Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Hyvinvointivaltion synty ja kehitys (Sota-ajat ja jälleenrakennus (Sodassa…
Hyvinvointivaltion synty ja kehitys
Hyvinvointivaltio
Hyvinvointivaltion kriisi
Lama 1990-luvun alussa
Hyvinvointivaltion kehitys keskeytettiin
Seurasi paljon ongelmia
Köyhyys
Työttömyys lisääntyi
Taloudellinen eriarvoistuminen
Sosiaali- ja terveyspalveluista leikkaaminen
Verotulojen pieneneminen
Valtion velka kasvoi huomattavasti
Talouskriisi 2008
Julkisten palveluiden kaventaminen
Julkisten palveluiden rahoitusta pienennetty
Palveluiden yksityistäminen
Verotusta kavennettu
Vapaaehtoistyön ja kolmannen sektorin rooli vahvistuu
Erityisesti kirkko mukana politiikassa ja köyhyyden vastaisessa työssä
Yksityisen sektorin toimintamallit julkisiin palveluihin
Tehokkuus
Laatu
Kilpailutus
Asiakaslähtöisyys
Kunnallisten palveluiden asema muuttuu
Markkinoistuminen
Uusi julkisjohtaminen
Tilaaja-tuottajamalli
Palkka- ja asumiskustannusten nousu
Suuren ikäluokan vanheneminen
Työvoimapula tulevaisuudessa?
Eläkeläinen ei pysty kuluttamaan yhtä paljon kuin työssä käyvä
Raha ei liiku
Julkisen talouden menot kasvavat
Enemmän menoja kuin tuloja
Joudutaan leikkaamaan muista palveluista
Eläkkeiden maksaminen
Euroopan unioniin liittyminen 1995
Suomen ja EU:n terveydenhuoltopolitiikan yhteensovittaminen
Nykytilanne
Sosiaali- , terveys- ja kuntoutuspalvelu kehittyy
Pääosa kuntoutuspalveluista maksuttomia. (Esim. terapiasta ja kuntoutuslaitosjaksoista maksuja)
Palvelut kaikille mahdollisimman saatavilla
Jos ei voo järjestetää itse palveluita voi tehdä yhteistyössä muiden kuntien kanssa
Lainsäädäntö kehittyy
Uusi sosiaalihuoltolaki 2014
Sosiaalisen turvan ylläpito ja edistäminen
Yhteistyö kunnan eri toimialojen, toimijoiden ja sosiaalihuollon välillä
Turvaa yhdenvertaisin perustein riittävät palvelut
Terveydenhuoltolaki 2010
-Parantaa palveluiden asiakaskeskeisyyttä
-Pienent'ää väestöryhmien terveyseroja (yhdenvertaisuutta, saatavuutta, potilasturvallisuutta)
Edistää sosiaalista turvallisuutta, väestöterveyttä sekä työ- ja toimintakykyä
Vastuu js rahoitus sote-palveluiden järjestämises n. 300 kunnalla
Vuosittaiset kustannukset n. 25 miljardia
Suomessa julkista terveydenhuoltoa järjestää 151 kuntaa
Kuntia 87, kuntayhtymiä 31 ja vastuukuntamallilla toimivia yhteistoiminta-alueita 33
Sota-ajat ja jälleenrakennus
Sodassa köyhtyneiden ja vammautuneiden hoitaminen
Köyhäinhoitolaki voimaan vuonna 1922 -> velvoitti kunnat huolehtimaan apua tarvitsevista
Terveydenhoitolaki kehittyi 1927
äitiysneuvoloista tuli kunnallisia vuonna 1931
Elinolot alkoivat parantua, mutta köyhyyttä ei saatu poistettua - pian koitti myös talouslama
Lainsäädäntö kuitenkin kehittyi, esim. lastensuojelulaki
Kansaneläkejärjestelmä kehittyi ja sosiaaliturvan rakentaminen alkoi laajamittaisena
Kansan terveyttä ja elinoloja pyrittiin parantamaan, samoin väestönkasvua pyrittiin tehostamaan
Kansalaissota vuonna 1918
Sodassa orvoksi jääneistä huolehtiminen johti lastensuojelun kehittymiseen
Mannerheimin lastensuojeluliitto perustettiin vuonna 1920
II Maailmansota - hidasti valtion kehitystä
Sodan myötä kuntoutuksen ja hoidon sekä uuden lainsäädännön tarve kasvoi
Sotainvalidit -> Sotainvalidien veljesliitto 1940
Sairaalalaitosta alettiin kehittää
1950-luvulla Suomeen keskussairaalat, sairaanhoitopiirit ja erikoissairaanhoito
Keskussairaalalaki
Perhepoliittisia avustuksia kehitettiin -> äitiysavustus ja lapsilisä 1948
1950-luku
Huoltoapulaki korvasi vuoden 1922 köyhäinhoitolain -> uuden lain mukaan sosiaaliapua saivat myös vähävaraiset, eivät ainoastaan varattomat
Sosiaalipolitiikan uudistuksen myötä tuli kansaneläkeuudistus sekä työeläkkeet
Sotien jälkeen yhteiskunnalliselle tasa-arvolle muodostui tilaa
Taloudessa ja työllisyydessä tapahtui kasvua, ja hyvinvointi alkoi parantua
Alkujuuret
1800-luvun haasteita
