Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
SOSIAALIPSYKOLOGIA (Sosiaalipsykologinen tutkimus (Keskeisimmät…
SOSIAALIPSYKOLOGIA
Sosiaalipsykologinen tutkimus
Yksilö ja yhteisö tutkimuskohteina
Sosiaalipsykologia
on psykologian osa-alue. Se tutkii ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta, ryhmäntoimintaan liittyviä ilmiöitä, sekä ihmisen ja kulttuurin suhdetta toisiinsa.
Sosiaalipsykologian tarkoituksena on pyrkiä ymmärtämään ja selittämään:
Ihmisen ajattelua, tunteita ja toimintaa sosiaalisessa tilanteissa.
Vuorovaikutusta yksilöiden välillä sekä ryhmien sisällä ja välillä.
Sosiaalipsykologian läheisiä tieteenaloja:
Sosiologia
Sosiologia pyrkii tutkimaan yhteiskuntaa, sen rakenteita ja jäseniä.
Antropologia
Antropologian tavoitteena on ymmärtää ihmiselämää sen kaikissa muodoissa (erilaisia yhteiskuntia, ihmisryhmiä ja elämäntapoja).
Kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimus
Sosiaalipsykologinen tutkimus koostuu samoista periaatteista kuin muukin psykologinen tutkimus.
Tutkimusta voi tarkastella esimerkiksi sen mukaan, minkälaisessa muodossa siinä kerätään tietoa ja kuvataan tuloksia: kvantitatiivinen tutkimus ja kvalitatiivinen tutkimus.
Kvantitatiivinen tutkimus
Kvantitatiivinen tutkimus tuottaa määrällistä aineistoa.
Kokeellinen tutkimus
Korrelaatiotutkimus
Kvantitatiivisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää syy-seuraussuhteita sekä luokitella ja vertailla tutkittavia ilmiöitä numeerisessa muodossa olevan aineiston avulla.
Kvalitatiivinen tutkimus
Kvalitatiivinen tutkimus tarkoittaa tutkimusta, jonka aineisto on laadullisessa muodossa, kuten tarinoina tai puheena: esimerkiksi tapaustutkimus.
Kvalitatiivisen tutkimuksen tavoitteena on pyrkiä ymmärtämään, kuvaamaan tai selittämään tutkittavaa ilmiötä kokonaisvaltaisesti.
Tutkimuksen monimenetelmällisyys: yhdistetään kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusta.
Kokeellinen tutkimus
Sosiaalipsykologiassa on tullut ilmi, että monimutkaisia sosiaalipsykologisia ilmiöitä voi tutkia kokeellisesti ja muuttujien välille on mahdollista rakentaa syy-seuraussuhteita.
Kokeellisella tutkimuksella on sosiaalipsykologiassa vahva perinne: esimerkiksi tutkimus tilannetekijöiden vaikutuksesta ihmiseen, kuten Stanley Milgramin tottelevaisuus-kokeet 1960-luvulla.
Validiteetti tutkimuksessa
Tutkimuksen validiteetin eli pätevyys on silloin hyvä, kun se mittaa juuri sitä, mitä sen on tarkoituskin mitata.
Ekologinen validiteetti tarkoittaa tutkimustuloksen tosielämän vastaavuutta.
Esimerkiksi jos ihminen käyttäytyy jollakin tavalla laboratoriossa ja rakennetussa koetilanteessa, voidaanko siitä vetää johtopäätös, että ihminen toimii samoin myös luonnollisissa tilanteissa ja arkielämässä.
Kenttätutkimus
Kenttätutkimus tarkoittaa sellaista asetelmaa, jossa tutkittavasta ilmiöstä kerätään järjestelmällisesti tietoa mahdollisimman luonnollisissa olosuhteissa.
Kenttätutkimus voi olla mahdollisesti joko kokeellista tai ei-kokeellista.
Esimerkiksi tutkimukset sivustakatsoja-efektistä
Simulointi tarkoittaa keinotekoista tilannetta, joka muistuttaa mahdollisimman paljon todellista tilannetta.
