Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Vaaran vuodet (1944-1948) (Kommunistit hallitukseen (Alkuvuodesta 1945…
Vaaran vuodet (1944-1948)
Asekätkentä ja pelon ilmapiiri
Porvarillisella puolella pelättiin Neuvostoliiton miehitystä
Huolestutti pysyttelisivätkö maan alta normaaliin poliittiseen elämään palanneet kommunistit demokratian ja parlamentaarisen vaikuttamisen linjalla vai yrittävätkö he uudelleen aseellista vallankumousta
Suomalaiset pelkäsivät sodan voittajavaltiota Neuvostoliittoa
Suomen armeijassa toteutettiin operaatio, jossa kätkettiin suuri määrä aseita eri puolille maata
Tarkoituksena että armeijalla aseita, joilla käydä sissisotaa miehittäjää vastaan tai tehdä tyhjäksi mahdollinen kommunistien vallankaappaus
Asekätkentä paljastui keväällä 1945 ja sitä johtaneet upseerit tuomittiin laajassa oikeudenkäynnissä vankeuteen
Kasvatti Neuvostoliiton epäluuloja siitä, kuinka aitoa suomalaisten omaksuma uusi ulkopoliittinen asennoituminen oikein oli
Pääministeri Juho Kusti Paasikivi pelkäsi valvontakomission vastatoimia
Valvontakomissio saapuu Helsinkiin
Syksyllä 1944 Suomi alkoi sopeutua rauhaan, Neuvostoliiton valvontakomissio valvoi, että kaikkia rauhanehtoja noudatettiin
Kommunistinen puolue sai aloittaa toiminnan ja fasisiset puolueet piti lakkauttaa
Saksalaiset oli karkoitettava maasta
Valvontakomssiolla oli laajat oikeudet valvoa hallituksen ja viranomaisten toimintaa
Valvontakomissio rajoitti Suomen suvereniteettia
Hallituksella ei ollut oikeutta hoitaa yksin Suomen ulkopolitiikkaa ja tehdä kansainvälisiä sopimuksia
Neuvostoliiton valvontakomission puheenjohtaja oli pelätty Andrei Zhdanov
Valvontakomissoa poistui maasta Pariisin rauhansopimuksen astuttua voimaan vuonna 1947
Kommunistit hallitukseen
Alkuvuodesta 1945 pidettiin eduskuntavaalit maailmansodan vielä käynnissä ollessa
Odotettiin jännityksellä, sillä sodan aikana ei ollut järjestetty vaaleja ja puoluekenttä oli muuttunut
Pitkäksi parlamentiksi kutsuttiin ennätyspitkän kauden istunutta sota-ajan eduskuntaa
Pääministeri Paasikivi toivoi vaaleista uusien poliittisten voimien esiinmarssia ja halusi eduskuntaan uusia kasvuja
Eduskuntaan tuli uusi ja voimakas vasemmistoryhmä, Suomen Kansan Demokraattinen Liitto SKDL
Monissa Länsi-Euroopan maissa vasemmistopuolueet menestyivät hyvin sodan jälkeisissä vaaleissa
Paasikivi ja muut puolueet eivät kuitenkaan halunneet, että kommunistit saisivat liikaa valtaa käsiinsä
Sisäministeriö vastasi maan sisäisestä turvallisuudesta ja valvoi poliisia
Kommunistien hallitsema "Punainen Valpo" herätti pelkoa eritoten oikeistolaisissa piireissä, mutta sen vaikutus jäi lyhytaikaiseksi
Sota-ajan johtajat tuomiolla
Toimeenpantiin oikeudenkäyntejä sota-ajan johtajia vastaan vuonna 1946
Tuomittiin henkilöitä, jotka olivat vaikuttaneet sotaan osallistumiseen Saksan rinnalla
Tuomiot jaettiin erikseen säädetyn lain perusteella, useimmat tuomiot olivat lieviä
Presidentti Mannerheimiä ei tuomittu ollenkaan, koska Neuvostoliitto ei sitä vaatinut
Presidentti Risto Ryti tuomittiin taas 10 vuodeksi vankilaan
Paasikivi armahti Rytin vuonna 1949
Oikeudenkäynnin toteutuksesta huolehti oikeusministeri Urho Kekkonen
Urho kekkosesta oli tullut yksi maan merkittävimmistä poliitikoista
Pula-aika ja sotakorvaukset
Sota oli ankara koettelemus Suomen kansantaloudelle
Taloudelliset tappiot vastasivat 2,5 vuoden bruttokansantuotetta
Suurimmat menetykset aiheutuivat alueluovutuksista, 400 000 karjalaisen evakoiden asuttamisesta, mutta suurin taakka oli Neuvostoliiton määräämät sotakorvaukset
Sotakorvaukset olivat 300 miljoonan dollarin arvoiset, sotakorvaukset maksettiin Neuvostoliitolle teollisuustuotteina ja puolivalmisteina
Neuvostoliittoon toimitettiin arviolta kaksinkertainen määrä tavaraa mitä alunperin piti
Karjalan evakot asutettiin siten, että heille osoitettiin maata, jolle he rakensivat talon ja jopa maatilan jatkaakseen elinkeinoaan
