Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Hyvinvointivaltion synty ja kehitys (2000-luku (Nykytilanne (sote…
Hyvinvointivaltion synty ja kehitys
1980-luku
Laki sosiaali-ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta + Sosiaalihuoltolaki 1984
Vammaispalvelulaki 1988
Erikoissairaanhoitolaki 1989
Yhtenäistettiin hajanaista erikoissairaanhoitoa; yleissairaalat, mielisairaalat ja keuhkotautisairaalat yhdistettiin sairaanhoitopiirien alaisuuteen
Nousukausi -> paljon uudistuksia
Vanhustenhuolto, päihdehuolto ja
lastensuojelu valtion tuen piiriin
Kansanterveyslain muutos 1983, asiakasmaksut
Vapaakuntakokeilut 1989
Omalääkärikokeilut, tavoitteena jatkuvuus potilas-lääkärisuhteeseem ja vähentää päivystyspalveluiden käyttöä
Terveyden edistämisen idea: Hinta- ja veropolitiikalla voidaan edesauttaa terveitä elintapoja
Keskushallinnon suuri rooli, mutta paine kohti paikallistason autonomian lisäämistä. Perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon resurssien lisääminen.
Erikoissairaanhoito: Tuberkuloosisairaalat integroitiin. Psykiatrisen hoidon rakennemuutos.
Perusterveydenhuolto: Terveyskeskusten rakentamistyö saatiin valmiiksi. Keskustelu palveluiden saatavuudesta voimistuu. Omalääkäri- ja väestövastuukokeilut käynnistyvät.
1900-1920-luku
Mannerheimin lastensuojeluliitto 1920
Kansalaissota 1918
Köyhäinhoitolaki 1922 --> kunnalliskotien ja työlaitosten perustaminen
Suomen itsenäistyminen 1917
1917 Sosiaalihallinto/-ministeriö syntyi
Kansakoulut, Oppivelvollisuus 1921
1940-luku
Äitiysavustus ja lapsilisä 1948
Kunnanlääkärijärjestelmän laajentaminen
Hygienian parantuminen
Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan laajeneminen koko maahan
Imeväiskuolleisuuden väheneminen
Keskussairaalalaki 1943
Toisen maailmansodan aiheuttamat väestötappiot johtivat keskusteluun terveysturvasta -->
kaikkiin kansalaisiin kohdistuvan kansanterveystyön kehittäminen
Ensimmäiset työkyvyttömyyseläkkeet maksuun 1942
Avustuskassalaki 1942
Keskussairaaloiden rakentaminen valtion johdolla 1940-50 -luvuilla
1940 -luvun alussa säädettyjen lakien velvoittamana, jokaisessa kunnassa tuli olla kunnanlääkäri tai useamman kunnan yhteinen aluelääkäri ja terveyssisar
Erikoissairaanhoidon kehittäminen aloitettiin. Tavoitteena yhdistää ja vahvistaa hajanaista sairaalaverkkoa
Erikoissairaanhoito: Valtio, kunnat ja kuntainliitot sekä suuret työnantajat pitivät yllä sairaaloita. Mielisairaaloiden ja tuberkuloosiparantoloiden verkoston pohja oli jo olemassa
Perusterveydenhuolto: Kunnallisen terveydenhuollon aikaa; kunnallislääkärit, kunnalliset terveyssisaret ja kätilöt tuottivat avohoidon palveluilta. Lääkärit osaksi kunnallisia virkamiehiä, mutta potilastyössä yksityislääkäreitä
1950-luku
Huoltoapulaki korvasi köyhäinhuoltolain 1956
Kansaneläkeuudistus, työeläkkeet
Huomiota myös mielenterveyteen ja huumeongelmiin.
Sairaaloihin investoiminen
Kunta velvollinen järjestämään kansakoulujen oppilaiden hampaiden tarkastuksen ja hoidon (1957)
Laki yleisestä lääkärinhoidosta 1951: valtion avun lisäys lääkärinvirkojen perustamiseksi
1956: Sotien jälkeinen säännöstelykausi loppui
Erikoissairaanhoito: Ratkaisu keskussailaalalaitoksen sijoittamisesta ja rakentamisesta kuntainliittojen omistukseen syntyi. Sairaalaverkko kasvoi.
Perusterveydenhuolto: Kunnallisen terveydenhuollon voimavarat niukat. Palveluiden käytössä suuria alueellisia ja väestöryhmien välisiä eroja.
1960-luku
Sairausvakuutuslaki 1964
Sairausajan toimentuloturvan takaaminen
Lääke- ja matkakulujen
korvaaminen
Muuttuminen maatalousyhteiskunnasta teollisuus ja palveluyhteiskunnaksi
Hyvinvointivaltion sosiaalipalvelut syntyvät terveyspalvelut laajenevat
Taloudellisen nousun aika
Yliopistosairaalat
Veteraanietuudet ajankohtaisiksi
Lääkärikoulutuksen lisääminen
Laki kunnallisista yleissairaaloista 1967: valtion kasvanut osuus kunnallisten sairaaloiden ylläpidossa
Keskushallinon suuri rooli kuntien palveluiden turvaamisessa. Perusterveydenhuollon resurssien lisääminen.
