Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
1920- ja 1930-luku Suomessa (Yhteiskunnalliset uudistukset Suomessa 1920…
1920- ja 1930-luku Suomessa
Yhteiskunnalliset uudistukset Suomessa 1920-luvulla
Lex.kallio
mahdollisti tilattomille oman viljelystilan omistuksen
lunastuslaki
1917-1918 torpparit pystyivät ostamaan torppansa itselleen lunastuslain takia
työväestöä koskevat uudistukset
1937 kiellettiiin naisten työnteko kaivoksissa
kansaneläke säädettiin
äitiysavustus
yhteiskunnalliset lait ja parannukset
1921 peruskoulupakko
kieltolaki
Ensimmäinen neuvoa-antava kansanäänestys vuonna 1931,jossa 71% äänesti kieltolain kumoamista ja se toteutui
Lapuan liike
Puoluiden väliset suhteet kärjistyvät 1920-luvun lopussa
Työnantajat eivät halua neuvotella ammattiyhdistysliikkeen kanssa
lakkoja lopetettiin lakonmurtajakaartin avulla
Äärilaitojen poliittinen aktiivisuus johti aina vain jyrkempiin vastapuolen toimiin.
Lapuan liikettä johti Vihtori Kosola
Pohjalainen talonpoika, joka oli mukana jo jääkäriliikkeen syntyvaiheessa (venäläis vastustavassa toiminnassa)
Lapualaiset ajattelivat,että
Lapuan laki
, joka salli voimakeinotkin oli Suomen lain yläpuolella.
He esimerkiksi hävittivät työväenlehtien kirjapainoja ja pakkokyydittivät vasemmistolaisia itärajalle ja pakottivat sieltä kävelemään Neuvostoliiton puolelle.
Tavoitteena liikkeellä oli pakottaa eduskunta säätämään lakeja, millä ammattiyhdistystoiminta ja vasemmistolaisten poliittinen toiminta voitaisiin kieltää Suomessa kokonaan.
Porvarilliset piirit ja suojeluskuntalaiset tukivat Lapuanliikkeen toimintaa
Kesä 1930 liike järjesti talonpoikaismarssin Helsinkiin
Tällöin 12000 liikkeen kannattajaa matkusti Helsinkiin vaatimaan kommunistisen toiminnan lopettamista
Helsingissä marssijoita vastassa oli Suomen korkeinjohto mukana, kuten presidentti Relander ja pääministeri Svinhufvud
Heidän johtamansa johto suhtautuikin positiivisestilapuanliikkeen tavoitteisiin.
Eduskunnan hajottamisella ja uusien vaalien määräämisellä saatiin uusi eduskunta,mihin ei valittu yhtään kommunistista kansanedustajaa
Vuonna 1930 eduskunta sääti lait, joilla ääriryhmien ammatillinen ja poliittinen toiminta voitiin kieltää Suomessa.
1 more item...
Esikuvana Mussolinin mustapaitaisten fasistien marssi Rooman vuodelta 1922
Liikkeen toiminnassa voi nähdä samoja piirteitä Italian Fasistien toiminnasta, kuten saman tyylisiä toimintatapoja ja kädennostotervehdyksiä.
Mäntsälän kapina
Lapuanliikkeen huippukohta Mäntsälässä vuonna 1932 alkanut kapina
kapinan epäonnistuminen tiesi liikkeen loppua
samankaltaista toimintaa jatkoi kuitenkin Isänmaallinen kansanliike IKL
Yhdysvaltojen pörssi romahduksen vaikutukset Suomeen
1929 Yhdysvalloissa alkanut talouslama levisi Suomeen
Lama vaikutti
Suomesta tulleen puutavaran kysyntä laski maailmalla
Monet joutuivat velka helvettiiin
joutuivat myymän kaiken omaisuutensa ja omat tilansa
Kaupungista muutti ihmisiä takaisin maalle töiden perässä
Suomen taloustilanne alkoi laskea
mihin syitä olivat esim.
maatalouden laskeva ja huono tuottavuus
liian nopea rakunnustoiminta
todella kiristyneet rahamarkkinat
työttömyys lisääntyi
kunnat rupesivat järjestämään hätäaputöitä
Suomi alkoi nousta lamasta 1930-luvun aikana
Pohjoismaat selvisivätkin muuta maailmaa paremmin lamasta
Markkaa devaloimalla vauhditettiin vientiä ulkomaille
tarkoittaa markan arvon vähentämistä muihin valuuttoihin verrattuna
1930-luvulla vienti lähti porskuttamaan ja työttömyys hävisi Suomesta melkein kokonaan
käyttöön uutta tekniikkaa ja teollisuus kasvoi huimasti
Urheilu ja muut kulttuuri saavutukset
Suomi kuului kilpaurheilun mahteihin
mahdollisti monille nuorille sosiaalisen nousun
Suomi pärjäsi mainiosti 1924 aloitetussa talviolympialaisissa
varsinkin suomalaiset hiihtäjät
Myöskin kesäolympialaiset tärkeä osa Suomen historiaa
Esimerkiksi Paavo Nurmi juoksi Suomen menestykseen
Korkea kulttuuri sai uusia suuntauksia 1924 vuonna kirjailijoilta,jotka ottivat tiiiviisti vaikutteita Eurooppalaisista suuntauksista
Suomen asema Neuvostoliiton rajanaapurina ennen talvisotaa
Suomella ei kunnollista ulkopolitiikkaa heti itsenäistymisen jälkeen
Suomen diplomaateilla ei kokemusta,siitä sillä Venäjän hallitessa kuului Venäjän tehtäviin.
Ehtona Suomen itsenäisyydelle Saksasta irtautuminen. Ehdon asettivat Yhdysvallat ja Iso-Britannia
Neuvosto-Venäjän tilanne aiheutti huolta Valkoisen Suomen johdolle
Siellä käynnissä sisällis-sota
Suomi yritti käyttää sisällis-sotaa hyväkseen ja vahvistaa omia suhteitaan suomensukuisten kansojen kanssa(Karjala)
1920 vuoteen mennessä oli varmaa,että suomalaisten pelkäämät bolsevikit voittaisivat sisällis sodan
Tarton rauhassa 1920 Neuvosto venäjä tunnusti uudelleen Suomelle sen itsenäisyyden ja luovutti Petsamon
Vaikka rajakiistat selvitettiin suhtautuivat suomalaiset epäilevästi Neuvosto-Venäjän aikeisiin.
23.8.1939 Neuvostoliittto ja Saksa kertoivat tehneensä hyökkäämättömyys sopimuksen
Molotov-Ribbentrop sopimus
sisältyi salainen pöytäkirja
he jakoivat reunavaltiot etupiireihin
Suomi päätyi Neuvostoliiton etupiiriin
Ensimmäisen maailman sodan jälkeen itäiseen eurooppaan syntyi lukuisia uusia valtioita
Pelko Neuvosto-Venäjää kohtaan yhdisti näitä reunavaltioita
puolustusliitto ei tarpeeksi vahva Neuvostoliittoa vastaan
hanke meni mönkään,koska eduskunta pelkäsi Suomen joutuvan mukaan Puolan ja Saksan kiistoihin
Kariutumisen jälkeen Suomi tukeutui Kansainliittoon
luotto siihen vahvistui kun se otti Ahvenanmaan kiistan ratkaistavakseen
Ahvenanmaalaiset olisivat halunneet kuulua Ruotsiin, mutta Kansanliitto päätti jättää sen osaksi Suomea
Ahvenanmaan piti pysyä aseistamattomana alueena
