Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kristinuskon jakautuminen (Katolinen kirkko (Paavi vaati itselleen…
Kristinuskon jakautuminen
Kristityt jakautuivat, kun käsitykset kristinuskon sisällöstä alkoivat poiketa liian paljon toisistaan
Katolinen kirkko
Paavi vaati itselleen erityisasemaa piispojen joukossa
Papeilta vaadittiin naimattomuutta
happamaton ehtoollisleipä
gregoriaaninen kalenteri
Uskonnonharjoituksessa korostui käytäntö ja pelastumisen keinot
Uskontunnustuksessa Pyhä Henki lähtee Isästä ja Pojasta
Ortodoksinen kirkko
Eivät suostuneet tunnustamaan paaville erityisasemaa
vain piispat joutuivat noudattamaan naimattomuutta
hapan ehtoollisleipä
juliaaninen kalenteri
Uskonnonharjoituksessa korostui mystiikka ja Jumalan kaltaiseksi tuleminen
Uskontunnustuksessa Pyhä Henki lähtee vain Isästä
Reformaation synty
Tarkoitus oli palauttaa kirkon oppi ja käytänteet ennalleen ja korjata vääristymät, joihin katolinen kirkko oli syyllistynyt.
Kirkon hajoaminen käynnistyi Saksasta 1500-luvun alussa Martin Lutherin ryhdyttyä arvosteleman kirkkoa.
johti katolisen kirkon hajoamiseen
Luther oivalsi, että ihminen saa pelastuksen Jumalalta lahjaksi. Tätä ajatusta kutsutaan reformaation sisältöperiaatteeksi.
Uskon asioissa oli Lutherin mukaan luotettava vain Raamattuun, ei paavien tai kirkolliskokousten päätöksiin. Tätä kutsutaan reformaation muotoperiaatteeksi.
Rooma jakautui Länsi-Roomaksi ja Itä-Roomaksi, vuonna 395, mikä syvensi idän ja lännen eroa
Uudenlaisia kristinuskon muotoja reformaation jälkeen
Jean Calvin halusi viedä kirkolliset uudistukset pidemmälle kuin Luther oli tehnyt, ja syntyi reformoidut kirkot.
Radikaalireformaatio koostui useista ryhmistä, joista merkittävin on anabaptistit.
Anabaptistien mielestä kristittyjen kuului elää omissa yhteisöissään erillään maailmasta. He kieltäytyivät valan tekemisestä ja heitä vainottiin.
Henrik VIII oli Englannin anglikaanisen kirkon johtaja. Hän halusi sen pysyvän katolisuuden ja protestantismin välimaastossa. Hänen ja hänen seuraajansa aikana tehtiin maltillisia uudistuksia.
Puritaanit olivat reformoidusta kirkosta vaikutteita saaneita pappeja, jotka halusivat puhdistaa anglikaanisen kirkon kaikesta katolisuudesta ja kieltäytyivät käyttämästä messupukuja ja toimittamasta katolissävytteisiä jumalanpalveluksia.
Vapaakristillisyyden juuret ulottuvat anabaptisteihin. Vapaakristilliset kirkot halusivat olla mahdollisimman vapaita valtion holhouksesta.
Vapaakristillisyydessä kaste tapahtuu vasta tietoisen uskon ratkaisun jälkeen.
Helluntaiherätys syntyi Yhdysvalloissa 1900-luvun alussa. Helluntailaiset painottavat henkilökohtaista uskonkokemusta ja siihen liittyvää Pyhän Hengen kastetta, jonka merkkinä on kielilläpuhumisen armolahja eli karisma.
Helluntaiherätykseen kuuluu myös aikuiskaste omasta tahdosta ja päätöksestä ottaa Jeesus elämän herraksi.
Uuskarismaattisuus syntyi, kun karismaatikot eivät halunneet enää pysyä perinteisten kirkkojen sisällä vaan ryhtyivät perustamaan omia yhteisöjään.