Psykososiaaliset kuormitustekijät
Työhyvinvointi
TTL:n mukaan: Mielekästä ja sujuvaa, turvallisessa, terveyttäedistävässä ja työuraa tukevassa työympäristössä- ja yhteisössä
Kokemus, että tekee työtä jolla on tarkoitus
Saa aikaan tulosta
Omat tavoitteet
Kuormitustekijät
Tekijät jotka kuormittavat työympäristössä, työssä, työrprosessissa sekä työnorganisoinnin puutteet, toimintavat.
Työn kuormittavuus esiintyy aina työtä tehdessä.
Sopiva kuormitus on myönteinen tekijä
Jatkuva ja liiallinen kuormitus voi olla terveydelle haitallista
Liian vähäinen kuormitus myös haitallinen
Tunne, että ei tarveta tai ei saa tehtäviä joita osaisi, voi myös kuormittaa terveyttä
Työn vaatimukset ja hallinta, KATSO DIA!
Kuormittuminen
Millaisia seurauksia on yksilötasolla
Kohtuullisesti kuormittava työpäivä -> palautuminen mahd. ennen seuraavaa työpäivää
Tunne, että kuormittavuus säilyy -> liian korkea kokonaiskuormittuminen
Teoreettiset mallit
Säätelytoimet (mitä voidaan säädellä)
Millaisia vaikutuksia yksilötasolla
Mittarit: arvioidaan työympäristöä, turvallisuutta, työaikoja, fyysinen- ja psyykkinen kuormitus ym.
Pitkäikaisen kuormituksen mittarit: Onko käyttäytymismuutoksia, työperäisiä sairauksia... jatkuva väsymys, kasautuneet oireet
Yksinkertainen työkuormitus malli, katso dioista!
Henkisesti kuormittavat tekijät tutkimusten mukaan
Itse työhön liittyvät tekijät
Epäselvät tavoitteet, ei tiedä milloin esim. onnistunut
Vuorovaikutustekijät
Muut tekijät
Liiallinen työmäärä, aikapaineinen työtahti, ei selvitä esim. ilman ylitöitä
Säätely ja joustovaran mahdollisuuden puuttuminen, esim. elämäntilanteen muutoksissa
Kehittymysmahdollisuuksien puuttuminen
Kokemus työrauhan puuttumisesta. Keskeytymiset kuormittavat muistia.
Vastuu, esim. esimiestyö, johon ei saa tukea.
Arvostuksen puute. Mitätöinti, vähättely, kiitoksen puuttuminen
Yksintyöskentely
Yhteistyön toimimattomuus (työympäristö, työkaverit ym.)
Tiedonkulun riittämättömyys
Tiedonkulku. esim. esimies ei saa riittävästi tietoa johdolta
Epäjohdonmukainen johtaminen, epäasiallinen- ja tasa-arvoinen kohtelu
Kielteiset tunteet. Negatiiviset tunteet työssä.
esim. päihtyneet potilaat, jotka vaativat hoitoa. Esittävät mielipiteensä suoraan.
Fyysiset tekijät
Henkinen
Väkivallan uhka
Epäsopivat ja pitkät työvuorot
Epävarmuus työsuhteen jatkumisesta
Organisaatiomuutokset, joihin ei ehdi sopeutua siinä tahdissa kuin niitä tulee.
Työn vaatimukset ja voimavarat
Lyhyt aikaisen kuormitukset mittarit: fysiologiset reaktiot, tunnereaktiot, havaintojen- ja toimintojen muutokset
Auttavat vastaamaan vaatimuksiin, lievittää kuormitusta ja edistää oppimista
Runsaat voimavarat voi lieventää vaatimusten tuomaa taakkaa.
Työnpiirteet vaativia
Korkeat työvaatimukset
Tietyt persoonallisuustyypit, oman elämän huolet -> työuupumusriski kasvaa
Työn psyykkiset vaatimukset (matalat tai korkeat)
Oma koettu hallinnan tunne vaikuttaa.
