Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Hyvinvointivaltion synty ja kehitys (Keskeisimmät lait sosiaali- ja…

- - - - 1942 Työkyvyttömyyseläke
      - 1949 Vanhuuseläke
      - 1956 Kansaneläkeuudistus
        
        Eläkevakuutusmaksuja alettiin periä veronluonteisesti ja aiemmin käytössä olleet henkilökohtaiset eläketilit lakkautettiin.
      - 1963 Sairasvakuutuskortti ja sosiaaliturvatunnus kaikille kansalaisille
      - 1964 Sairausvakuutus
        
        Suomi jaetaan 204 sairausvakuutuspiiriin
      - 1970 Lääkeostojen suorakorvaus apteekeissa
      - 1980-luvun kansaneläkeuudistus
        
        Uudistus koski sairauspäivärahaa, äitiyspäivärahaa, hoito- ja kuntoutusavustusta, vammaistukea ja työttömyyden perusturvaa.
      - 1990-luvulla Kansaneläkelaitoksen vastuualueisiin liitettiin myös lapsiperheiden toimeentuloturva, Opiskelijoiden sosiaaliturva, sotilasavustus, yleinen asumistuki, työmarkkinatuki ja koulumatkatuki. Eläkejärjestelmää muutettiin ja voimaan astui asetus vähimmäiseläkkeestä. Hautausavustus lakkautettiin.
  - - - -Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon.
        -Tulee ottaa huomioon potilaan tiedonsaantioikeus sekä itsemääräämisoikeus
        -Potilaiden tasa-arvoinen kohtelu ja jokaiselle yhtäläiset, lakiin perustuvat oikeudet
    - - -Terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutuneen henkilövahingon korvaaminen potilasvakuutuksesta
    - - -Varmistaa, että terveydenhuollon ammattihenkilöllä on asianmukainen koulutus ja pätevyys (laillistettu ammattihenkilö)
        -Määrittää millaisen koulutuksen saanut ammattihenkilö voi työskennellä ja millaisissa tehtävissä
        -Eri maissa saavutettujen ammattipätevyyksien päteminen Suomessa
    - - -Lisätä ja ylläpitää työntekijän ammattitaitoa ja osaamista
        ->Edistää terveyttä sekä sairauksien ehkäisyä ja hoitoa
    - - -Edistää lääkkeiden ja niiden käytön turvallisuutta
        -Varmistaa lääkkeiden asianmukaisen valmistuksen ja saatavuuden maassa
    - - -Määrittää huumausaineiksi luokiteltavat aineet
        -Vähentää huumausaineden laitonta tuontia, vientiä, valmistusta, levittämistä ja käyttöä -> vähentää terveysriskiä
    - - -Edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta, kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja, toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta, vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä sekä
        vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välistä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä.
    - - -Säädetään oikeudesta määrätä lääkettä
        -Lääkkenmäärämisoikeus on lääkärillä ja hammaslääkärillä
        -Laillistettu sairaanhoitaja, sairaanhoitajana laillistettu kätilö tai terveydenhoitaja voivat suorittaa pätevyyden ja saada rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden-Suuhygienisti ja optikko eivät voi määrätä lääkkeitä potilaille
- - - - . Näillä molemmilla sosiaalipolitiikan keskeisillä lohkoilla pyritään takaamaan ja edistämään kansalaisten hyvinvointia mutta niiden painopisteet ovat hyvinvoinnin eri ulottuvuuksissa. Sosiaaliturvalla turvataan lähinnä elintasoa ja hyvinvointipalveluilla edistetään pääasiassa elämänlaatua.
    - - kansalaiset on vakuutettu erilaisten sosiaalisten riskien kuten työttömyyden, tapaturmien, sairauden, lasten saamisen ja ikääntymisen varalta. Keskeisenä päämääränä niissä on turvata toimeentulo siinä tapauksessa, ettei palkkatyöhön osallistuminen ole mahdollista.
    - - Hyvinvointipalveluissa on kyse toisten ihmisten tarjoamista palveluista. Sosiaaliturvassa on kyse elämän aineellisten edellytysten turvaamisesta mutta hyvinvointipalveluissa on sen sijaan kyse ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta
- - - - -peruskoulu, terveydenhuolto, lapsilisä
      - -myös tarvehankintaisia ja ansiosidonnaisia etuuksia
      - -julkisen vastuun korostaminen vrt. yksityinen, perhe
      - -julkinen sektori huolehtii kansalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista
      - -veroperustaisuus vrt. vakuutusperustaisuus
      - -palvelut tuotetaan pääosin kunnissa
- - - - Sairaanhoitopiiri:
        -erikoissairaanhoito
        -perusterveydenhuolto
        -sopimukset yksityisten palveluntarjoajien kanssa
- - - - alussa vastuu yksilöllä ja heitä pyrittiin holhoamaan ja pitämään kurissa
      - myöhemmin yksilön vastuu muuttui yhteiseksi vastuuksi -> ymmärrys köyhyydestä
    - - vaivaistalot ja kotihoito
      - myöhemmin eriteltiin vaivaistaloista sairaat, mielisairaat, vammaiset (erityiskoulut) ja vanhukset omiksi yksiköiksi
  - - - pyrittiin tuomaa uutta näkökulmaa sekä modernia lähestymistä terveydenhuoltoon, huono-osaisten parempaa kohtelua ja ammatillisempaa otetta
        
