Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Luonnonympäristö ja rakennettu ympäristö (TT2, kappale 3) (melu (kuinka…
Luonnonympäristö ja rakennettu ympäristö (TT2, kappale 3)
fyysinen ympäristö koostuu sekä rakennetusta ympäristöstä että luonnonympäristöstä
ympäristöterveys on terveystieteiden osa-alue, joka tutkii elinympäristön vaikutuksia ihmisen terveyteen, toimintakykyyn ja turvallisuuteen
ympäristöterveys antaa tietoa muun muassa siitä, miten ympäristö auttaa ylläpitämään terveyttä ja toimintakykyä, miten ympäristö on osallisena erilaisten oireiden ja sairuaksien synnyssä ja millä keinoilla ympäristön myönteisiä vaikutuksia voidaan lisätä sekä kielteisiä vähentää
luonto ja fyysinen terveys
luonto tarjoaa monipuolisia liikuntamahdollisuuksia ja luonnossa fyysinen aktiivisuus lisääntyy
luonnossa oleilu parantaa lasten immuunipuolustuksen kehittymistä ja näin vähentää allergiariskiä
aikuisilla luonnossa oleilu voi laskea verenpainetta ja stressihormonien määrää veressä
luonto ja psyykkinen terveys
luonnon keskellä oleminen parantaa psyykkistä hyvinvointia ja kognitiivisia toimintoja, esim. keskittymiskykyä
luonto elvyttä ja virkistää
luonto tarjoaa elämyksiä, kokemuksia ja haasteita
voi vahvistaa itsetuntoa ja kykyä selviytyä uusista tilanteista
luonto ja henkinen terveys
luonnossa liikkuessaan ihminen kokee olevansa osa suurempaa kokonaisuutta
luonto ja sosiaalinen terveys
luonnossa retkeily, liikkuminen ja rentoutuminen yhdessä muiden kanssa ja uusien kokemusten jakaminen edistävät yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia
aluesuunnittelu
tavoitteena edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista
sosiaalisesti kestävä elinympäristö on oikeudenmukainen, esteetön ja tasa-arvoinen
altisteet ja vasteet sekä tautitaakka
altiste
ihmisen elinympäristössä olevat fysikaaliset, kemialliset ja biologiset tekijät =
fysikaaliset: melu, sätely, tärinä, kuumuus, kylmyys, ilman pienhiukkaset
kemialliset: pakokaasut ja muut ilmansaasteet, työpaikoilla käytetyt kemikaalit, ravinnon ja juomaveden vierasaineet
biologiset: ilmassa leijuvat homeitiöt tai siitepölyhiukkaset, tauteja aiheuttavat mikrobit
vaste
altisteen aiheuttama terveyshaitta =
esim. meluvamma tai hengitysvaikeudet
tautitaakka
laskennallinen malli, joka auttaa arvioimaan tietyn terveyttä heikentävän tekijän koko väestölle aiheuttamien terveyshaittojen merkitystä
tautitaakan arvioinnissa otetaan huomioon terveyshaitan yleisyys, kesto ja vakavuus
ilmansaasteet
Suomessa ilmanlaatu yleisesti hyvä ja noin puolet Suomen pienhiukkasista on kaukokulkeumaa eli peräisin maamme rajojen ulkopuolelta
ilmansaasteet ovat ilmassa leijuvia hiukkasia tai kaasumaisia aineita, jotka vaarantavat ihmisen terveyden ja vahingoittavat luontoa
yleisimpiä ilmansaasteita: pienhiukkaset, hiilimonoksidi eli häkä, PAH-yhdisteet eli palamattomat hiilivedyt, rikin ja typen oksidit sekä otsoni
tiheään asutuissa miljoonakaupungeissa saastesumu eli smog voi olla silminnähtävää
terveydelle vaarallisimpia ulkoilman pienhiukkasia ovat 2,5 nanometriä olevat pienhiukkaset, jotka voivat päästä kulkeutumaan jopa keuhkorakkuloihin ja verenkiertoon saakka
sisäilma ja sen haitat
radon, joka tulee maaperästä -> aiheuttaa keuhkosyöpää
homeet ja muut mikrobit -> erilaisia oireita, kuten ihon kutina, silmien kirvely, äänen käheys, kurkkukipu, allergia, astma, syöpäsairaudet, voimakas väsymys
