Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Elämänkulku (TT2, kappale 7) (KUOLEMA (elinsiirto (potilaan kehoon…
Elämänkulku (TT2, kappale 7)
= elämänkululla tarkoitetaan yksilön elämää syntymästä kuolemaan. Elämänkulku liittää toisiinsa iän ja elämäntapahtumat.
kolme näkökulmaa elämänkulkuun
ikään ja kehitysvaiheisiin liittyvä eteneminen
ikävaiheisiin liittyvät monille yhteiset ja yleiset piirteet
yksilön kokemuksiin perustuvat ainutlaatuiset elämäntapahtumat
LAPSUUS
perusturvallisuuden tunne =
varhaislapsuuden kehitystehtävä, jossa perusturvallisuus/-luottamus syntyy lapsen saaman riittävän hoidon ja hellyyden ansiosta
kehitystehtävät
eli normaaliin kehitykseen kuuluvia tavoitteita tai haasteita
herkkyyskausi =
aika jolloin hermosto on riittävän kypsynyt ja lapsi on erityisen altis oppimaan jonkin uuden taidon
jos lapsi ei tietyssä iässä saa taidon oppimisen kannalta oikeanlaisia virikkeitä ja harjoituksia, voi taito jäädä saavuttamatta tai se voi kehittyä vain osittain
kouluiän kehitystehtävät
kehonhallinta ja arjentoimista suoriutuminen
lukeminen ja kirjoittaminen
itsetunto ja omatunto
itsesäätely, tunnetaidot
sosiaaliset taidot
varhaislapsuuden ja leikki-iän kehitystehtävät
kävely ja perusliikuntataidot
hienomotoriikka
puhe
perusturvallisuus ja luottamus
itsenäinen, oman minän kehittyminen ja kehonkuva
lasten terveys on yleensä hyvä -> varhaislapsuudessa imetys suojaa tehokkaasti tartuntataudeilta
lasten kasvua ja kehitystä seurataan säännöllisesti neuvola- ja kouluterveyden-hoitajakäynneillä -> monet kehityshäiriöt ja pitkäaikaissairaudet havaitaan jo varhain
NUORUUS
psyykkinen kypsyminen ei kulje rinnakkain fyysisen kasvun ja sukukypsyyden kanssa
nuoruus on pidentynyt -> opiskelu kestää nykyään suhteellisen pitkään, asunnot ovat kalliita ja työttömyys on yleistä nuorten aikuisten keskuudessa
nuoruuden kehitystehtävät
oman kehon hyväksyminen ja käsitys omasta sukupuolisuudesta
omat elämänarvot
kypsät ystävyyssuhteet
tunne-elämän itsenäisyys
vanhemmista irtautuminen
valmius perheen perustamiseen
sosiaalinen vastuu
nuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa tehdyt elämäntapavalinnat säilyvät usein melko muuttumattomina ja vaikuttavat pitkälle aikuisuuteen
täysi-ikäisyys
AIKUISUUS
aikuisuuden kehitystehtävät
henkinen kasvu
käsitys itsestä ja ammattiin liittyvistä taidoista ja roolista
työ
vanhemmuus
juridiset oikeudet ja velvollisuudet
vanhemmuuden roolit
elämän opettaja
(arkielämäntaidot, oikea ja väärä, arvojen ja tapojen välittäjä, mallin antaja)
ihmissuhdeosaaja
(kuuntelija, keskustelija, kannustaja, ristiriidoissa auttaja, anteeksiantaja ja -pyytäjä, tasapuolisuuden toteuttaja, perheen ja lapsen ihmissuhteiden vaalija)
rajojen asettaja
(fyysisen koskemattomuuden takaaja, turvallisuuden luoja, sääntöjen ja sopimusten valvoja ja noudattaja, se joka sanoo EI, omien rajojensa asettaja)
huoltaja
(ruoanantaja, vaatettaja, virikkeiden antaja, levon turvaaja, rahankäyttäjä, puhtaudesta ja ympäristöstä huolehtiminen, sairaudenhoitaja, ulkoiluttaja)
rakkauden
antaja
(itsensä rakastaja, hellyyden antaja, lohduttaja ja myötäeläjä, suojelija, hyväksyjä)
aikuisuus on pitkä elämänvaihe, josta on vaikea erotella kaikille yleisiä piirteitä
usein aikuisuuteen kuuluu vanhemmuus ja parisuhteen solmiminen
elämäntavat vaikuttavat aikuisuuden terveyteen ja hyvinvointiin -> epäterveellinen ravinto ja liikkumattomuus = lihavuus, kohonnut verenpaine ja erilaiset taudit
VANHUUS
ei ole olemassa selvää määritelmää, yhtäaikaa biologinen, psykologinen ja sosiaalinen käsite, johon liittyy myös yhteiskunnallinen näkökulma
nimitykset kolmas ja neljäs ikä
lapsuus ja nuoruus muodostavat ensimmäisen iän
työikä toisen iän
aktiivinen ja toimintakykyinen eläkeikä kolmannen
neljäs ikä alkaa, kun vanhus ei enää selviä arjen toiminnoista itsenäisesti tai hänen turvallisuutensa vaarantuu
vanhuuden kehitystehtävät
fyysisiin ja psyykkisiin muutoksiin sopeutuminen
ajan rajallisuuden hyväksyminen, luopuminen
sosiaaliset sitoumukset, isovanhemmuus
KUOLEMA
elämä päättyy kuolemaan
aivokuolema
ihmisen aivotoiminta on päättynyt -> aivosähkötoiminta on loppunut
lääkäri voi todeta kuoleman kun sydän on lakannut sykkimästä ja jokin seuraavista pätee: hengitys ja verenkierto ovat loppuneet, ruumis on tuhoutunut tai siitä voidaan havaita toissijaisia kuolemanmerkkejä, kuten kuolonkankeutta
kätkytkuolema
alle vuoden ikäisille lapsille tapahtuva äkkikuolema
täysin terveenä pidetty vauva kuolee nukkuessaan tuntemattomasta syystä
hoitotestamentti
vapaamuotoinen asiakirja, jolla voi ilmoittaa oman hoitotahdon, haluaako elvytystä tai että elintoimintoja pidetään yllä keinotekoisesti, jos nopeaa toipumista ei ole odotettavissa
elinsiirto
potilaan kehoon siirretään kokonainen tai osittain elin
kaikki ovat mahdollisia elinluovuttajia (ellei ole sitä eläessään vastustanut tai jos on sairatunut HIV:n, pahanlaatuisen syövän tai hepatiitti B:n tai C:n)
hyljinnänestolääkitys
siirrettävistä elimistä on pula
eutanasia
passiivinen eutanasia = sairaalassa hoitoa ei aloiteta tai aloitettu hoito keskeytetään, tavoitteena estää kuolinprosessin pitkittyminen
aktiviinen eutanasia = kuolemaa aktiivisesti autetaan, henkilö haluaa tehdä itsemurhan, mutta ei kykene siihen itse fyysisesti
= potilaan kuolemaan jouduttaminen joko passiivisesti tai aktiivisesti
primaariset tuntomerkit: elintoimitojen pysähtyminen
sekundaariset tuntomerkit: lautumat, kuolonkankeus