Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Vaaran vuodet (1944-1948) (Pula-aika ja sotakorvaukset (Raskain sodan…
Vaaran vuodet (1944-1948)
Suomen Asekätkentä
Viitataan siihen, että porvarillisella puolella pelättiin Neuvostoliiton miehitystä.
Piilotettiin suuria määriä aseita eri puolille maata peläten Neuvostoliiton miehitystä. Tarkoituksena oli oli, että armeijalla olisi aseita, joilla voitaisiin käydä sissisotaa miehittäjää vastaan tai tehdä tyhjäksi mahdollinen kommunistien vallankaappaus. (Asekätkentä paljastui kuitenkin jo keväällä 1945, ja sitä johtaneet upseerit tuomittiin laajassa oikeudenkäynnissä vankeuteen)
Huolestutti, pysyttelisivätkö maan alta normaaliin poliittiseen elämään palanneet kommunistit demokratian ja parlamentaarisen vaikuttamisen linjalla vai yrittävätkö he uudelleen vuonna 1918 epäonnistunutta aseellista vallankumousta. (Suomalaiset pelkäsivät kumminkin enemmän Neuvostoliittoa)
Suomen hallitukselle asekätkentä oli kiusallinen, koska se rikkoi räikeästi aselepoehtoja. LIsäksi se kasvatti Neuovostoliton epäluuloja siitä, kuinka aitoa suomalaisten omaksuma uusi ulkopoliittinen asennoituminen oikein oli. (Neuvostoliittolaisten silmissä näytti siltä, että suomalaiset varustautuivat uuteen sotaan sitä vastaan)
Eduskuntavaalit 1945
Eduskuntavaalit pidettiin alkuvuodesta 1945 maailmansodan vielä riehuessa täydellä voimallaan muualla. Vaalien tulosta odotettiin jännityksellä, sillä sodan aikana ei ollut järjestetty vaaleja ja puoluekenttä oli muuttunut.
Ennätyspitkän kauden 1939-1945 istunutta sota-ajan eduskuntaa kutsuttiin nimellä pitkä parlamentti.
Eduskuntaan tuli uusi ja voimakas vasemmistoryhmä, Suomen Kansan Demokraattinen Liitto SKDL. Se voitti 49 paikkaa. Merkittävin ryhmä SKDL:n sisällä oli Suomen Kommunistinen Puolue SKP, joka käytännössä hallitsi SKDL:aa. Kommunistien vaalimenestys selittyi sillä, että puolue oli ollut ennen sotaa kielletty. (Vaalivoitto mahdollisti kommunisteille pääsyn hallitukseen)
Hallitukseen pääsi SKDL:n lisäksi maalaisliitto ja SDP.
Sota-ajan johtajat tuomiolla.
Suomessa järjestettiin vuonna 1946 sotasyyllisyysoikeudenkäynti. Syytteeseen asetettiin henkilöitä, jotka olivat vaikuttaneet Suomen osallistumiseen sotaan Saksan rinnalla tai estäneet rauhanteon liittoutuneiden kanssa. Oikeudenkäynnin käytännön toteutuksesta huolehti oikeusministeri Urho Kekkonen, josta oli tullut yksi maan merkittävimmistä poliitikoista.
Tuomiot jaettiin erikseen säädetyn lain perusteella, joka ei kuitenkaan ollut voimassa silloin, kun tuomittavien teot olivat tapahtuneet. Monet suomalaiset kokivat tällaisen taannehtivan lain perusteella käydyn oikeudenkäynnin oikeudentajunsa vastaisena.
Useimmat tuomiot olivat lieviä, Toisin kuin muualla, yhtään sodanaikaista johtajaa ei Suomessa tuomittu kuolemaan. Presidentti Mannerheim, jolla oli ollut keskeinen rooli sodanaikaisissa ratkaisuissa, jätettiin kokonaan sotasyyllisyysoikeudenkäynnin ulkopuolelle.( Mannerheimin vangitseminen olisi voinut saada aikaan levottomuutta Suomessa, ja neuvostoliittolaisille hän joka tapauksessa oli hyödyllisempi uuden poliittisen linjan takuumiehenä presidentin linnassa kuin kaltereiden takana.)
Pula-aika ja sotakorvaukset
Raskain sodan jälkeen kannettava taakka olivat Suomelle määrätyt sotakorvaukset. Sotakorvausten myötä metalliteollisuutta laajennettiin ja tuotanto tehostettiin, mutta olennaisilta osin korvauksissa hyödynnettiin olemassa olevia tuotantolaitoksia ja teknistä tietoa ja taitoa.
Suurimmat menetykset aiheutuivat alueluovutuksista ja 400 000 karjalaisen pakolaisen eli evakon asuttamisesta.
Karjalasta tulleet evakot asutettiin muualle Suomeen siten, että heille osoitettiin maata, jolle he saattoivat perustaa maatilan. Tavoitteena oli, että he saattoivat jatkaa alkuperäistä elinkeinoaan uudessa kotipaikassa. Asutustilojen perustamisesta säädettiin maanhankintalailla.
Neuvostoliitto piti huolen siitä, että Suomi toimitti vaaditut tavarat tiukasti aikataulussa. Pian sotakorvaustoimitusten alettua maksuaikaa kuitenkin jatkettiin kahdella vuodella. 1948 Neuvostoliitto ilmoitti eräänlaisena hyvän tahdon eleenä -sopivasti eduskuntavaalien alla kommunisteja tukeakseen-keventävänsä suomalaisten taakkaa ja puolitti tuolloin vielä jäljellä olleen korvaussumman.
Neuvostoliitto oli koko kylmän sodan ajan merkittävä kauppakumppani Suomelle. Ulkomaankaupasta keskimäärin 16 prosenttia oli Neuvostoliiton kanssa. Suomi ei myöskään olisi selvinnyt velvoitteistaan ilman apua lännestä. Heti sodan jälkeen Suomi sai Ruotsilta hätäapua ja lainoja, joiden avulla päästiin pahimman ahdingon yli. Tämän jälkeen amerikkalaiset rahoituslaitokset antoivat Suomelle edullisia luottoja, joiden avulla saatiin ostettua maailmalta sotakorvausteollisuuden tarvitsemia raaka-aineita sekä jälleenrakennuksessa tarvittavia koneita.