Karjalan evakot saivat maata maanhankintalailla, jossa yksityiset maan omsitajat luovuttivat maataa evakoille valtion suorittamaa korvausta vastaan
Neuvostoliitto oli tarkka sotakorvauksita ja halusi ne aikataulun mukaisesti
Maksuaikaa kuitenkin jatkettiin 2 vuodella Neuvostoliiton "hyvänä eleenä"
Ulkopolitiikka Paasikiven linjalle
Syksyllä 1944 suomalaisten oli hyväksyttävä, että maa oli Neuvostoliiton sotilaallisessa etupiirissä
Neuvostoliitto piti oikeutenaan varmistaa, että Suomi noudatti sen hyväksymää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa
Neuvostoliitto ei suvainnut, että Suomen poliittisessa johdossa oli henkilöitä, joiden se tulkitsi uhkaavan omia etujaan
Paasikiven linjan mukaisesti oli tunnustettava maan joutuminen Neuvostoliiton strategiseen ja poliittiseen etupiiriin
Ulkopolitiikan johtotähdeksi tuli Neuvostoliiton vakuuttaminen Suomen rauhanomaisista aikomuksista sekä siitä, etteivät Neuvostoliiton viholliset enää kykenisi hyödyntämään Suomen aluetta sitä vastaan
Suomen oli otettava huomioon Neuvostoliiton turvallisuusedut ja vältettävä ulkopolitiikassaan päätöksiä, jotka Neuvostoliitto saattaisi katsoa omien etujensa vastaiseksi
Neuvostoliitto varmistaa otteensa
Lopullinen rauha astui voimaan keväällä 1947 Pariisin rauhansopimuksen astuttua voimaan
Kylmä sota oli kiristymässä, mikä vaikutti myös Neuvostoliiton suhtautumisessa Suomeen
Kesällä vuonna 1947 Suomi sai kutsun osallistua Yhdysvaltojen rahoittamaan Euroopan jälleenrakennusohjelmaan eli Mars-hallin suunnitelmaan
Suomessa apua olisi tarvittu, myutta Neuvostoliitto kielsi osallistumisen, Suomelle se merkitsi 200-250 miljoonan dollarin avustuksen menemistä sivusuun
Neuvostoliiton näkökulmasta kyse oli reviiritaistelusta Euroopassa sen ja Yhdysvaltojen välillä
Tarkoitus oli jakaa Eurooppa kahtia, Neuvostoliitto ja Yhdysvallat päätyivät lujittamaan 1947-1948 aikana omian valtapiirejään
Suomi jäi valtapiirien ulkopuolelle ja sitä kautta toivoi pääsevänsä puoluettomalle vyöhykkeelle
Lisätakeet Moskovalle: YYA-sopimus
Pariisin rauhansopimus merkitsi Suomelle sitä, että sen suvereniteetti oli lopullisesti palautettu ja kaikki rauhan ehdot oli vahvistettui
Neuvostoliitto ei tyytynyt vuoden 1948 rauhansopimuksessa saamiinsa vakuuksiin, vaan se halusi varmemmat takeet Suomen pysettelemisestä oikealla linjalla
Valtioiden välille solmittiin huhtikuussa 1948 Ystävyys-, yhteistyö- ja avunanto- eli YYA-sopimus
Määrättiin sotilaallisista neuvotteluista tilanteessa, jossa molemmat maat näkivät Neuvostoliittoa uhattavan sotilaallisesti Suomen alueen kautta
YYA-sopimuksen piirre sitoi Suomen tiiviisti Neuvostoliiton sotilaalliseen turvallisuusjärjestelmään
YYA-sopimus oli suomalaisille eräänlainen torjuntavoitto, koska se ei kuitenkaan ollut varsinainen sotilaallinen liittosopimus
Suomi saattoi ulkopolitiikassaan noudattaa puolueettomuutta
Neuvostoliitto pyrki suosimaan sellaisia suomalaisia poliitikoita ja puolueita, jotka olivat uuden ulkopoliittisen peruslinjan takana ja jotka suostuivat yhteistyöhyn sen kanssa
Kommunistit kokevat tappion 1948
Kommunsitien kannatus oli suurta toisen maailmansodan jälkeen
Laaja kannatus alkoi huolestuttaa monia ihmisiä, jotka pelkäsivät yhteiskuntajärjestelmän muuttumista sosialistiseksi
Tästä syystä muut kuin kommunistit alkoivat käyttää vuosista 1944-1948 nimeä vaaranvuodet
Sosiaalidemokraatit ja kommunistit kamppailivat kannatuksestaan
Sosialidemokraattien kampanja "Taisteleva sosialidemokratia" taistelivat kommunisteja vastaan
SDP alkoi ottamaan vallan itselleen ja aikoi hävittää kommunistit
Paasikivi lisäsi poliisien ja puolustusvoimien valmiutta vallaunkaappauksen uhan tullessa esiin
Kommunistellä ei ollut intoa taistella vastaan, joten SDP sai vallan itselleen
Vuoden 1948 eduskuntavaaleissa kommunistit kärsivät tappion ja silloin kommunistinen puolue oli kaadettu
Kommunisteillä kokouksia joita kutsuttiin "katuparlamenteiksi"