Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
1920- ja 1930 luku Suomessa (Suomen asema Neuvostoliiton rajanaapurina…
1920- ja 1930 luku Suomessa
Suomen asema Neuvostoliiton rajanaapurina ennen talvisotaa
Suomella ei heti itsenäistymisen jälkeen ollut vakiintunutta ulkopolitiikan tekemisen tapaa eikä koneistoa sitä varten
Venäjän vallan aikana ulkopolitiikan hoito kuului Venäjälle, eikä suomen diplomaateilla ollut siksi kokemusta
Länsivaltiot, Iso-Britannia ja Yhdysvallat asettivat Saksasta irrottautumisen ehdoksi Suomen itsenäistymisen tunnustamiseksi
Valkoisen Suomen johtoa huoletti erityisesti itänaapurin tilanne
Neuvosto-Venäjällä oli käynnissä sisällissota
Suomi yritti käyttää Neuvosto-Venäjän sekaannusta hyväkseen ja vahvistaa asemaansa suomensukuisten kansojen osalta Karjalassa
Vuoteen 1920 mennessä oli käynyt selväksi että valkoisen suomen kammoksumat bolsevikit tulisivat voittamaan sisällissodan
Lopulta Tarton rauhassa 1920 Neuvosto-Venäjä tunnusti uudelleen Suomen itsenäisyyden ja luovutti Suomelle Petsamon
Suomi suhtautui yhä itänaapuriinsa epäilevästi ja pyrki hakemaan turvaa sitä vastaan
1939 Saksa ja Neuvostoliitto tekivät hyökkäämättömyyssopimuksen
Molotov-Ribbentrop sopimus
siihen sisältyi salainen lisäpöytäkirja
Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat reunavaltiot etupiireihin
Suomi osaksi Venäjän etupiiriä
Suomen geopoliittinen asema Venäjän rajanaapurina epäedullinen
Itäiseen Eurooppaan alkoi syntyä uusia itsenäisiä valtioita 1. maailmansodan jälkeen
Neuvosto-Venäjän pelko yhdisti Venäjän reunavaltioita
Suomi oli mukana suunnittelemassa Neuvosto-Venäjää vastaan sotilaallista yhteistyötä
Puolustusliittoa ei pidetty tarpeeksi vahvana
Suomi vetäytyi hankkeesta peläten osallistumista Puolan ja Saksan kiistoihin
Suomi tukeutui Kansainliittoon
Ahvenanmaan kiista Suomen ratkaistavaksi
1921 Suomi päätti Ahvenanmaan jäävän osaksi Suomea
Ahvenanmaasta tuli aseistamaton alue
Yhteiskunnalliset uudistukset Suomessa 1920-luvulla
Torppareiden ja talonpoikien asemaa nostettiin
lunastuslain nojalla monet torpparit ostivat torpan omakseen 1917-1918
1922 hyväksytty Lex Kallio
mahdollisti monien tilattomien viljelyä
1922 kunnat velvoitettiin tarjoamaan elatusapua jokaiselle, joka ei kyennyt hankkimaan omaa elantoaan
1937 lait naisten kaivostoiminnan lopetuksesta, äitiysavusta ja kansaneläkkeestä
yleinen oppivelvollisuus 1921
kaikkien 7-13 vuotiaiden tuli suorittaa kansakoulu
syrjemmillä alueilla lapset eivät päässeet kansakouluun
vapautus koulusta saattoi tulla, jos matkaa oli yli viisi kilometriä
Raittiusliikkeen toiminta aiheutti rikollista toimintaa, ja sitä oli vaikea valvoa
1931 neuvoa antava kansanäänestys
70 prosenttia vastusti lakia, joten se kumottiin
Teollisuus uudistui ja otti käyttöön uusia laitteita
kaivostoiminta vilkastui, ja sen myötä myös metalliteollisuus vahvistui
taloudellinen kehitys lisäsi suomalaisten luottamusta omaa maatansa kohtaan
Urheilu ja muut kulttuurisaavutukset 1920- ja 1930-luvulla
