Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Tarkkaavaisuus (Tiedonkäsittely vaatii tarkkaavaisuutta (Tarkkaavaisuus…
Tarkkaavaisuus
Tiedonkäsittely vaatii tarkkaavaisuutta
Tarkkaavaisuus kohdistaa huomion ympäristön antamista lukuisista ärsykkeistä vain valikoituihin.
aivojen kapasiteetti ei riittäisi kaiken aistien kautta tulevan tietovirran käsittelyyn
Tarkkaavaisuuden kohteeksi päätyneet kohteet pohjaavat henkilön muistiin tallentuneiden sisäisten mallien pohjalle
Tarkkaavaisuus vaatii riittävän korkean vireystilan. Se ei kuitenkaan saa olla ylivireystila, jolloin ihminen ei voi enää toimia hallitusti
Tarkkaavaisuutta on kahden laista
Sisäisesti ohjautunut tarkkaavaisuus on sitä, kun ihminen kohdistaa tarkkaavaisuutensa sellaiseen asiaan, mikä on hänen omien tavoitteidensa ja odotusten mukainen.
Samassa tilanteessa olevat ihmiset voivatkin suunnata tarkkaavaisuutensa ihan eri asioihin, omien skeemojensa mukaan
Ulkoisesti ohjautunut tarkkaavaisuus on taas sitä, että tarkkaavaisuus kiinnittyy ympäristön äkilliseen muutokseen ( esim. kova ääni liikenteestä)
orientaarioreaktioksi kutsutaan tilannetta, jossa tarkkaavaisuus herää ympäristön yllättävään muutokseen
Tälle reaktiolle on tyypillistä nopeat fysiologiset muutokset
Jos tämä ympäristöstä tuleva uusi ärsyke muuttuu pysyväksi, reaktio ärsykettä kohtaan vaimentuu. Tätä kutsutaan habitutaatioksi
Voiko tarkkaavaisuutta jakaa?
Cocktail-party ilmiö selittää, että paljon ihmisiä olevassa tilassa täytyy kohdistaa tarkkaavaisuus keskustelukumppaniin, mutta siitä huolimatta oman nimen tai muun itselle tärkeän asian kuuleminen muualta herättää henkilön havainnoimaan sitä
Muutossokeus on taas sitä, että tarkkaavaisuuden ulkopuolelle jää merkittäviä muutoksia ei huomaa, jos tarkkaavaisuus on jo tiukasti kiinni muussa asiassa.
Tarkkaamattomuussokeudella tarkoitetaan sitä, että jos huomio on kiinnittynyt tiettyyn kohteeseen, ei samassa tilanteessa tapahtuvaa selvästi havaittavaa, mutta yllättävää muutosta huomaa
Tarkkaavaisuuteen liittyy myös tarkkaavaisuusresurssit
On todettu, että tehtävän vaikeus vaikuttaa siihen, kuinka henkilö huomio ulkopuolelta tulevat ärsykkeet
Automatisoituminen taas mahdollistaa usean toiminnon samanaikaisen herjoittamisen
Tarkkaavaisuus painottuu oikeaan aivopuoliskoon
Tarkkaavaisuutta säätelevässä järjestelmässä on kaksi reittiä, joista molemmat päättyvät otsalohkoon
Päälakilohkon kautta kulkeva reitti liittyy sisäisesti ohjautuvaan tarkkaavaisuuteen. Se ohjaa huomiota skeemojen kautta ympäristössä oleviin oleellisiin asioihin
Ohimolohkon kautta ohjautuva reitti puolestaan ulkoisten ärsykkeiden ohjaamaan tarkkaavaisuuteen. Tämä reitti siis aktivoituu tilanteissa, jossa tarkkaavaisuus pitää suunnata nopeasti ympäristön yllättävään ärsykkeeseen
Aivot osaavat valita ärsyketulvasta ne asiat, jotka vaikuttavat sen hetkiseen toiminnan ohjaukseen
tarkkaavaisuutta ei jakseta ylläpitää liian pitkään. Oppitunnitkin on rajattu tämän vuoksi 90 minuuttiin
tarkkaavaisuuteen voi tulla myös vaurioita, joista yksi on neglect oire.
Siinä potilas kadottaa vasemman puolen maailmansa eli ongelma on tarkkaavaisuuden suuntautuminen vain toiselle puolelle
Neglect-oireisto syntyy tavallisesti oikeanpuoliskon päälakilohkon vaurioista, sillä tarkkaavaisuuden säätely on painottunut juuri oikeaan aivopuoliskoon.