min, vanhuksella 160 krt/min
- rasituksessa sydämen minuuttitilavuus suurenee noin viisikertaiseksi
- iskutilavuus ja syketiheys kasvavat joten minuuttitilavuuskin kasvaa (min.tilavuus = iskutilavuus x syke, normaali n. 5 litraa)
Supistuminen ja hermot
Impulssinjohtojärjestelmä
- erilaistuneesta lihaskudoksesta muodostunut
- aktiopotentiaali syntyy tahdistinalueilla ja leviää sydämen eri osiin
Sydänlihaksen toiminta voi olla myös hermoyhteyksistä riippumatonta tahdistinalueiden takia
- kaikki seuraavat osat voivat toimia myös itsenäisinä tahdinlyöjinä (varasysteemi sinussolmukkeelle)
Sinusolmuke
- oikeassa eteisessä yläonttolaskimon edessä
- täällä käynnistyvä sinusrytmi ohjaa koko sydänmen normaalia supistumisrytmiä
-
-
-
Autonominen hermosto ei muodosta kohdekudoksen kanssa hermolihasliitoksia vaan vapauttaa välittäjäaineensa soluvälinesteeseen
-
-