Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Lähisuhdeväkivallan merkit, puheeksiotto sekä jatkohoito (Puheeksi…
Lähisuhdeväkivallan merkit, puheeksiotto sekä jatkohoito
väkivaltaa, jonka tekijänä joko entinen tai nykyinen kumppani, perheenjäsen tai muu läheinen
Fyysinen
: vammat erityisesti kasvojen alueella, viivästynyt hoitoon hakeutuminen, toistuvuus, vammojen sijainti, tyyppi tai muoto ei vastaa syntymekanismia, puhumattomuus, vamman alueiden peittäminen, kontakti ja elekieli hankalaa
Psyykkinen
: jatkuva valppaana olo, kiireen tuntu, ei halua lisätutkimuksia, syyllisyyden/häpeän tunne, hyperventilaatio, vatsakivut, sydämen tykytykset, levottomuus, pelästyneen oloinen, ristiriitaisuus, itsemurha-ajatukset
Seksuaalinen
: seksuaaliset ongelmat, ei kykene nauttimaan, vammat sukuelinten, peräaukon alueella sekä
reisien sisäpinnoilla ja rinnoissa, jatkuvat gynekologiset infektiot, kipu lantiossa, raskaudet/keskeytykset
vammat, jotka eivät vastaa selitystä, vammojen peittely tai vähättely, puoliso aina mukana/ei poistu/puhuu puolesta, vältetään puhumista kotioloista, toistuvat käynnit, monia vammoja paranemisen eri vaiheissa
http://phehkaisevatyo.pbworks.com/w/file/fetch/69998735/1.11%20Lähisuhdeväkivallan%20tunnistaminen.pdf
hoitoon hakeutuminen
tutkimuksen mukaan useat naiset hakevat apua 1. poliisilta 2. terveyskeskuskista. Useat näistä hakevat apua väkivallan välillisiin seurauksiin, kuten masennukseen, ahdistukseen tai unettomuuteen
selvitettään kunnolla, minkä takia potilas on hakeutunut hoitoon, esim. mikä on ahdistuksen takana
42% päivystyksen työntekijöistä ei kysynyt akuutisti lähisuhdeväkivaltaa kohdanneilta naisilta parisuhdeväkivallasta edes satunnaisesti, ellei nainen tuonut asiaa itse ilmi
Otetaan potilas aina tosissaan, ei väheksytä tai syyllistetä
Puheeksi ottaminen
ei muita kuuntelijoita, yksityisyyden suoja, varsinkin puoliso tai väkivaltainen kaveri pois
täytyy aina kysyä, jos herää pienikin epäilys
kysymykset konkreettisia, jossa tulee esille väkivallan erimuodotkin (fyysinen, psyykkinen, seksuaalinen..)
ei syyllistetä, ollaan myötätuntoisia, ei liiallista pakottamista, jos potilas ei halua puhua
annetaan vaihtoehtoja, kuinka tilannetta voidaan alkaa korjaamaan
voidaan kertoa väkivallan yleisyydestä ja erilaisista auttamismenetelmistä
Jatkohoito
moniammatillinen yhteistyö: sairaanhoitaja, turva- ja suojakodit, nuorten turvatalot, erilaiset paikalliset ja valtakunnalliset auttavat- ja kriisipuhelimet, kunnan sosiaali- ja terveystoimen sosiaalityö- ja psykologipalvelut ja perheneuvolat sekä mielenterveystoimistot.
turvasuunnitelma
jokainen voi joko ammattilaisen kanssa tai itse tehdä itselleen turvasuunnitelman
auttaa toimimaan väkivaltatilanteessa sekä ehkäisee vammojen muodostumista
mitä kannattaa miettiä
Pyri rauhoittamaan tilanne ja/tai lähtemään pois kotoa. Oleellista: miten poistut kotoa, onko hyvää syytä päästä pois esim. roskat tai lenkittämään koira
Pidä valmiina ja helposti mukaan otettavana lääkkeitä, vaihtovaatteita, hammasharja, rahaa ja tärkeät paperit. Jos pakkaat ne valmiiksi laukkuun, piilota laukku tai säilytä sitä esim. ystäväsi luona.
Mieti koodi, jota voit käyttää merkkinä esimerkiksi sukulaisille, ystäville tai läheisille, jotta he voivat kutsua apua.
Mikä on kotisi turvallisin huone? Tee tästä huoneesta turvapaikka, jonne vetäydyt tilanteen niin vaatiessa.
Kenen luo voit mennä, jos joudut pakenemaan? Kenelle voit soittaa, kun tarvitset tukea? Puhu asiasta ystäville.
Tee lista hätänumeroista.
Pysy selvin päin. Päihtyneenä et pysty turvaamaan yhtä hyvin itseäsi.
Jos kumppanisi ei enää asu kanssasi, miten varmistat turvallisuutesi kotona (esim. lukot -> avaimet)
Kirjaa ylös uhkaukset ja väkivallanteot kuvauksineen, päivämäärineen ja kellonaikoineen. Säästä teksti- ja sähköpostiviestit ja tallenna puhelut. Ne ovat tärkeää todistusaineistoa rikosilmoitusta varten.