Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
9.1 Motoriset toiminnot (Lihasheijaste eli refleksi
tahdosta…
9.1 Motoriset toiminnot
-
-
Lihasheijaste eli refleksi
- tahdosta riippumaton lihas- tai rauhastoiminnan muutos
- kerrasta toiseen samankaltainen
- auton. heijasteet vaikuttavat sileisiin lihaksiin, sydänlihakseen ja rauhasiin (esim. suussa ruoka aktivoi ruuansulatuskanavan entsyymin eritystä)
Heijaste välittyy heijastekaarta pitkin:
- aistinsolut (sensorinen neuroni)
- sensoriset hermosyyt
- selkäytimen tai aivojen refleksikeskus
- motoneuronit
- lihas- tai rauhassolut
- viimeinen efferentti neuroni on aina alfamotoneuroni
Venytysheijasteen kulku
Lihaskäämin solut venyvät ja niiden ympärillä olevat sensoriset neuronit lähettävät impulsseja selkääytimeen
Alfamotoneuroni ottaa välitetyn tiedon vastaan ja välittää supistumiskäskyn aktiopotentiaalina. Venytys siis estää lihasta venymästä lisää
-
-
-
-
Kortikospinaalirata ja kortikobulbaarirata eli pyramidirata
- yleisnimitys hermoradoille jotka tuovat efferentin viestin aivoista alfamotoneuronille
Toiminta liitty motorisiin, tarkkoihin tahdonalaisiin liikkeisiin
Rakenne:
- leviää ylhäältä alaspäin
- neuronit risteävät aivorungossa tai selkäytimessä
Muut liikeradat
Ekstrapyramidiradat
- lähtökohdat talamuksessa ja tyvitumakkeissa, tasapainohermotumakkeissa, aivoverkostossa, keskiaivojen punatumakkeessa ja mustatumakkeessa
- tyvitumakkeet aktivoituvat hieman ennen lihassupistusta
- radat liittyvät aivorungon ja selkäytimen gammaneuroneihin ja välineuroneihin
Parkinsonin taudista:
- vaurio dopamiinia tuottavassa mustatumakkeissa
Toiminta liittyy mm. heijasteiden säätelyyn, lihastonuksen ylläpitoon sekä myötäliikkeiden ja kokonaisten liikesarjojen aikaansaamiseen. Pienet hienovaraiset liikkeet, sujuvoittavat ja tekevät liikkeistä kitkattomia.
-