Psykososiaaliset kuormitustekijät

Työhyvinvointi

TTL:n mukaan: Mielekästä ja sujuvaa, turvallisessa, terveyttäedistävässä ja työuraa tukevassa työympäristössä- ja yhteisössä

Kokemus, että tekee työtä jolla on tarkoitus

Saa aikaan tulosta

Omat tavoitteet

Kuormitustekijät

Tekijät jotka kuormittavat työympäristössä, työssä, työrprosessissa sekä työnorganisoinnin puutteet, toimintavat.

Työn kuormittavuus esiintyy aina työtä tehdessä.

Sopiva kuormitus on myönteinen tekijä

Jatkuva ja liiallinen kuormitus voi olla terveydelle haitallista

Liian vähäinen kuormitus myös haitallinen

Tunne, että ei tarveta tai ei saa tehtäviä joita osaisi, voi myös kuormittaa terveyttä

Työn vaatimukset ja hallinta, KATSO DIA!

Kuormittuminen

Millaisia seurauksia on yksilötasolla

Kohtuullisesti kuormittava työpäivä -> palautuminen mahd. ennen seuraavaa työpäivää

Tunne, että kuormittavuus säilyy -> liian korkea kokonaiskuormittuminen

Teoreettiset mallit

Säätelytoimet (mitä voidaan säädellä)

Millaisia vaikutuksia yksilötasolla

Mittarit: arvioidaan työympäristöä, turvallisuutta, työaikoja, fyysinen- ja psyykkinen kuormitus ym.

Pitkäikaisen kuormituksen mittarit: Onko käyttäytymismuutoksia, työperäisiä sairauksia... jatkuva väsymys, kasautuneet oireet

Yksinkertainen työkuormitus malli, katso dioista!

Henkisesti kuormittavat tekijät tutkimusten mukaan

Itse työhön liittyvät tekijät

Epäselvät tavoitteet, ei tiedä milloin esim. onnistunut

Vuorovaikutustekijät

Muut tekijät

Liiallinen työmäärä, aikapaineinen työtahti, ei selvitä esim. ilman ylitöitä

Säätely ja joustovaran mahdollisuuden puuttuminen, esim. elämäntilanteen muutoksissa

Kehittymysmahdollisuuksien puuttuminen

Kokemus työrauhan puuttumisesta. Keskeytymiset kuormittavat muistia.

Vastuu, esim. esimiestyö, johon ei saa tukea.

Arvostuksen puute. Mitätöinti, vähättely, kiitoksen puuttuminen

Yksintyöskentely

Yhteistyön toimimattomuus (työympäristö, työkaverit ym.)

Tiedonkulun riittämättömyys

Tiedonkulku. esim. esimies ei saa riittävästi tietoa johdolta

Epäjohdonmukainen johtaminen, epäasiallinen- ja tasa-arvoinen kohtelu

Kielteiset tunteet. Negatiiviset tunteet työssä.

esim. päihtyneet potilaat, jotka vaativat hoitoa. Esittävät mielipiteensä suoraan.

Fyysiset tekijät

Henkinen

Väkivallan uhka

Epäsopivat ja pitkät työvuorot

Epävarmuus työsuhteen jatkumisesta

Organisaatiomuutokset, joihin ei ehdi sopeutua siinä tahdissa kuin niitä tulee.

Työn vaatimukset ja voimavarat

Lyhyt aikaisen kuormitukset mittarit: fysiologiset reaktiot, tunnereaktiot, havaintojen- ja toimintojen muutokset

Auttavat vastaamaan vaatimuksiin, lievittää kuormitusta ja edistää oppimista

Runsaat voimavarat voi lieventää vaatimusten tuomaa taakkaa.

Työnpiirteet vaativia

Korkeat työvaatimukset

Tietyt persoonallisuustyypit, oman elämän huolet -> työuupumusriski kasvaa

Työn psyykkiset vaatimukset (matalat tai korkeat)

Oma koettu hallinnan tunne vaikuttaa.

