Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
DIPLOMA SUPPLEMENT (VAATIMUKSET DS:N KEHITTÄMISTYÖLLE JA KÄYTTÖÖNOTOLLE…
DIPLOMA SUPPLEMENT
- VAATIMUKSET DS:N KEHITTÄMISTYÖLLE JA KÄYTTÖÖNOTOLLE
-
DS:n tulisi olla mahdollisimman yhdenmukainen – myös käytettävän termistön osalta. Yhdenmukaisuus edesauttaa DS:n kehittämistyötä ja parantaa sen laatua: sen avulla voidaan myös varmistaa DS:n käyttökelpoisuus eri järjestelmien välillä ja niiden koneluettavuus.
Yhteismitallisuutta pitäisi tavoitella sekä kansallisesti että kansainvälisesti; olisi tärkeätä, että kaikissa maissa annettu DS olisi luotettava, selkeä ja ”laadukas”; DS:n käyttäminen opiskelijavalinnoissa ja työnhaussa, DS kansainvälisessä yhteistyössä.
-
Opiskelijapalvelut, tietohallinto, kansainvälistymispalvelut, koulutuksen/opetuksen toimijat, jotka arvioivat osaamista. Työnantajien näkemys olisi arvokasta ja uudet hankkeet, esim. koulutusvienti tarpeen huomioida.
DS:n kehittämistyön pitää olla osa muuta kehittämistyötä ja muita hankkeita ja prosesseja; se ei voi olla erillinen saareke.
-
Korkeakoulujen tulisi tehdä yhteistyötä Suomessa DS:n kehittämiseksi. Idea: kansallinen työryhmä, joka pohtisi tutkintotodistuksia ja DS:ia.
Digitaalisen DS:n tulee olla muutakin kuin pdf: kunnollinen, sähköinen formaatti.
Järjestelmän luotettavuus (ohjelmistohäiriöt, tietosuoja, muuta huomioitavaa?).
Miten digitaalinen asiakirja allekirjoitetaan? Miten tietoon pääsee käsiksi (QR-koodi, linkki tietokantaan, esim. KOSKI…); perusasioita, jotka pitää selvittää.
DS:n arkistointi pitää selvittää; kenen toimesta, minne, kuinka pitkään?
3) IDEA TAI INNOVAATIO
Osaamiskuvauksia voisi tuoda myös OmaOpintopolku -palveluun, josta ne voi linkittää DS:iin.
Opiskelijoilla voisi olla mahdollisuus seurata/tarkastella DS:nsä ”kehittymistä” opiskeluiden edetessä, mahdollisuus tuoda DS:n avulla osaamista esille esim. työnhaussa, sanoittaa osaamistaan DS:n avulla.
- HAASTE: HAASTAVA TAI VIELÄ AVOIN KYSYMYS
Entä tutkinnon täydentäjät? Jatkokoulutus? Pitääkö DS:n heijastaa elinikäistä oppimista, vai raportoiko se yhden alkaneen ja päättyneen koulutuskokonaisuuden
Mikä on henkilökohtaistamisen lisäarvo on ja kenelle sitä lisäarvoa halutaan tuottaa (opiskelija, työnantaja, korkeakoulu); selkeät tavoitteet.
Millä tasolla henkilökohtaistamisen pitäisi olla? Mikä on ”riittävä” taso: tarvitaan kompromissi eri tavoitteiden välillä.
Tiedämme vain vähän DS:n käytöstä ja käyttäjien tarpeista ja mielipiteistä.
Valmistuneet opiskelijat eivät välttämättä tiedä mikä on DS; korkeakoulujen välillä on eroa: suuri osa tiedottaa asiasta opiskelijoille, mutta onko tiedotusta tarpeen vielä tehostaa?
Opettajakunta ei tunne DS:ia eivätkä miellä asian kuuluvan itselleen (kuuluu kuitenkin esim. osaamiskuvausten kautta?).
