Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
KPL 3 käsittehiä FILOSOOFFIA (Intuitionismi (Metaetiikassa tarkoittaa…
KPL 3 käsittehiä FILOSOOFFIA
Intuitionismi
Metaetiikassa tarkoittaa näkemystä, jonka mukaan tieto oikeasta ja väärästä perustuu ihmisen sisäiseen moraalitajuun eli intuitioon
supernaturalismi metaetiikassa näkemys, jonka mukaan arvot eivät ole kokemuksella havaittavissa, vaan jotain ”yliluonnollista”
Eettinen relativismi
Eettisen relativismin mukaan ei ole olemassa sellaisia yleispäteviä arvoja, jotka koskisivat kaikkia ihmisiä kaikkina aikoina
Humen giljotiini
David Humen näkemys, jonka mukaan siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä sitä, kuinka niiden tulisi olla (no ought from is)
Moraalirealismi
metaeettinen kanta, jonka mukaan arvot ovat todella olemassa maailmassa
naturalismi moraalifilosofiassa kanta, jonka mukaan moraalia voidaan tutkia kuten muitakin luonnollisia ominaisuuksia; esimerkiksi selvittämällä, millainen ihminen on, voidaan päätellä, mikä on hänelle hyväksi
Kulttuurirelativismi
näkemys, jonka mukaan arvot ja moraali vaihtelevat kulttuureittain eikä niitä voi panna paremmuusjärjestykseen; minkään kulttuurin käsitykset eivät ole ehdottomasti oikeita
naturalistinen virhepäätelmä virhe, joka tapahtuu, jos yleisesti havaittavista ominaisuuksista päätellään, mikä on hyvää; voimme esimerkiksi havaita terveellisten elämäntapojen hyödyt, mutta tämä ei tarkoita, että ne ovat moraalisesti tavoiteltavia
Arvo-objektivismi
metaetiikassa näkemys, jonka mukaan asioiden arvo ja se mitä pidetään oikeana ja vääränä eivät riipu ihmisten näkemyksistä, vaan asiat voivat olla oikeasti hyviä tai pahoja; esimerkiksi oikeudenmukaisuus voi olla hyvä ja kärsimys paha asia; vastakohtana subjektivismi
Metaetiikka
Moraalifilosofian osa-alue, joka pohtii, mitä arvot ovat, ovatko arvot olemassa ja mihin arvot perustuvat.
Emotivismi
metaeettinen näkemys, jonka mukaan moraaliväitteet kertovat vain esittäjänsä tunteista eivätkä tavoita sitä, mikä on todella oikein tai väärin
Wienin piiri
1920-luvulla kukoistanut liike, joka halusi tehdä filosofiasta tiukkaa tiedettä; vastusti metafyysisiä pohdintoja, jotka eivät johda varmoihin vastauksiin
Subjektivismi
metaetiikassa näkemys, jonka mukaan asioiden arvo ja moraali riippuvat siitä, mitä ihmiset arvostavat, eivätkä asiat ole arvostuksista riippumattomasti hyviä, huonoja tai arvokkaita; esimerkiksi rehellisyys on tärkeä arvo, jos sitä pidetään sellaisena; vastakohtana arvo-objektivismi
Subjektivismi
metaetiikassa näkemys, jonka mukaan asioiden arvo ja moraali riippuvat siitä, mitä ihmiset arvostavat, eivätkä asiat ole arvostuksista riippumattomasti hyviä, huonoja tai arvokkaita; esimerkiksi rehellisyys on tärkeä arvo, jos sitä pidetään sellaisena; vastakohtana arvo-objektivismi
Nihilismi
näkemys, jonka mukaan arvoja ei ole olemassa