1924 tulenkantajiksi nimittivät itseään uuden suuntauksen aloittaneet kirjailijat
ryhmän johtaja Olavi Paavolainen
Euroopassa sijaitsi maailma, jollaisesta suomalaisilla ei ollut tietoakaan
kuvasi omissa teoksissaan Euroopan metropoleja
"ikkunat auki Eurooppaan"
suomalainen kulttuuri vaati kunnon tuuletusta
kirjallisuudessa vaikutti edelleen vahva maaseutukuvaus
Ilmari Kianto ja F. E. Sillanpää kuvasivat luontoa karulla ja realistisella tavalla
Sillanpää voitti Nobel-palkinnon 1939
1920- ja 1930-luvuilla Suomi pärjäsi erityisen hyvin kansainvälisessä urheilussa
kilpaurheilun ja urheilutoiminnan laajuus kasvoi erittäin suureksi
tarjosi mahdollisuuksia sosiaaliselle väylälle
1924 alettiin järjestämään talviolympialaisia, joissa suomalaiset hiihtäjät menestyivät
porvarilliset ja talonväen omat urheiluseuransa
suurjuoksijoita mm. Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola
erityisesti kesäolympialaisiin osallistuminen oli merkittävää näkyvyyden kannalta
positiivinen kansainvälinen huomio
Lapuan liike
liike alkoi 1929 sattuneesta punapaitojen repimisestä
kommunistinuorien kokoontumisen väkivaltaista keskeyttämistä
kokouksessa pilkattiin Mannerheimiä ja vapaussotaa
Lapualaiset talonpojat repivät nuorten punaiset paidat ja pahoinpitelivät nämä
1920-luvun nousukausi taittui maailman laman takia
puun ja muun tulonlähteiden hinta laski ja pakotti torppareita huutokauppaamaan talonsa
protesti virkamiehiä ja vallanpitäjiä vastaan
oikeistolainen kansalaisten toiminta yltyi Lapuan liikkeeksi
vahvin kannatusalue pohjanmaalla
Vihtori Kosila johti liikettä
liike halusi viedä loppuun Suomen sisällissodan
Lapualaisten mielestä Suomen lakien yläpuolella oli väkivaltainen "Lapuan laki"
vasemmistolaisten "muilutukset Venäjälle
1930 lapuanliike järjesti marssin Helsinkiin
Mäntsälän kapina
kapinan epäonnistuminen merkitsisi lapuanliikkeen loppua
hengessä mukana jatkoi IKL eli Isänmaallinen kansanliike
toiminta huipentui kapinaan vuonna 1932
suomen hallitusta painostettiin Lapuanliikkeen tavoitteisiin
Yhdysvaltojen pörssiromahduksen vaikutukset Suomessa
yhdysvalloissa 1929 alkanut talouslama levisi myös Suomeen
Laman vaikutuksesta
velkojen maksuksi moni maaseudun asukas joutui myymään tilansa ja kaiken omaisuutensa
moni kaupungissa työskennellyt palasi maaseudulle töihin
suomalaisen puutavaran kysyntä laski maailmalla merkittävästi
kunnat järjestivät työttömille hätäaputöitä
talouden kokonaistuotanto alkoi laskea
taustalla vaikutti
maatalouden huono tuottavuus
ylikuumentunut rakennustoiminta
kiristyneet rahamarkkinat
Suomi ja muut Pohjoismaat selvisivät lamasta vähemmällä kuin muu maailma
Suomi nousi lamasta suhteellisen nopeasti 1930-luvun aikana
vientiä ulkomaille vauhditettiin devalvoimalla markkaa
teollisuus kasvoi ja otti käyttöön uutta teknologiaa
alennettiin markan arvoa verrattuna muihin valuuttoihin
kun teollisuus lisääntyi 1930-luvulla, työttömyys väheni
Suomi maksoi velkaa laman aikana takaisin Yhdysvalloille
Suomalaisten elintaso nousi vähitellen