Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Säteilyn ja melun aiheuttamat haitat (säteilyn haitat ihmiselle (noin…
Säteilyn ja melun aiheuttamat haitat
säteily terveydenhuollossa
ionisoivaa säteilyä käytetään mm. sädehoidoissa ja röntgentutkimuksissa
tutkimuksista aiheutuva säteily pyritään pitämään mahdollisimman pienenä
esimerkki terveydenhuollossa tapahtuneesta säteilyhaitasta:
"Hoitaja ei tarkistanut potilaan henkilöllisyyttä ohjeiden mukaisesti vaan luotti potilaskuljettajan tuoneen oikean potilaan. Väärälle henkilölle aiheutui n. 15 mSv efektiivinen annos."
sairaanhoitajien on tärkeää saada riittävästi tietoa säteilystä ja sen haitoista, jotta he osaavat suojautua siltä oikealla tavalla
säteilyn haitat ihmiselle
noin puolet suomalaisen saamasta säteilyannoksesta on peräisin sisäilman radonista, joka sisäilmassa oleva näkymätön ja hajuton jalokaasu
pitkäaikainen asuminen korkeassa radonpitoisuudessa lisää merkittävästi riskiä sairastua keuhkosyöpään
voimakas paikallinen säteilylähde voi jo lyhyessä ajassa aiheuttaa pahan kudosvaurion
ionisoiva säteily voi aiheuttaa syöpää. Syöpäriski nousee suorassa suhteessa säteilyannokseen esim. tsernobylissa syöpäriski korkeampi
koko kehon altistuessa yli yhden sievertin (säteilyannoksen yksikkö) säteilyannokselle lyhyessä ajassa, kehittyy säteilysairaus
Auringon ultraviolettisäteily on merkittävin UV-säteilyn lähde elinympäristössä. Jos iho altistuu suurelle määrälle UV-säteilyä ja iho palaa, lisää se riskiä sairastua ihosyöpään.
melun haitat ihmiselle
melun aiheuttaman haitan suuruuteen vaikuttavat mm. äänen fysikaaliset ominaisuudet sekä altistumisen paikka ja aika
melu saattaa vaikuttaa unen laatuun esim. vaikeuttamalla nukahtamista tai herättämällä kesken unien
melu voi heikentää henkistä hyvinvointia, varsinkin jos melulle altistuu pitkäaikaisesti
hyvän yöunen varmistamiseksi jatkuvan taustamelun ei tulisi olla yli 30 dB
tutkimusten mukaan melu voi aiheuttaa mm. lihasjännitystä, päänsärkyä, ärsyyntyneisyyttä
sekä lisätä tapaturmavaaraa
melu terveydenhuollossa
Terveydenhoidon tiloissa korkeiden äänitasojen tiedetään mm. heikentävän unen laatua ja lisäävän stressiä
yli 80 dB:n melu voi vähentää auttamisvalmiutta ja lisätä
aggressiivista käyttäytymistä
hoitohuoneissa äänitason tulisi olla 30dB eikä se saisi öisin nousta yli 40 dB:n
esimerkki melun aiheuttamasta kommunikointivirheestä:
"Ensihoitoyksikön lääkäri määräsi suullisesti '2mg morfiinia IV', mutta hoitaja kuuli '10mg morfiinia IV'. Potilas sai 10mg ruiskeen ja hänelle kehittyi hengitysvajaus."