Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kemialliset sidokset (Heikot sidokset (Dipoli-dipolisidokset (syntyvät…
Kemialliset sidokset
Heikot sidokset
-
Vetysidokset
syntyvät poolisten molekyylien välille, joissa vety on kiinnittyneenä kovalenttisella sidoksella elektronegatiiviseen happeen, typpeen tai fluoriin.
Dispersiovoimat
Dispersiovoimat johtuvat hetkellisistä dipoleista, jotka aiheutuvat elektronien liikkeestä.
-
Heikot sidokset ovat ns. molekyylien välisiä sidoksia. Niitä on molekyylien välillä, ja ne yhdistävät ioneja ja molekyylejä toisiinsa. Isoissa makromolekyyleissä (esim. DNA) näitä heikkoja sidoksia voi olla myös molekyylin sisällä yhdistämässä molekyylin eri kohtia toisiinsa.
heikot sidokset syntyvät aineen rakenneosien välille, esimerkiksi molekyylien tai ionien ja molekyylien välille
Vahvat sidokset
Kovalenttinen sidos
Kovalenttinen sidos on ns. vahva sidos, joka muodostuu atomien välille atomien jakaessa yhteisiä sidoselektroneja.
-
Oktettisääntö
Oktettisääntö on atomien pyrkimys saavuttaa matalaenerginen rakenne, jossa elektroniverhon uloimmalla kuorella on kahdeksan elektronia
Atomit saavuttavat oktetin luovuttamalla tai vastaanottamalla elektroneja tai jakamalla elektronipareja.
Jos elektronegatiivisuusero kahden atomin välillä on pieni, muodostavat atomit sidoksia jakamalla elektronipareja.
Jos elektronegatiivisuusero on suuri, luovuttaa vähemmän elektronegatiivinen atomi ulkoelektroneja elektronegatiivisemmalle atomille, jolloin muodostuu ionisidoksia.
Vahvat sidokset
-
-
Ionisidokset
syntyy epämetallin ja metallin välille, jolloin syntyy suoloja.
Vahvoiksi sidoksiksi sanotaan sidoksia, jotka yhdistävät atomeja toisiinsa.
-