Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
1800-luvun lopun muutos Suomessa (Yli 90 % suomalaisista asui 1800-luvun…
1800-luvun lopun muutos Suomessa
Yli 90 % suomalaisista asui 1800-luvun puolivälissä maaseudulla ja useimmat elivät luontaistaloudessa.
elintaso oli alhainen.
Suomen väkiluku oli lisääntynyt 1800-luvulla ripeästi, koska kuolleisuus, etenkin imeväiskuolleisuus, väheni.
Maatalous perustui viljanviljelyyn,
maataaloutta alettiin uudistaa
karjatalous maanviljelyn ohelle
halpaa viljaa venäjältä
1860-luvulla Suomea koettelivat viimeiset nälkävuodet.
Seuraavasta talvesta tuli myös vaikea, sillä se tuli aikaisin ja oli harvinaisen kylmä ja luminen
Senaattia syytettiin hidastelusta ja toimettomuudesta katastrofin torjunnassa.
Vuosina 1866–68 kuoli peräti 270 000 suomalaista eli noin kymmenen prosenttia väestöstä
1860-luvun nälkävuosien jälkeen alkoi maatalouden nopea uudistaminen.
Lisääntynyt varallisuus kasvatti maaseudun elintasoeroja, ja rikkain kymmenesosa väestöstä sai noin puolet kaikista tuloista
Maaseudun ongelmia helpotti siirtolaisuus, sillä Suomesta lähti 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun ensivuosikymmeninä noin 300 000 ihmistä etsimään elantoaan muualta
1800-luvun alkupuoli oli konservatismin ja taantumuksen aikaa, sillä yhteiskunnalliset uudistukset päättyivät pian Porvoon valtiopäivien jälkeen
Uudistusmielisen Aleksanteri II:n nousu keisariksi herätti suomalaisissa toiveita myös poliittisista uudistuksista
Suomeen perustettiin noin 500 kuntaa, kun vuonna 1865 tehtiin kunnallisuudistus
Paljon veroja maksavilla kuntalaisilla oli kuntakokouksissa ja kunnallisvaaleissa paljon ääniä
Kuntien tehtävänä oli järjestää mm. terveydenhuolto ja pitää huolta köyhistä
yhteiskunnalliset muutokset: kunnallisuudistus, oma sotaväki, kirkko ja kunta erotettiin, valtiopäivät koolle säännöllisesti
Suomen talous kasvoi keisari Aleksanteri II:n aikana, kun monet uudistukset loivat perustan Suomen teollisuuden kehitykselle.
Uudistuksia edisti taloudellisen liberalismin leviäminen Euroopasta Suomeen
Kaupankäynnin vapauttaminen maaseudulla lisäsi taloudellista toimeliaisuutta
Teollistuminen edellytti vakaita rahaoloja ja tuotantoon tarvittavien pääomien riittävyyttä ja teollistumisen ohella kaupungistuminen
kehitystä haittasi sekavat rahaolot sillä Autonomian alussa maan rahaolot olivat sekavat, koska rahana käytettiin Ruotsin taaleria ja Venäjän ruplaa.
oma raha eli markka
toi vakautta talouteen
Länsi-Euroopan teollistuminen lisäsi puu- ja sahatavaran kysyntää.
Kuljetuskustannusten aleneminen laski vientituotteiden hintoja, ja höyrysahojen perustaminen kasvatti sahatavaran tuotantoa.
liikenteen ehitys
Suomen ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan valmistui vuonna 1862.
Suomessa oli vähän metalliteollisuutta, vaikka rautaruukkeja oli maassa ollut jo pitkään.
Tehtaita ja sahoja perustettiin jokien varsille. Vesistöt olivat hyviä kuljetusreittejä, ja paperitehtaiden energiaa tuotettiin vesiturbiinien avulla
Teollistuminen muutti kaupunkeja, työolosuhteita ja ihmisten elämäntapaa
Etenkin kaupunkilaisten elintason kasvu ja vaurastuminen näkyivät monien tuotteiden kysynnän kasvuna
ompelukoneiden, tupakan, alkoholin ja vaatteiden kulutus lisääntyi.
puun kysynnän kasvu
elinkeinovapaus
kaupankäynnin vapauttaminen eli liberalismi
väestönkasvu