Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
EUROOPPALAISEN KULTTUURIN RAKENNUSPUUT (Historian kautta muotoutuneet…
EUROOPPALAISEN KULTTUURIN RAKENNUSPUUT
Historian kautta muotoutuneet arvot
Ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittaminen
Demokratian, tasa-arvon ja vapauden periaatteet
Oikeusvaltion ihanne
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus
Sosiaalinen vastuu ja heikompien auttaminen
Uskonto
Eurooppaa yhdistävä tekijä oli kristinusko, joka on osa antiikin perintöä.
Eri maidet väestöt saavat itse päättää, mihin uskontoryhmiin kuuluvat.
Eurooppaan kuulumiseen ei tarvitse olla välttämättä kristitty.
Euroopassa eri mailla ovat omat kirkkonsa. On olemassa esimerkiksi ortodoksinen kirkko ja luterilainen kirkko.
Ideologinen pohja
Eurooppalainen identiteetti
Eurooppalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta pyritään herättämään, esimerkiksi yhteisten symboleiden, kuten EU:n lipun tai hymnin avulla.
Eurooppalaisilla on omat vahvat kansalliset tai alueelliset identiteettinsä. Esimerkiksi suomalaiset kokevat olevansa ensisijaisesti suomalaisia – eivät eurooppalaisia. Sama sääntö pätee myös muihin eurooppalaisiin kansoihin.
Identiteetin rakennusaineita
Perinteisen kansallisen identiteetin rakennusaineet eivät sovellu yhteisen eurooppalaisen identiteetin määrittäjäksi. Kielten ja kulttuurien kirjo on EU:n alueella valtaisa. Esimerkiksi virallisia kieliä on EU:ssa tällä hetkellä kaksikymmentäkolme. Näiden lisäksi EU:n alueella puhutaan myös lukuisia muita vähemmistökieliä.
Moninaisuudessaan yhtenäinen Eurooppa
Koska EU-kansalaisten yhteistä identiteettiä ei voida rakentaa samojen kulttuuristen ainesten varassa kuin kansallisia identiteettejä, tulee eurooppalaisia yhdistäviä piirteitä etsitä muualta.
Yhdistävänä tekijänä ovat esimerkiksi tietyt arvot, jotka ovat yleisesti hyväksyttyjä kaikissa eurooppalaisissa yhteiskunnissa.
Tällaisia ovat muun muassa demokratia, vapaus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.
Taiteen ja tieteen saavutukset
Taidetta näkyi muu muassa kirkkojen rakentamistyyleissä
Läntisessä Euroopassa ensimmäiset kirkot rakennettiin romaaniseen tyyliin.
Romaanisen kirkkotaiteen jälkeen siirryttiin gootti tyylisuuntauksen.
Keskiajan loppupuolella, kun kirkon valta ihmisiin väheni niin syntyi renesanssi tyylisuunta, mikä vaikutti kirjallisuuteen ja kuvataiteeseen.
Tämä taidesuuntaus haki innostusta antiikin kulttuurista.
Eri vuosisatoina antiikkia herätettiinkin eloon esimerkiksi empirenä, uusklassismina, ja renesanssina.
Tieteellinen vallankumous
Tämä on tieteenhistoriassa käytetty nimitys noin vuosien 1500 –1700 välisenä aikana tapahtuneelle luonnontieteiden edistykselle.
Tälle ajanjaksolle oli tyypillistä kokeellisten menetelmien käyttötiedon hankinnassa.
Tällä ajanjaksolla luonnon ilmiöitä pyrittiin kuvaamaan mahdollisimman tarkasti matemaattisin keinoin.
Virstanpylväät
Andreas Vesalius (1514–1564) julkaisi vuonna 1543 teoksen De Humani Corporis Fabrica.
Tämä hylkäsi Galenoksen näkemykset ihmisruumiista. Hän muun muassa havaitsi, että verenkierto johtuu sydämen pumppaustoiminnosta.
William Gilbert (1544–1603) tutki magnetismia ja maan magneettikenttää.
Tyko Brahe (1546–1601) teki laajoja ja täsmällisempiä havaintoja taivaankappaleista 1500-luvun loppupuolella luoden pohjaa Keplerin töille.