Tällaisesta tilanteesta hyvä esimerkki on Philip Zimbardonin työryhmineen luoma vankilakoe 1970-luvulla.
Ei-kokeellinen tutkimus
Tekstianalyysi
Tekstianalyysi tarkoittaa tarinoiden, uutisten ja muiden tekstien sisällön ja muodon tutkimiseen tarkoitettujen menetelmien joukkoa.
Tekstianalyysimenetelmien avulla tutkitaan, miten ihmisten ja yhteisöjen todellisuus rakentuu kielellisesti: esimerkiksi narratiivinen tutkimus.
Narratiivinen tutkimus
Narratiivinen tutkimus on tutkimusmenetelmä, jonka avulla tutkitaan tarinoita ja juonellisia kertomuksia.
Toimintatutkimus
Toimintatutkimus on ei-kokeellinen tutkimusmenetelmä, jossa sekä tutkitaan, että yritetään muuttaa vallitsevia käytäntöjä.
Sen avulla etsitään ratkaisuja esimerkiksi yhteiskunnallisiin, sosiaalisiin tai eettisiin ongelmiin.
Keskeisimmät tiedonkeruumenetelmät
Havainnointi
eli observointi tarkoittaa tiedonkeruumenetelmää, joka perustuu tutkimuskohteen järjestelmälliseen tarkkailuun.
Osallistuva havainnointi
tarkoittaa menetelmää, jossa tutkijalla on aktiivinen rooli havainnoitavassa toiminnassa.
Ei-osallistuva havainnointi
sen sijaan perustuu siihen, että tutkija pitäytyy havainnoijana.
Itsearviointia tai kyselyä
käytetään silloin, kun halutaan tietoa koko väestön tai väestönosan mielipiteistä tai tavoista.
Kyselytutkimuksen
avulla voidaan kerätä tietoa yksilöistä, mutta myös ryhmistä, kuten urheilujoukkueilta.
Kvantitatiivinen itsearviointi
tapahtuu kyselylomakkeissa usein Likert-asteikolla, joka koostuu joukosta myönteisiä tai kielteisiä väittämiä, joihin suhtautumista pyydetään arvioimaan numeroasteikolla, esimerkiksi yhdestä viiteen.
Tiedostettujen ja tiedostomattomien ilmiöiden tutkiminen
Psykologian ja sosiaalipsykologian tutkimuksen haasteista on se, että ihmisten arvioidessa omaa ajatteluaan, tunteitaan tai käyttäytymisen taustalla vaikuttavia syitä, he eivät ole täysin tietoisia kaikista psyykkisen toimintaansa vaikuttavista tekijöistä.
Eksplisiittinen toiminta
kuvaa ihmisen toimintaa, josta hän on itse tietoinen.
Se perustuu harkintaan ja analyyttiseen ajatteluun.
Esimerkiksi eksplisiittinen asenteena tarkoittaa tietoista asennetta, jolloin siitä kyetään kertomaan toisille.
Tietoiseen toimintaan
perustuvan tutkimuksen rinnalle on sosiaalipsykologiassa muodostunut erilaisia epäsuoria eli implisiittisiä tapoja tutkia ihmisen toimintaa.
Implisiittinen toiminta
tarkoittaa mielen tiedostamatonta toimintaa, joka perustuu spontaaneihin reaktioihin ja nopeisiin mielleyhtymiin eli assosiaatioihin.
Esimerkiksi implisiittinen asenne tarkoittaa asennetta, josta ei olla erityisen tietoisia.
Tiedonkäsittely sosiaalisissa tilanteissa
Tiedonkäsittelyn tutkimus sosiaalipsykologiassa
Tiedonkäsittely
on osa ihmisen psyykkistä toimintaa.
Sitä voidaan tarkastella esimerkiksi osana persoonallisuuden rakentumista tai sosiaalisia tilanteita.
Kognitiivinen psykologian
tarkoituksena on tarkastella ihmistä aktiivisena tiedonkäsittelijänä.
