Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Ympäristön vaikutus ihmisten ravitsemukseen (Lähteet (Evira. N.D. Kalan…
Ympäristön vaikutus ihmisten ravitsemukseen
Kalat
Yleistä
Kala on terveellistä ja ravintoarvoiltaan hyvää ruokaa, ja kalaa pidetäänkin useissa välimeren maissa, sekä myös Pohjoismaissa suuressa arvossa omega-3 -rasvahappojen vuoksi.
Kalaa syödään useassa eri muodossa, mutta etenkin raakana syödyn kalan valmistuksessa ja hygieniassa pitäisi noudattaa erityistä varovaisuutta (huom. ulkomaat).
Toisin kuin maaeläinten omega-6 -rasvahapot, omega-3 -rasvahappojen on todettu vähentävän ateroskleroosia, ja näin laskien kolesterolia.
Kalastaminen ja kalankasvatus ovat epäeettisyyden lisäksi ympäristölle hyvin haitallisia.
Terveysriskit
Terveyshyötyjen lisäksi ihminen altistuu kalaa syödessään erilaisille myrkyille ja saasteille.
Öljy, elohopea, muovi, säilöntäaineet (jos kala ei ole paikallista, vaan tuoda kauempaa), kadmium, lyijy PCB.
Eviran kalatutkimuksiin perustuen kehotetaan, että itämeren lohta, taimenta ja isoa silakkaa (yli 17 cm), sekä saastuneiden sisävesialueiden isoja petokaloja (kuten hauki) tulisi syödä rajoitetusti. Kasvatetussa kalassa on vähemmän jalometalleja ja muita ympäristömyrkkyjä, sillä niiden kasvatuksessa on tiukat lainsäädännölliset raja-arvot joita pitää noudattaa.
Riski kalan pilaantumiselle kylmäketjun vahingoittuessa
Loiset, erityisesti lapamadon riski
Yleisimmät matoa kantavat kalat ovat hauki, ahven, made ja kiiski. Lohikaloista, joihin muikkukin kuuluu, ei saa lapamatoa.
Kalan ja mädin pakastaminen 24 tunniksi -18 asteessa tappaaa madon.
WHO:n alainen syöpätutkimuslaitos IARC on luokitellut dioksiinit ja kaikki PCB -yhdisteet syöpävaarallisiksi.
Lähteet
Evira. N.D. Kalan ympäristömyrkyt ja niiden aiheuttamat terveysriskit. Haettu 30.9.2018.
https://www.evira.fi/yhteiset/vierasaineet/tietoa-vierasaineista/kalan-ymparistomyrkyt/
Lumio, J. 2017. Heisimadot, lapamato ja ekinokokkoosi. Duodecim. Haettu 30.9.2018.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00627
Luonnonvarakeskus. N.D. Kalat ja ympäristömyrkyt. Haettu 30.9.2018.
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/kalat-ja-kalatalous/kalat-ja-muuttuva-ymparisto/kalat-ja-ymparistomyrkyt/
Tuula Honkanen-Buzalski. 2014. Antibioottien käyttö eläimillä. Potilaan lääkärilehti 19/2014. Haettu 30.9.2018.
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/antibioottien-kaytto-elaimilla/
Safkanet. N.D. Eniten torjunta-aineita sisältävät kasvikset, hedelmät ja marjat. Luettu 30.9.2018.
https://safkanet.fi/2016/04/19/eniten-torjunta-aineita-sisaltavat-kasvikset-hedelmat-marjat/
Evira. N.D. Kasvisten nitraatti. Haettu 1.10.2018.
https://www.evira.fi/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikevaarat/elintarvikkeiden-luontaiset-myrkyt/kasvisten-nitraatit/
Maaeläimet
Yleistä
Erityisesti tehotuotanto ympäristölle hyvin haitallista, sillä viljelytilaa tarvitaan valtavasti, sekä juomakelpoisen veden käyttö eläinten tarpeisiin on suurta.
Eettinen kysymys varsinkin nykyään usein esillä.
Maaeläinten liha ja tuotteet sisältävät haitallista omega-6 -rasvaa, jota voidaan nkykyisellä tiedolla pitää suurena riskitekijä sydän- ja verisuonisairauksille.
WHO:n luokituksen mukaan punainen liha kuuluu syöpää aiheuttavissa asioissa luokkaan 1, eli samaan johon mm. tupakka kuuluu.
Terveysriskit
Maaeläimet elävät usein hyvin ahtaissa ja tiivissä tiloissa. Lisäksi eläinten vastuskyky on useiden tekijöiden vuoksi monesti heikentynyt, Tämä on johtanut siihen, että antibioottien käyttäminen tuotantoeläimillä on lisääntynyt jatkuvasti.
Suomessa eläinten aiheuttama antibioottiresistenssi ei ole kuitenkaan ongelma, sillä Suomessa eläimille annettujen antibioottien jälkeen on olemassa teurastuskielto. Tutkimusten mukaan teurastettujen eläimien antibioottipitoisuudet eivät kuitenkaan ole merkityksellisiä ihmisten terveydelle, toisin kuin muissa, josta myös Suomeen tuodaan lihaa.
Moniresistentit bakteerit, jotka voivat myös ihmisellä aiheuttaa vakavia infektioita.
Esim. salmonella ja kampylobakteerit.
MRSA- ja ESBL-entsyymeitä on raportoitu tarttuneen eläimistä ihmisiin, ja myöskin toisinpäin.
Eniten käytetään lehmillä ja sioilla antibiootteja, myöskin luomututotannossa voidaan käyttää niitä, tosin tarkemmin kriteerein
Myös antibiootin laadulla on merkitystä-> Eläimille ei suositella esim. Kefalosporiineita, koska niitä tarvitaan ihmisillä vielä pitkään vakavien yleisinfektioiden hoitoon.
Kasvikset
Kasvikset, hedelmät ja marjat ovat luonnollisesti terveellisiä, mutta ympäristön myrkyillä ja suurtuotannolla on myös vaikutus niiden sisältämiin aineisiin.
Kasvikset sisältävät nitraattia vaihtelvia määriä (tulee maaperästä), riippuen monesta tekijästä (vuodenaika, mikä kasvi, missä maassa on tuotettu, sekä mikä kasvin osa on kyseessä).
Nitraatin määrällä vaikutusta käytännsössä vain joissakin sairaustiloissa (esim. vaikea munuaisten vajaatoiminta).
Eniten torjunta-aineita sisältävät mansikat, omenat, nektariinit, persikat, varsiselleri, viinirypäleet, kirsikat, pinaatti, tomaatti, paprika, kirsikkatomaatit, kurkku.
Osalla kasviksista ja hedelmistä pitkät kuljetusmatkat altistavat esim. homeelle, sekä vaaivat säilöntäaineita.