Galileo Galilei (1564–1642) kehitti kaukoputkea ja teki useita mullistavia tähtitieteellisiä havaintoja koskien muun muassa Venuksen vaiheita ja Jupiterin kuita, julkaisten ne vuonna 1610. Hän kehitti putoavia kappaleita koskevia lakeja perustuen matemaattisesti analysoituihin kokeisiin.
William Harvey (1578–1657) havainnollisti verenkiertoa leikkauksin ja muin kokein.
Anton van Leeuwenhoek (1632–1723) rakensi mikroskooppeja ja julkaisi vuonna 1660 havaintonsa, jotka avasivat tien mikrobiologiaan.
Robert Boyle (1627–1691) teki kokeita ilmapumpulla ja esitti termodynamiikassa käytettävän Boylen lain vuonna 1662.
Isaac Newton (1642–1727) kehitti matemaattista analyysiä, mikä avasi uusia matematiikan hyödyntämismahdollisuuksia tieteelle. Hän kehitti mekaniikan peruslait ja osoitti, että painovoima selitti planeettojen ellipsinmuotoiset radat.
Kieli
Euroopan unionilla on virallisia kieliä yli 20
Euroopan kielen joukossa on Euroopan valtakieliä, kuten englannin kieli ja vähemmistöjen puhumia kieliä, esimerkiksi iiri.
Tunnetuimpia kansalaisvähemmistöjä omine kielineen ovat muun muassa Espanjan katalaanit, Britannian skotit, ja Espanjan Balskit.
Historialliset kokemukset
Euroopan maanosan nimellä on olemassa oma taustansa. Nimi juontaa juurensa antiikin Kreikan mytologiasta.
Nimi esiintyy kreikkalaisessa tarussa, jossa häräksi naamioitunut Zeus-jumala ryösti prinsessa Europen itselleen Lähi-idän rannikolta Foinikiasta. Ryöstön jälkeen Zeus kuljetti Europen Kreetan saarelle.
Tämän seurauksena Kreetalla muodostui Euroopan ensimmänen sivilisaatio, jonka jälkeen kehittyi antiikin kulttuuri.
Euroopan yhdistävänä tekijänä on kristinusko, joka on osa antiikin perintöä.
Antiikin ajan perintönä ovat myös eurooppalaisen filosofian, roomalaisen oikeuskäsityksen, ja demokratian juuret.
Euroopan historia jaetaan:
Antiikin aikaan
Tämä on ajanjakso, jolloin oli kreikkalaisten ja roomalaisten kulttuurin kukoistuskausi noin 500 eKr - 400 jKr.
Ensimmäisen korkea kulttuurin synty
Tämä oli ajanjakso Kreetalla noin vuosina 2600–1400 eaa. kukoistanut minolainen kulttuuri oli sekä Kreikan että koko Euroopan ensimmäinen merkittävä korkeakulttuuri.
Keskiaikaan
Tämä on ajanjakso niin sanottujen ”vanhan ajan” ja ”uuden ajan” välissä, karkeasti 500-luvun alusta 1400-luvulle.
Uuteen aikaan
Tämä on ajanjakso, joka kattaa ajan 1400–1500-luvuilta nykypäiviin saakka. Se on yksi kolmesta perinteisestä eurooppalaisen historiankirjoituksen käyttämästä aikakaudesta antiikin ja keskiajan ohella.
Eurooppa on saanut paljon vaikutteita myös Euroopan ulkopuolelta.
Antiikin kulttuuri sai vaikutteita Lähi-Idän korkeakulttuureista.
Antiikin aikakausi oli voimasta kulttuurivaihdon aikaa. Sen vaikutukset näkyivät Euroopan lisäksi arabian alueilla ja Aasiassa.
Tärkeät sodat:
Ensimmäinen maailmansota
Vuosina 1914–1918
Toinen maailmansota
Vuosina 1939–1945
Kaikilla Euroopan mailla on samat kokemukset, ja historialliset taustat sodista.
Alueiden menetys toisille mailla
Ihmishenkien menetys
Alueelliset tuhot