Oppimisen ja kehittymisen mahdollisuudet vaikuttaa
Kuormittumisen ja sairastumisen riski.
- Matala hallinnan tunne ja kohtuulliset psyykkiset vaatimukset -> Työ vähän kuormittavaa. Työpäivän jälkeen energiaa myös muuhun, kun työ on vähän kuormittavaa.
- Aktiivinen/vaativa työ, mutta hallinnan tunne on -> tälläinen työ on parhaimmillaan. Lisää työhön sitoutumista.
- Passiivinen työ. Ei pysty, eikä voi, eikä tarvitse käyttää kaikkia tietojaan. Ei haasteellinen työ -> taidot ja tiedot kuihtuu. Työ passivoi pikku hiljaa.
- Paljon kuormittava työ. Korkea työmäärä,, sisältöön ja jaksottamiseen ei pysty vaikuttamaan. Pidemmän päälle kuluttavaa. Riski kuormittua ja sairastua.
Palkitsevia tekijöitä
Paljon ponnistelua, mutta saavuttaa jotain -> ei kuormittavaa
Palkka
Arvostus
Asema
Sääntöjen tulee pysyä samoina. Riippumatta ajasta.
Epäoikeuden mukaisuus aiheuttaa stressiä.
Tärkeää avata mistä päätökset on syntyneet.
Työuupumus lisää masentuneisuuden riskiä.
Voimavarat: Työvoi olla innostovaa, lähellä omia arvoja, hyvät työkaverit, yhyeistyökuviot, organisaatio (kokemus, että tavoitteisiin voi sitoutua, selkeät tavoitteet ym.)
Miten arvioidaan: Arvioinnissa mallit ja tiedot. Asiantuntijatyötä. Eri tietolähteitä hyödynnettävä ja yhdisteltävä sekä suhteuttaa.
Huomioidaan mm. onko työtilanne tyypillinen. Kuinka suuresti arvioitava tekijä vaikuttaa työaikana.
Mitkä tekijät lievittävät, esim. onko yksin tilanteessa vai saako tukea.
Mahdolliset terveysvaikutukset ilmaantuvat yleensä pitkällä aikajanalla.
TIKKA
Valitaan työkokonaisuudesta tietty osa. Arvioidaan työtä riippumatta siitä kuka työtä tekee.
Havainnoidaan työtä, tutustutaan materiaaliin ja haastatellaan.
Arvioidaan osatekijöitä.
Vastataan ohjattuihin kysymyksiin.
Tikkakirja apuna
Onko tavoitteet selkeät?
Työmäärä ja työtahti.
Voiko työmäärään ja työtahtiin vaikuttaa itse?
Kehittyykö/voiko kehittää omaa osaamistaan ja oppia uutta.
Keskeytykset. Voiko tehdä töitä ilman keskeytykisä tai uusia tehtäviä?
Onko vastuu kohtuullinen? Tasapainoinen?
Saako palautetta? Arvostetaanko työtä ja suorituksia?
Myös sosiaalisten kuormitustekijöiden arviointi.
Yksintyöskentely. Sosiaalisesti kuormittavaa. Video yhteys vähentää kuormittavuutta.
Yhteistyön toimivuus työyhteisössä.
Onko riittävästi tietoa hoitaa työt hyvin? Selkeä muoto, oikea aika, muutoksiin valmistautuminen, onko mahdollista hallinta ongelmia.
Onko asioiden ja toiminnanjohtaminen selkeää ja johdonmukaista.
Tasa-arvoisuus. Kohdellaanko erilaisia ihmisiä eriarvoisesti?
Epäasillinen kohtelu, häirintä.
Sisältyykö paljon hankalia asiakassuhteita tai vuorovaikutustilanteita? Mikäli tunteita voi käsitellä esim. työnohjaus -> vaikuttaa työn sosisaaliseen kuormittavuuteen.
Työn kehittäminen tarkoitus -> ei arviointi.