        lasten-, perhe-, laitos-, irtolaishuolto yms. sekä pian myös sosiaalihuolto
    - - esim. lastensuojelu, alkoholistihuolto ja irtolaishuolto saivat omat laitokset ja henkilökunnan
    - - 1960 Suomen Sosiaalihuollon ammattiliitto
        
        1962 Sosiaalityöntekijäin liitto
    - - Oli näkemyseroja kuinka toimia: ammattilainen ja työnteon kohde vs. ammatillinen ja terapeuttinen asiakkaisiin suuntautuva sosiaalityön kehittäminen
      - perustettiin keskussairaalat, erikoissairaanhoito, sairaanhoitopiirit
  - - - 1980-l: hinta- ja veropolitiikalla terveiden elintapojen edesauttaminen
    - - 1972 kansanterveyslaki
        
        yhtäläiset terveydenhuoltopalvelut koko maahan koko maassa asuvalle väestölle
        
        kunnat: sairaanhoitopalvelut, kouluterveydenhuolto,
        alle 17-v hammashuolto
    - - 1979 työnantajat: työterveyshuollon ennaltaehkäisevät palvelut
    - - alettiin puhua sosiaali- ja terveydenhuollosta
      - 1993 uudistus lainsäädännöstä
  - - - 2005 erikoismaksuluokka poistui portaittaisesti
      - 2008 korotettiin enimmäissummaa
    - - pohja maakunnallisille laboratorio- ja röntgenlaitoksille ja tukipalveluille
      - perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö ja voimavarojen jakaminen
    - - palveluiden tuottavuuden lisääminen
      - kuntaliitokset/kuntien välinen yhteistyö
    - - 2002 yksikkökokojen suurentaminen, seudullinen yhteistyö, yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä
      - 2007 kuntien määrän väheneminen, yhteistoiminta-alueet
      - 2009 sote-aluemallin esittely
      - 2010 terveydenhuoltolaki (määritettiin sisältö, ei järjestäjiä)
      - 2011 sote-aluemalli hallitusohjelmaan, 20 järjestävää kuntaa -suositus
      - 2013 34 sote-aluetta -esitys, sotelain loppuraportti -luonnos
      - 2014 kuntien lausunnot
      - 2015 esityksen käsittely raukeaa, jatkovalmistelu ja toimeenpano seuraavalle hallituskaudelle
      - perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito rakennettu erillisiksi järjestelmiksi, mutta ajan saatossa tehty enemmän yhteistyötä,
        sote-uudistuksen tavoitteena integroida sosiaalipalvelut, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhdeksi kokonaisuudeksi
    - - valinnanvapaus
    - - kansallisen ja EU-tason sosiaali- ja terveyspolitiikan yhteensovittaminen