Sosiaalipsykologiassa tiedonkäsittelyn tutkimus
tarkoittaa sosiaalisia tilanteita koskevan tiedon käsittelyä, eli sitä, miten ihmiset yksilöinä ja ryhminä muodostavat käsityksiä ja tekevät päätelmiä sosiaalisista tilanteista, sekä toisista ihmisistä.
Kaksoisprosessintiteoria
Kaksoisprosessointiteoria
tarkoittaa mallia, jossa ihmisen ajattelu jaetaan intuitiiviseen ja analyyttiseen ajatteluun.
Intuitiivinen ajattelu
tarkoittaa ajattelua, joka pohjautuu nopeaan, automaattiseen ja tiedostomattomaan tiedonkäsittelyyn.
Analyyttinen ajattelu
tarkoittaa ajattelua, joka perustuu hitaampaan ja tietoiseen tiedonkäsittelyyn.
Skeema
eli sisäinen malli tarkoittaa muistiin tallennettua tietorakennetta tai toimintamallia.
Ne ohjaavat havaitsemista ja vaikuttavat havaitsemisen tulkintaan.
Ne ohjaavat myös tarkkaavaisuuden kohdistamista ja vaikuttavat jopa siihen, miten asiat muisteteaan.
Arkiajattelu ja sosiaaliset tilanteet
Tutkimusten mukaan ihmisen arkinen päättelykyky ei ole luontaisesti rationaalista ja tieteellisen analyyttista vaan ajatuksen arjen sosiaalisissa tilanteissa muodostuat pääosin intuitiivisesti.
Arkiajattelu
tarkoittaa asioiden vaistonvaraista ja nopeaa tajuamista, sekä tulkintojen tekemistä.
Lineaarinen ajattelu
on ihmiselle tyypillistä päättelyä arjen tilanteissa, joissa asioista tehdään johtopäätöksiä yksinkertaisen luokittelun ja syy-seuraussuhdeiden avulla.
Esimerkiksi uskomus, että X aiheuttaa Y:n; kun henkilö näkee Y:n, hän helposti ajattelee, että sitä on edeltänyt X.
Illusorinen korrelaatio
tarkoittaa asioiden yhteenliittämistä koskevaa virheellistä päätelmää, joka perustuu päätelmän tekijän odotuksiin tai yleiseen taipumukseen yliarvioida suhteellisen harvinaisten tapahtumien määrää.
Esimerkiksi hoikat ihmiset ovat useammin iloisempia kuin vartalotyypiltään vantteremmat.
Itseään toteutettava ennuste
tarkoittaa sellaista, jossa yksilö alkaa toimia niin kuin hänen odotetaan toimivan.
Ensivaikutelmien syntyminen
Ihmiselle on tyypillistä
kategorisointi
, eli luokittelu, joka tarkoittaa asioiden jakamista tiettyyn luokkaan jonkin siihen liittyvän keskeisen ominaisuuden perusteella.
Tutkimuksissa on havaittu, että ihmisiin liittyvät skeemat ja kategoriat järjestäytyvät mieleen prototyyppeinä.
Prototyyppi
kuvaa käsiteluokan tai ryhmän tyypillisintä edustajaa.
Impilsiittien persoonallisuusteoria
tarkoittaa omakohtaista käsitystä siitä, että tietyt persoonallisuuden piirteet liittyvät toisiinsa.
Haloefekti
tarkoittaa sädekehävaikutusta eli taipumusta päätellä henkilön yhdestä myönteisestä ominaisuudensta, että on hänellä on mys muita myönteisiä ominaisuuksia.
Stigma
eli polttomerkki-ilmiö on haloefektin vastakkainen ilmiö, eli toisesta ihmisestä saatu kielteinen ensivaikutelma saa ajattelemaan, että ihmisen muutkin ominaisuudet ovat kielteisiä.
Stereotypiauhka
tarkoittaa ilmiötä, jossa stereotypian kohteena olevan ihmisen toiminta muuttuu stereotypian mukaiseen suuntaan tilanteessa, joka virittää stereotypian.
Ryhmän toiminta ja ryhmien väliset suhteet
Yksilö ja kulttuuri