Erikoissairaanhoito: Keskussairaalaverkko kokonaan rakennetuksi. Aluesairaaloita ja pitkäaikaishoitoa tarjoavia B-mielisairaaloita rakennettiin
Perusterveydenhuolto: Kunnallinen terveydenhuolto vaikeuksissa. Lääkärit siirtyivät sairausvakuutuksen voimaan tultua kaupunkeihin yksityislääkäreiksi.
Fysioterapia osaksi sairasvakuutusjärjestelmää
1930-luku
Huoltolait 1936
Lastensuojelulaki, irtolaislaki ja alkoholistihuoltolaki
Kansaneläkejärjestelmä 1939
Työkyvyttömyys- ja eläketurva
Pulavuodet, talouslama, työttömyys
Keskustelu rotuhygieniasta ja sen vaatimista
toimenpiteistä leimasi terveyspolitiikkaa
1920–1930 -luvuilla;
sterilointilaki 1934
Toinen maailmansota 1939–1945
1970-luku
Kansanterveyslaki 1973
Terveyskeskukset kuntiin
Kunnan tuli järjestää asukkailleen sairaanhoitopalvelut, kouluterveydenhuolto, sekä alle 17-vuotiaiden hammashoito
Lasten ja vanhusten palvelut kehittyivät
Naiset siirtyivät työelämään
Rakenteellisen
terveyspolitiikan kehittäminen
Tupakkalaki 1977
Ravitsemuspolitiikka: rasvan käytön suositukset
Työterveyshuoltolaki 1979
Keskushallinnon suuri rooli kuntien palveluiden turvaamisessa. Perusterveydenhuollon resurssien lisääminen.
Erikoissairaanhoito: Sairaalaverkoston rakentaminen jatkui.Kaksi uutta yliopistosairaalaa käyttöön.
Perusterveydenhuolto: Kansanterveyslain myötä kansanterveystyön voimavaroja ja tehtäviä lisättiin. Kehityksen pääpaino Itä- ja Pohjois-Suomessa.
1990-luku
Kuntoutuslainsäädännön uudistaminen 1991
Talouslama
Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksista leikkaaminen
Hyvinvointivaltion kriisi?
Asiakasmaksulaki 1993
EU 1995
Sairauskulujen verovähennysoikeuden poisto 1991
Valtionapujärjestelmän uudistaminen 1993
Hankintalainsäädäntö 1994
Lääniuudistus 1997
Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelua ja valionosuutta koskeva lainsäädäntöuudistus 1993
Kuntien itsehallinnon korostaminen. Karsinta, sopeuttaminen, omavastuun ja erikoissairaanhoidon roolin korostaminen.
Erikoissairaanhoito: Pääosin sairaanhoitopiirien alaisuuteen. Valtionosuusuudistus johti 10 aluesairaalan siirtymiseen perusterveydenhuollon yhteyteen. Laitoshoitoa vähennettiin. Erikoissairaanhoito jakautui aikaisempaa suppeampiin erikoisaloihin.
Perusterveydenhuolto: Terveyskeskusten pilkkoutuminen valtionosuusuudistuksen myötä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminnallinen integraatio eteni yhden kunnan terveyskeskuksissa.
2000-luku
Talouskriisi 2008
Nykytilanne
sote-uudistus
Asiakasmaksulain muutos 2005 ja 2008
Kunta- ja palvelurakennehanke (Paras-hanke) 2005
Hoitotakuu 2005
Terveydenhuoltolaki 2011
2005 suuri eläkeuudistus -> eläkeiän pidentäminen
Uusi työterveyshuoltolaki 2002
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 2009
Kansanterveyslain muutos 2006
Kuntauudistus 2011-
Kuntien koon kasvattaminen ja toisaalta keskushallinnon roolin lisäämistä. Valinnanvapauden lisääminen ja perusterveydenhuollon vahvistaminen.
Erikoissairaanhoito: Kansallinen terveydenhuoltoprojekti. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajan ylittävät yhteiset palvelut. Huomion siirtäminen kuntaa laajempiin alueellisiin kokonaisuuksiin.
Perusterveydenhuolto: Kansallinen terveydenhuoltoprojekti. Väestönpohjan ja terveyskeskusten toimintayksiköiden koon kasvattaminen (Paras-hanke). Hoitotyön vastaanottotoiminta vahvistui ja laajeni.
Ns. Sote-alueet 2009
1800-luku
Köyhyys
Väestön terveystilanne huono
ja terveyspalveluiden saanti
riittämätöntä.
Katovuodet 1866-1868
Vaivaishoitoasetus 1879: vastuu köyhistä siirtyi kirkolta ja seurakunnilta kunnille
Vaivaistalot, kotihoito "peräänkatsojamiehet" työlaitokset
Sosiaalivakuutusjärjestelmän suunnittelu alkaa 1888
1897 asetus työntekijöiden apukassoista: avustus sairauden sattuessa
1879: Ensimmäinen ja koko maan kattava yhtenäinen asetus terveydenhoidosta. Jokaiseen kaupunkiin terveydenhoitolautakunta, sekä terveydenhoito säännöstö