Väestö asuu hajanaisesti maadeudulla
Lääkärinavun saaminen vaikeaa
Huono hygienia
Tartuntataudit yleisiä, esim. tuberkuloosi
Suuri lapsikuolleisuus
Puutteellinen ravitsemus
Erityisesti nälkävuodet 1896-1870
Työkyvyttömät kerjäläisinä tai köyhäintaloissa
Kansalaisten vastuu omasta elämästä, valtiolla minimalistinen rooli
Köyhyys laaja ongelma
Kehitysaskeleita
Vaivaishoitoasetus 1879
Vastuu köyhistä siirtyy kirkolta ja seurakunnilta kunnille
Köyhyydestä julkisen hallinnon asia
Vaivaistalot = vanhainkotien edeltäjiä, joihin sijoitettiin pysyvästi sairaita ja pitkäaikaissairaita ihmisiä
Pääasiassa vapaaehtoisuuteen perustuvaa työtä
Kunnallisen sosiaalityön varhaismuoto
Terveydenhuolto alkaa siirtyä julkisen valvonnan alle
1879 terveydenhoitoasetus
Jokaiseen kaupunkiin terveydenhoitolautakunta
Maaseudulla kunnallislautakunnalla vastuu
Sairaanhoito eriytetään köyhäinhoidosta
Vaivaistaloihin sairas- ja mielisairaalaosastoja
1880-luvulla kaupunginsairaalat ja terveydenhoitotyö
Kehitysvammaisten hoito eriytetään
Erityiskoulut
Huutolaisjärjestelmä
Kunta osoitti vanhat, vaivaiset ja orvot siihen taloon, joka suostui hoitamaan heitä pienintä maksua vastaan
Kiellettiin 1913
Elätehoidontarkastajan virka
Mahdollistaa sijoituskodeissa hoidettujen lasten hoidon valvonnan
Elberfeldin järjestelmä 1908
Kaupunki jaetaan piireihin, joista vastaavat piirimiehet
Piirit jaetaan kaitsijakuntiin, joissa kussakin on yksi kaitsija
Kaitsija tutkii avunhakijan huollon tarpeen ja lähetti tämän sekä oman toimenpide-ehdotuksensa köyhäinhuollon kansliaan
Hyvinvointivaltioksi maatalousmaasta
Sota-ajat ohi, 1930-luku, Hyvinvointivaltion muodostuminen
Taloudellisia muutoksia
Maalta kaupunkeihin, kaupungillistuminen
Maatalouden rooli pienenee
Teollistuminen
Poliittisia muutoksia
Työvoimapolitiikka
Hätäavun antamisesta tuottavaan talouteen. Työhön koulutuksen paraneminen.
Asuntopollitiikka. Asuntojen jälleen rakentaminen työllistää.
Perhepolitiikka. Lapsilisä, kulutustason nosto lapsiperheissä.
Vanhukset ja työttömien etuudet. Eläkkeet, etuudet.
Terveydenhuoltopolitiikka. Valtiolle vastuu terveydenhuollosta.
Yhteiskunnallisia muutoksia
Tasa-arvo
Naisia enemmän työelämään mukaan
Koulutus
Peruskoulu-uudistus
Yliopiostoja ja korkeakouluja lisää
Opintotuki
Terveydenhuolto
1950-luvulla
Erikoissairaanhoito
Sairaanhoitopiirit
Keskussairaalat
1960-luku
Sairasvakuutuslaki
Kansanterveyslaki
1980-luku
Kunnille velvollisuus järjestää sosiaalipalveluita
Vammaispalvelulaki
Vammaisten yhdenvertaisuuden lisääntyminen, taloudellinen tuki, asunnon muutostyöt, kuntoutus, apuvälineet
Kuntoutuslainsäädännön uudistaminen
Kuntoutus mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjontaan. Työkyvyn ylläpitäminen, aktiivisen elämän tukeminen
Sosiaaliturva
Työttömyysturva
Lasten päivähoito
Ansiosiddonnaiset etuudet
Hyvinvointivaltio
Määritelmä
Moninainen käsite
Useita teoreettisia määritelmiä & näkökulmia
Aikaan ja kontekstiin sidottu
Perusidea
Valtiolla vastuu turvata jokaisen kansalaisen perushyvinvoinnin turvaamisesta
a
On olemassa erilaisia hyvinvointivaltioita
Ei voida sanoa onko joku parempi kuin toinen
Regiimejä/maaryhmiä
Yksityisen & julkisen erilaiset suhteet
Painoukset & vastuut
Yksi tapa tehdä erottelua
Pohjoismainen, universaali hyvinvointivaltio
Hyvinvoinnin takaus kaikille
Vahva julkinen sektrori
Laajat julkiset palvelut
Valtakunnallisesti yhdenmukaiset palvelut
Suht. alhainen köyhyysaste
Anglosaksinen/liberaali
Keskieurooppalainen/konservatiivinen/korporatiivinen
Millä tavoilla valtio pyrkii vastaamaan erilaisiin sosiaalisiin riskeihin ja ongelmiin
köyhyys
työttömyys
sairaudet
Suomalaisen hyvinvointivaltion piirteet
Pohjoismainen hyvinvointivaltion malliin ja universaaliin sosiaalipolitiikkaan pohjautuva
peruskoulu
perusterveydenhuolto
lapsilisä
Julkisen vastuun korostaminen
Veroperustaisuus
Palvelut pääosin kunnittain