Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

III HAVAITSEMINEN (VISUAALINEN HAVAINTO näköaisti ihmisen kehittynein…

- - - - Verkkokalvon pohjassa:
        
        sauvasoluja -> hämärässä näkeminen ja liikkeen tunnistaminen
        
        tappisoluja -> kirkkaassa valossa näkeminen ja värit -> kolme eri tyyppia aallonpituuksien mukaan
        HUOM foveassa vain tappisoluja -> pimeässä ei näe tarkasti
        
        Näköhermoa pitkin tieto kulkee talamukseen -> nenänpuoleiset hermosyyt risteävät näköristissä vastakkaiseen aivopuoliskoon -> vasemmanpuoliset näkökentät kuvastuu oikeaan aivopuoliskoon ja toisin päin
        
        Talamukselta näköjuosteita pitkin takaraivolohkon primaareille näköalueille -> yksinkertaisten piirteiden käsittely
        
        MITEN-reitti ( takaraivolohkolta päälakilohkoon)
        
        ympäristön kohteiden sijainti, sekä oma sijainti suhteessa ympäristöön
        
        häiriö: ataksia -> kyvyttömyys koordinoida liikkeitä
        
        MIKÄ-reitti (takaraivolohkolta ohimolohkoon)
        
        kohteen tunnistaminen mm. värin, muodon, liikkeen tai kolmiulotteisuuden perusteella -> verrataan muistietoon
        
        häiriö: visuaalinen agnosia -> kyvyttömyys tunnistaa kohteita
        
        Gyrus fusiformis -poimu (ohimolohkon alapinnalla)
        
        kasvojen tunnistamiseen erikoistunut alue (vaikkakin hermostollisesti laajempi prosessi)
        
        häiriö: prosopagnosia -> vaikeus tunnistaa kasvoja
      - Huom! Silmä itsessään näkee vain liikkuvat kappaleet:
        
        fovean kohdistamiseksi silmän lihakset aiheuttaa pientä liikettä eli sakkadeja -> myös siksi nähdään paikallaan olevat asiat
  - - - SYVYYSHAVAINTO
        
        ihminen pystyy muodostamaan kolmiulotteisia syvyyshavaintoja kaksiulotteisesta verkkokalvon kuvasta
        
        Binokulaarinen syvyysvihje
        -> kahdella silmällä katsottaessa
        
        verkkokalvoille muodostuu kaksi erilaista kuvaa eri kulmista -> stereonäkö
        
        silmien liikkeillä etäisyyden arviointi -> mitä lähempänä kohde on, sitä lähemmäs toisiaan silmät kääntyvät
        
        Monokulaarinen syvyysvihje
        -> yhdellä silmällä katsottaessa
        
        esineiden lomittaisuus
        
        perspektiivi
        
        varjostus
        
        suhde horisonttiin
        
        liike (kaukana oleva kappale näyttää liikkuvan hitaammin)
      - HAVAINTOHARHAT (ILLUUSIOT)
        
        ulkomaailman ärsykkeistä tehtyjä virhepäätelmiä
        
        "osoittavat" skeemalähtöisen prosessoinnin -> ulkoisia ärsykkeitä tulkitaan ja täydennetään skeemojan mukaan -> havainnointi on oppimisen tulosta
        ->jos ärsyke lyhytaikainen tai epäselvä + fysiologiset syyt
- - - - 2. Aistimus
        
        tieto jäsentyy tunnistettavaksi hahmoksi tai muodoksi
        
        Havainnon muodostumiseen vaikuttaa:
        KONTEKSTI
        
        ympäristö jossa havainto tehdään
        
        KONTRASTI
        
        muutoksen voimakkuus
        
        KONSTANSSI
        
        havainnon pysyvyys
        -> ihmisellä luontainen taipumus pitää havainto vakionaisena -> esim katselukulmasta riippumatta havainto kohteesta pysyy samana, vaikka aistimukset eroavat
        
        3. Havainto
        
        aistimuksesta tulee tietoinen
      - (Jatkuvassa vuorovaikutuksessa)