Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
1920-ja 1930-luku Suomessa (Suomen asema Neuvostoliiton rajanaapurina…
1920-ja 1930-luku Suomessa
Lapuanliike
synty
Työntekijöiden lakkoja murrettiin erityisen lakonmurtajakaartin avulla. Äärilaitojen poliittinen aktiivisuus lietsoi entistä jyrkempiin vastatoimiin toisella puolella.
Puolueiden väliset suhteet kärjistyivät 1920-luvun lopulle tultaessa. Työnantajat eivät sustuneet neuvottelemaan ammattiyhditysliikkeen kanssa.
1920-luvun taloudellinen nousukausi taittui vuosikymmenen lopulla yleismaailmallisen laman takia. Puun ja maataloustuotteiden hintojen lasku johti työttömyyteen ja pakotti suomalaisia maatiloja pakkohuutokauppoihin. Lama nostatti maaseudulla pulaliikeeksi kutsuttuja protesteja virkamiehiä ja valtaa pitäviä vastaan.
Oikeistolainen kansalaisaktivismi huipentui lapuanliikkeen toimintana
Lapuanliikkeen alkuna voidaan pitää marraskuussa 1929 sattunutta "punapaitojen repimistä" eli kommunistinuorten kokouksen väkivaltaista keskeyttämistä Lapualla. Kommunistinuorten kokouksessa oli väitteiden mukaan pilkattu vapaussotaa ja Mannerheimiä, mistä vihastuneet lapualaiset talonpojat hyökkäsivät nuorten kimppuun ja repivät heidän yltään punaiset paidat, mukiloivat heitä ja lopettivat kokouksen
Lapuanliikkeen johtaja oli Vihtori Kosola
Talonpoika VIhtori Kosolan johtama lapuanliike oli suoraa toimintaa käyttävä liike, joka halusi viedä päätökseen kesken jääneen "vapaussodan", kuten sisällissotaa Pohjanmaalla kutsuttiin
Liikkeen vahvinta kannatusaluetta oli Pohjanmaa, jossa kommunisminvastaisuus oli voimakkainta.
Mäntsälän kapinan jälkeen lapuanliikkeen toiminta lopetettiin samojen "kommunistilakien" perusteella, joita he olivat itse olleet ajamassa.
Yhdysvaltojen pörssiromahduksen vaikutukset Suomessa
Yhdysvalloissa vuonna 1929 alkanut talouslama levisi myös Suomeen. Talouden kokonaistuotanto alkoi laskea. Taustalla vaikuttivat kiristyneet rahamarkkinat, ylikuumentunut rakennustoiminta ja maatalouden huono tuottavuus.
Laman vaikutuksesta suomalaisen puutavaran kysyntä maailmalla väheni tuntuvasti
Laman myötä moni kaupungissa työskennellyt oli palannut takaisin maaseudulle, kun kaupunkien tehtaat eivät tarvinneet kaikkia työläisiään.
Urheilu ja muut kulttuurisaavutukset 1920-ja 1930-luvulla
Uskonnonvapauslaki säädettiin vuonna 1922. Se mahdollisti eroamisen kirkosta ja avioliitot eri kirkkokuntiin kuuluvien kesken..
Korkeakulttuurin uuden suuntauksen aloittivat vuonna 1924 tulenkantajiksi itseään kutsuneet kirjailijat, jotka olivat tiiviissä vuorovaikutuksessa eurooppalaisiin kulttuurivirtauksiin. Tulenkantajat janosivat uusia kokemuksia ja ilmiöitä.
"lentäväksi suomalaiseksi" kutsuttu Paavo Nurmi saavutti olympialaisissa 9 kultamitalia ja kilpaili lähinnä itseään ja kelloa vastaan. Nurmen kilpailu-ura loppui kuitenkin nololla tavalla, kun hänet ruotsalaisten aloitteesta julistettiin ammattilaiseksi ja suljettiin olympiakisoista vuonna 1932.
1920-ja 1930-luvuilla Suomi lukeutui kilpaurheilun mahtimaihin. Kilpaurheilun harrastus oli maassa laaja ja urheilunseuratoiminta kokosi mukaan monia nuoria. Vuodesta 1924 lähtien alettiin järjestää talviolympialaisia, joissa suomalaiset hiihtäjät menestyivät mainiosti. Sisällissodan aiheuttama kahtiajako heijastui myös urheilutoimintaan. Urheilijat kuuluivat joko porvarillisiin tai työväen omiin urheiluseuroihin.
Yhteiskunnalliset uudistukset Suomessa 1920-luvulla
Torppareiden ja tilattomien aemaa kohennettiin lainsäädännöllä. Ns. Lunastulain nojalla vuosina 1917.1918 tuhannet torpparit ostivat torpan omakseen. Lakia täydensi vuonna 1922 hyväksytty Lex Kallio. mikä mahdollisti tilattomillekkin oman viljelystilan perustamisen. Suomeen syntyi noin 150 000 uutta pientilaa
Suomessa otettiin ensimmäiset askeleet kohti hyvinvointivaltiota. Kunnat velvoitettiin hankkimaan "hoitoa ja elatusta" jokaiselle, joka ei voinut sitä muualta saada vuoden 1922 köyhäinhoitolain perusteella. Avun piiriin luettiin erityisesti alle 16-vuotiaat lapset.
Naisten mahdollisuuksia tasavertaiseen työskentelyyn kohensivat 1920-ja 1930-lukujen kuluessa useat lait, esimerkiksi 1926 naiset pääsivät kaikkiin valtion virkoihin, kirkollisia virkoja lukuun ottamatta. Vuonna 1937 säädettiin lait, joilla kiellettiin naisten työskentely kaivoksissa sekä lait äitiysavustuksesta ja kaikille tarkoitetusta vanhuudenturvasta eli kansaneläkkeestä
Sivistyselämän ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta oli merkittävää, että vuonna 1921 Suomeen tuli lailla säädetty yleinen oppivelvollisuus. Kaikkien 7-13 vuotiaiden poikien ja tyttöjen tuli suorittaa kansakoulun oppimäärä. Oppivelvollisuus oli kallis uudistus, jonka merkitystä ei aina ymmärretty.
Suomen asema Neuvostoliiton rajanaapurina ennen talvisotaa
Valkoisen Suomen johtoa huoletti ennen kaikkea itänaapurin tilanne. Neuvosto-Venäjällä oli käynnissä sisällissota. Suomi yritti käyttää Neuvosto-Venäjän sekaannusta hyväkseen ja vahvistaa asemaansa suomensukuisten kansojen osalta Karjalassa. Viro soti omaa vapaussotaansa.
Vuoteen 1920 mennessä oli käynyt selväksi, että valkoisten Suomen kammoksumat bolsevikit tulisivat voittamaan sisällissodan.
Lopulta Tarton rauhassa 1920 Neuvosto-Venäjä tunnusti uudelleen Suomen itsenäisyyden ja luovutti Suomelle nikkelivaroistaan rikkaan Petsamon. Sitä kautta Suomella oli pääsy Jäämerelle.
Itä-Karjalassa valloitetuista alueista Suomi joutui luopumaan. Oikeistopiireissä rauhaa nimitetiin "häpeärauhaksi".
Vaikka rajakiistat saatiinkin Tarton rauhassa sovittua, Suomi suhtautui bolsevikkien johtaman Neuvosto-Venäjän aikeisiin epäluuloisesti ja pyrki hakemaan turvaa itänaapuria vastaan. Neuvosto-Venäjää pidetiin 1920-ja 1930-luvuilla Suomen itsenäisyyden uhkana ja perivihollisena.