Oppimisen ja kehittymisen mahdollisuudet vaikuttaa

Kuormittumisen ja sairastumisen riski.

  1. Matala hallinnan tunne ja kohtuulliset psyykkiset vaatimukset -> Työ vähän kuormittavaa. Työpäivän jälkeen energiaa myös muuhun, kun työ on vähän kuormittavaa.
  1. Aktiivinen/vaativa työ, mutta hallinnan tunne on -> tälläinen työ on parhaimmillaan. Lisää työhön sitoutumista.
  1. Passiivinen työ. Ei pysty, eikä voi, eikä tarvitse käyttää kaikkia tietojaan. Ei haasteellinen työ -> taidot ja tiedot kuihtuu. Työ passivoi pikku hiljaa.
  1. Paljon kuormittava työ. Korkea työmäärä,, sisältöön ja jaksottamiseen ei pysty vaikuttamaan. Pidemmän päälle kuluttavaa. Riski kuormittua ja sairastua.

Palkitsevia tekijöitä

Paljon ponnistelua, mutta saavuttaa jotain -> ei kuormittavaa

Palkka

Arvostus

Asema

Sääntöjen tulee pysyä samoina. Riippumatta ajasta.

Epäoikeuden mukaisuus aiheuttaa stressiä.

Tärkeää avata mistä päätökset on syntyneet.

Työuupumus lisää masentuneisuuden riskiä.

Voimavarat: Työvoi olla innostovaa, lähellä omia arvoja, hyvät työkaverit, yhyeistyökuviot, organisaatio (kokemus, että tavoitteisiin voi sitoutua, selkeät tavoitteet ym.)

Miten arvioidaan: Arvioinnissa mallit ja tiedot. Asiantuntijatyötä. Eri tietolähteitä hyödynnettävä ja yhdisteltävä sekä suhteuttaa.

Huomioidaan mm. onko työtilanne tyypillinen. Kuinka suuresti arvioitava tekijä vaikuttaa työaikana.

Mitkä tekijät lievittävät, esim. onko yksin tilanteessa vai saako tukea.

Mahdolliset terveysvaikutukset ilmaantuvat yleensä pitkällä aikajanalla.

TIKKA

Valitaan työkokonaisuudesta tietty osa. Arvioidaan työtä riippumatta siitä kuka työtä tekee.

Havainnoidaan työtä, tutustutaan materiaaliin ja haastatellaan.

Arvioidaan osatekijöitä.

Vastataan ohjattuihin kysymyksiin.

Tikkakirja apuna

Onko tavoitteet selkeät?

Työmäärä ja työtahti.

Voiko työmäärään ja työtahtiin vaikuttaa itse?

Kehittyykö/voiko kehittää omaa osaamistaan ja oppia uutta.

Keskeytykset. Voiko tehdä töitä ilman keskeytykisä tai uusia tehtäviä?

Onko vastuu kohtuullinen? Tasapainoinen?

Saako palautetta? Arvostetaanko työtä ja suorituksia?

Myös sosiaalisten kuormitustekijöiden arviointi.

Yksintyöskentely. Sosiaalisesti kuormittavaa. Video yhteys vähentää kuormittavuutta.

Yhteistyön toimivuus työyhteisössä.

Onko riittävästi tietoa hoitaa työt hyvin? Selkeä muoto, oikea aika, muutoksiin valmistautuminen, onko mahdollista hallinta ongelmia.

Onko asioiden ja toiminnanjohtaminen selkeää ja johdonmukaista.

Tasa-arvoisuus. Kohdellaanko erilaisia ihmisiä eriarvoisesti?

Epäasillinen kohtelu, häirintä.

Sisältyykö paljon hankalia asiakassuhteita tai vuorovaikutustilanteita? Mikäli tunteita voi käsitellä esim. työnohjaus -> vaikuttaa työn sosisaaliseen kuormittavuuteen.

Työn kehittäminen tarkoitus -> ei arviointi.