-
Voisiko myös ajatella, että opiskelija voi itse koostaa/räätälöidä DS:nsa valitsemalla digitaalisesta asiakirjastaan kulloiseenkin käyttöön sopivat kohdat, joista tulostuu (paperinen tai sähköinen) DS? Sopivilla reunaehdoilla (mahdollisuus vastaanottajalle tarkastella myös koko asiakirjaa ym.) tämä voisi tuoda lisää käytettävyyttä asiakirjaan myös valmistuneen näkökulmasta.
- MÄÄRITELMÄT SILLE MINKÄLÄINEN DS:N TULISI OLLA
Digitaalinen asiakirja voi olla ”kaksiulotteista” syvempi; asiakirjasta voi klikata auki lähempään tarkasteluun lukijaa kiinnostavat kohdat. Se myös mahdollistaa sen, ettei DS:n pituudesta tarvitse enää huolehtia; nykyinen paperinen DS alkaa käytettävyyden näkökulmasta olla jo maksimipituudessaan.
Tulevaisuudessakin voi edelleen olla tarvetta myös paperiselle DS:lle. Paperinen DS voi olla tiiviimpi/yhteenveto ja digitaalinen tarjota enemmän tietoa
Esim. ulkomaisella korkeakoululla tai työnantajalla voi olla tarve varmistua asiakirjan aitoudesta. Erilaiset sähköiset järjestelmät ratkaisuksi.
Sama DS-formaatti kaikilla käytössä, ytimekäs ja napakka. Tarpeellinen tieto löytyy helposti, yksinkertainen ja selkeä myös käytetyn kielen ja termien osalta.
-
DS on aikaan sidottu: sen sisältämä tieto käy hiljalleen vähemmän relevantiksi kun muuta osaamista karttuu valmistumisen jälkeen; varmennettu tieto tutkinnosta ja sen mahdollisesti antamista ammattipätevyyksistä on kuitenkin pysyvää tietoa.
Jos tutkinnolle on kuvattu osaamistavoitteet/oppimistulokset, se taso lähtökohtaisesti riittää, mutta lyhyt kuvaus tarpeen tuoda myös DS:ään. Lähtökohta on, että kaikki saavuttavat asetetut tavoitteet, jolloin yksittäisen valmistuneen osaamisen kuvaus ei välttämättä ole tarpeen.
Henkilökohtaistaminen voi tarkoittaa esim. opinnäytteen, harjoittelujaksojen ja kv-liikkuvuuden tuomista DS:iin.
Voiko laadukas DS olla käyntikortti, mainostamisen arvoinen asia? Vastaavia esimerkkejä on olemassa kansainvälisesti
Tärkeätä siirtyä tutkintokeskeisestä ajattelusta osaamiskeskeiseen: ei hankita vain tutkintoa, hankitaan osaamista. Voisiko DS:lla olla rooli tässä? Ei kuvata vain tutkintoa, vaan osaamista.
Toiveena on, että KOSKI palvelisi sähköisenä asiakirjojen tietovarantona DS-asiassa; KOSKIsta kansainvälisesti luotettavaksi koettu, selkeä ja informatiivinen palvelu. Voisiko KOSKI myös tarjota valmiin DS-formaatin – ja kuinka se käytännössä toimisi.
Malliesimerkkejä käyttöön muista korkeakouluista, bench-marking muista maista (Viro, Tanska mainittu). Tää voidaan ainakin ottaa työlistalle?
Miten ilmaistaan suomalaisen korkeakoulun/opinto-ohjelman laatu? (Tärkeää korkeakouluille kv-yhteistyössä.)
Haasteena ovat esimerkiksi osaamiskuvaukset, joita tehdään hyvin eri tavoin eri korkeakouluissa, mutta myös saman korkeakoulun sisällä.
-
-
-
DS:N YHDENMUKAISUUS, YHTEISMITALISUUS, MÄÄRÄMUOTOISUUS
-
-
DIGITAALINEN DS, MAHDOLLISUUSKIA JA VISIOINTIA
-
-
-