Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Lähisuhde- ja perheväkivalta (Lähteet: (https://www.tampere.fi/sosiaali-ja…
Lähisuhde- ja perheväkivalta
Mistä apua Tampereella?
Kiireellinen tilanne: hätänumero 112!
Tampereen ensi- ja turvakoti (turvakoti tarjoaa ympärivuorokautista turvaa ja ammatillista apua perheväkivaltaa kohdanneille ja sen uhan alla eläville perheille): puh. 050 309 9313 (24 h).
Sosiaalipäivystys (sosiaalipäivystys toimii Tampereen kaupungin päivystävänä sosiaaliasemana. Se auttaa ja neuvoo sosiaalisissa hätätilanteissa, erityisesti lastensuojeluasioissa): puh. 0500 625 990.
Nollalinja (lähisuhteissa väkivaltaa kohtaaville, heidän läheisilleen ja ammattilaisille tarkoitettu valtakunnallinen auttava puhelin. Nollalinja on auki 24/7): puh. 080 005 005.
Lähteet:
https://www.tampere.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/sosiaalinen-tuki-ja-toimeentulo/perhevakivalta.html
http://www.uta.fi/hes/stoppia/index/TOIMINTAOHJE%20+%20liitteet.pdf
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhdevakivalta/henkinen-vakivalta/
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhdevakivalta/fyysinen-vakivalta/
https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/lahisuhde_perhevakivallan_ehkaisytyo/puuttuminen/lapsen
Väkivalta
Henkinen
"Fyysistä väkivaltaa edeltää lähes poikkeuksetta henkinen väkivalta."
Henkistä väkivaltaa on toisen mitätöinti, halventaminen ja solvaaminen.
Esim. puolison pilkkaaminen ja nimittely toisten läsnä ollessa satuttaa ja murentaa itsetuntoa.
Myös tavaroiden rikkominen on henkistä väkivaltaa, vaikka sitä ei sellaiseksi miellettäisikään.
Sosiaalinen eristäminen, puolison kaikkien tekemisten hallitseminen ja kontrollointi.
Fyysisellä väkivallalla uhkailu.
Fyysinen
Esim. töniminen, tuuppiminen, läimäyttäminen, lyöminen, toisen liikkumisen estäminen, tukistaminen, esineellä heittäminen, kuristaminen, teräaseella vahingoittaminen...
Voi oireilla ruumiillisilla oireilla, vaikka varsinaisia vammoja ei näkyisikään. Esim. toistuvat säryt, vatsavaivat, jäsenten puutuminen, sydämen tykytys, huimaus ja runsas hikoilu.
"Fyysisestä pahoinpitelystä on lähes aina myös henkisiä seurauksia." Esim. ylirasittuneisuus, muistin ja keskittymiskyvyn heikkeneminen, hermostuneisuus, ärtyneisyys, masentuneisuus sekä aloitekyvyttömyys.
Seksuaalinen
"Kun seksuaalista väkivaltaa, pakottamista ja hyväksikäyttöä tapahtuu parisuhteessa, ei ole kyse seksistä. Silloin kyse on vääristyneestä vallankäytöstä ja alistamisesta."
Kuinka kohtaat väkivaltaa kokeneen?
(Lähisuhdeväkivalta)
Kunnioittavasti ja tuomitsematta. Älä syyllistä ("Miksi et ole vain lähtenyt pois?").
Vain harva uhri ottaa väkivaltakokemuksensa oma-aloitteisesti puheeksi. Älä siis pelkää ottaa asiaa puheeksi.
Aloita keskustelu esimerkiksi kertomalla olevasi huolissasi. Kerro myös syy miksi kysyt.
Älä painosta väkivallan uhria jättämään kumppaniaan. Älä yritä tehdä päätöksiä hänen puolestaan. Keskity kuuntelemiseen ja tukemiseen.
Auta uhria löytämään keinoja turvallisuuden tunteen ja avun löytämiseen.
Väkivalta ja lapset
"Lapset syyllistävät helposti itseään perheessä esiintyvästä väkivallasta."
Jos lapsi päättää kertoa sinulle (hoitajalle) perheväkivallasta, kerro hänen tehneen oikein.
"Kirjaa lapsen kertomus ja omat kysymyksesi mahdollisimman tarkasti asiakastietojärjestelmään." Kirjaa myös väkivallan merkit.
Turvana lomakkeet. Esim. pahoinpitely- ja kehokarttalomake (PAKE).
Tee lastensuojeluilmoitus! Lisäksi ilmoitus poliisille, jos esille tulee epäily lapseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta tai pahoinpitelystä, joka ei ole lievä.
Milloin on syytä epäillä väkivaltaa?
(Muutama esimerkki tilanne)
Potilas tulee hoitoon viiveellä tai kieltäytyy hoidoista.
Potilas tulee hoitoon päihtyneenä saamiensa vammojen vuoksi.
Potilas on raskaana ja hänellä on fyysisiä vammoja.
Vammojen laatu ja potilaan kuvaus vammojen syntymekanismista ovat ristiriitaiset.
Potilas on hoitamaton, väsynyt, tokkurainen.
Potilaalla on eri-ikäisiä mustelmia, eri paranemisvaiheessa olevia vammoja.