tupakointi, ruoanlaitosta tulevat käryt ja kynttilöiden sekä puiden poltosta tulevat savut -> hengityselinsairaudet, keuhkosyöpä, sydän- ja verisuonitaudit
ammoniakki, styreeni, formaldehydi -> silmien ja hengitysteiden ärsytysoireet, päänsärky, väsymys, pahoinvointi, allergia, syöpätaudit
melu
mitä tahansa ääntä, jonka ihminen kokee häiritseväksi ja joka on terveydelle haitallista =
ääntä kuvaillaan kolmella tavalla: voimakkuus, kesto ja taajuus
meluvamma
kovaäänisen melun aiheuttama kuulon heikkeneminen
krooninen meluvamma = hitaasti etenevä, simpukan aistisoluja tuhoutuu yksitellen ja tästä syystä kuulon alenemaa on aluksi vaikea itse huomata
akuutti meluvamma = äkisti, yhdestä yksittäisestä voimakkaasta pamauksesta syntyvä meluvamma, jossa aistinsoluja tuhoutuu kerralla massoittain
tinnitus = korvissa kuuluva vinkuva, suhiseva tai napsuva ääni, joka ei kuulu ulkopuolisesta äänilähteestä
melun terveyshaitat
meluvammat
uniongelmat
stressireaktiot
kognitiiviset häiriöt
meluntorjunta
tavoitteena turvata kaikille terveellinen ja viihtyisä elinympäristö
meluntorjuntaa koskevia säädöksia: EU:n meludirektiivi, ympäristönsuojelulaki, työturvallisuuslaki
ympäristömelu
tarkoitetaan ulkotiloissa kuuuvia tai sieltä sisälle kantautuvia ääniä
teollistuminen, kaupungistumienn ja liikenteen kasvu ovat aiheuttaneet sen, että yhä useampi altistuu ympäristömelulle
asumismelu
asukkaat itse sekä asunnoissa olevat laitteet ja koneet vaikuttavat asumismeluun
työpaikkamelu
etenkin metalli- ja konepajateollisuudessa sekä rakennus-, kuljetus- ja ravintola-alalla työskentelevät ihmiset altistuvat työpaikkamelulle
jos melualtistus ylittää 80 dB = työnantajan on hankittava työntekijälle kuulosuojaimet, jos yli 85 dB = kuulosuojaimia on velvollisuus käyttää
vapaa-ajan melu
kovaääninen musiikki ja sen kuuntelu, soittoharrastukset
kuinka vähentää meluvamman vaaraa?
vältä meluisia tiloja
siirry kauemmaksi äänilähteestä
käytä kovassa melussa aina kuulosuojaimia
rajoita melussa käytettyä aikaa
varaa itsellesi riittävästi aikaa palautumiselle hiljaisuudessa
säteily
UV-säteily eli ultraviolettisäteily
auringosta tuleva sähkömagneettinen säteily, joka käynnistää iholla D-vitamiinin tuotannon
liiallinen määrä UV-säteily altistaa ihosyövälle ja ihon palamiselle
jaetaan aallonpituuden perusteella kolmeen tyyppiin: UVA, UVB, UVC, säteilyn vaarallisuus kasvaa aallonpituuden lyhentyessä A:sta C:hen.
STUK
Suomen säteilyturvakeskus
valvoo Suomessa ympäristön säteilyturvallisuutta sekä säteilyn käyttöä terveydenhuollossa
valvonnan perustana on Suomen säteily- ja ydinturvallisuutta koskeva lainsäädäntö
ionisoimaton säteily
pienienergistä eikä aiheuta ionisaatiota kohteessa
merkittävin ionisoimattoman säteilyn lähde on aurinko
osan ionisoimattomasta säteilystä ihminen pystyy aistimaan, esim. auringonvalo ja lämpösäteily
SV eli sievert
säteilyannoksen mittayksikkö, joka kuvaa säteilyn terveydelle aiheuttamaa haittaa
1 Sv on 1000 mSv eli millisieverttiä (-> 1000 mSv lyhyessä ajassa aiheuttaa säteilysairauden)
8000 mSv lyhyessä ajassa aiheuttaa kuoleman
suomalaisten keskimääräinen säteilyannos vuodessa on noin 3,2 mSv
ionisoiva säteily
voi aiheuttaa muutoksen perimään ja tappaa eläviä soluja
aiheuttaa ionisaatiota kohteessa
suurienergistä ja sitä on jonkin verran kaikkialla
suurin säteilyaltistus Suomessa johtuu maaperän radonista
ihminen ei kykene aistimaan ionisoivaa säteilyä