Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Löytöretket (Löytöretkien seuraukset (Eurooppalaiset perustivat…
Löytöretket
Löytöretkien seuraukset
Löytöretkien seurauksena eurooppalaista kulttuuria levitettiin ympäri maailmaa, välillä jopa tuhoten muiden mantereiden alkuperäistä kulttuuria.
Erilaiset kasvit, eläimet ja jopa taudit välittyivät mantereilta toisille.
Löytöretket toivat rahoittajilleen suunnattomia rikkauksia: kultaa, orjia, norsunluuta, mausteita, hopeaa, kankaita. Tutkimusmatkailijat toivat mukaansa Eurooppaan monia uutuuksia, joita olivat mm. peruna, tomaatti, maissi, tupakka ja kahvi.
Espanjan ja Portugalin menestys synnytti kateutta englantilaisissa ja hollantilaisissa, jotka lähtivät kilpailemaan 1500-luvulla siirtomaiden rikkauksista. 1700-luvulla Englanti sai ylivoimaisen etumatkan ja nousi maailman johtavaksi siirtomaavallaksi.
Eurooppalaiset perustivat valloittamilleen alueille poliittiset ja hallinnolliset laitokset, joita itse johtivat ja jotka ensisijaisesti palvelivat eurooppalaisten etuja. Siirtomaat alkoivat eurooppalaistua, kun kirkko, koulut ja muukin kulttuuri tuotiin valloittajien kotimaasta.
Valloitetuille sen sijaan kävi huonosti. He kokivat miltei täydellisen henkisen, taloudellisen ja kulttuurisen katastrofin. Valloittajien kiihkeä pakkokäännytystyö kristinuskoon vei intiaaneilta mahdollisuuden oman kulttuurin säilymiseen. Lisäksi eurooppalaisten ylivoimainen aseistus ja heidän mukanaan tuomat taudit aiheuttivat väestökatoa. Esimerkiksi 25 miljoonasta atsteekista selvisi hengissä vain yksi miljoona. Koska intiaanit eivät kestäneet hyvin kovaa työtä ja ankaraa kohtelua, alkoivat valloittajat tuoda Afrikasta mustia orjia työntekoon.
Löytöretkien syyt
Löytöretkille oli neljä perussyytä: taloudellinen, poliittinen, uskonnollinen ja tieteellinen.
Kaukomailta etsittiin etenkin mausteita ja jalometalleita. Valloittamalla lisää alueita
Portugalilaiset olivat ensimmäisiä, jotka toivat mausteita kaukoidästä Hyväntoivonniemen ympäri. Heitä seurasivat Espanjan lipun alla purjehtinut Kristoffer Kolumbus ja 1400-luvun lopussa britti John Cabot.
Valloittamalla lisää alueita Euroopan valtiot hankkivat itselleen poliittista valtaa. Uskonnollinen aspekti, pakanoiden käännyttäminen, oli jatkoa 1200- ja 1300-lukujen ristiretkille.
Eurooppalaiset levittivät kristinuskoa. Katolinen kirkko halusi käännyttää kaukomaiden pakanoita kristinuskoon. Siksi retkillä oli usein mukana myös katolisen kirkon pappeja.
Tieteellinen uteliaisuus liittyi renessanssin arvoihin ja ihmiskunnan tietämyksen kasvattamiseen.
Löytöretkeilijät
Tunnetuin löytöretkeilijä on ehdottomasti Kristoffer Kolumbus. Uskotaan, että hän syntyi Genovassa Italiassa. Nuorena miehenä hän teki kauppamatkoja meriteitse muun muassa Englantiin
Kolumbuksen haaveena oli löytää läntinen meritie Intiaan. Hän uskoi, että Intiaan purjehdittava matka olisi läntistä kautta huomattavasti itäistä reittiä nopeampi. Matka vaati kuitenkin rahoitusta, ja vuosien suostuttelun jälkeen Espanjan kuningas lopulta päätti antaa Kolumbuksen käyttöön matkan suorittamiseen tarvittavat varat.
Kolumbus teki neljä matkaa Karibialle. Hänen laivansa ensimmäisellä matkalla olivat Santa Maria, Nina ja Pinta.
Ensimmäisen maailmanympäripurjehduksen teki Fernao de Magalhães (n. 1480-1521) vuosina 1519-22. Magalhães itse kaatui Filippiineillä eräällä sotaretkellä kesken matkaa. Vain yksi Magalhãesin laivoista palasi retkeltä takaisin Eurooppaan. Magalhães antoi nimen Tyynelle merelle, ja hänen mukaansa on nimetty myös Etelä-Amerikassa oleva Magalhãesin salmi.
Portugalilaiset purjehtivat itään päästäkseen Intiaan. Espanjalaiset sen sijaan valitsivat toisen reitin.
Löytöretkien taustat
Eurooppalaiset löytöretkeilijät purjehtivat ympäri maapalloa kartoittaen Euroopalle aiemmin tuntemattomia alueita.
Renessanssin aikainen kartografian sekä navigointi- ja laivanrakennustaidon kehitys mahdollisti valtameripurjehduksen, mikä oli edellytyksenä näille retkille.
Vielä keskiajalla ihmiset eivät Euroopassa tienneet esimerkiksi Kiinasta tai Intiasta yhtään mitään, vaikka Kiina oli keskiajalla maailman mahtavin valtio.
Moni kiinalaisten tekemistä mahtavista keksinnöistä kulkeutuikin Eurooppaan kauppiaiden tai arabien mukana. Esimerkiksi paperi, ruuti ja kompassi ovat alun perin kiinalaisten keksimiä. Suosituin Kaukoidän ylellisyystuote oli silkki. Siksi kauppareittiä Kiinaan alettiinkin myöhemmin nimittää silkkitieksi.
1400- ja 1500-luvuilla kaupankäynnin vilkastuttua eurooppalaiset halusivat löytää uusia kauppareittejä Aasiaan. Alettiin tehdä löytöretkiä meriteitse.