Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Pääluku 4 (Tiedonkäsittely vaatii tarkkaavaisuutta (Tarkkaavaisuus…
Pääluku 4
Tiedonkäsittely vaatii tarkkaavaisuutta
voidaan määritellä huomion kohdistamiseksi tiettyyn asiaan tai kohteeseen
tiedonkäsittelyn vaihe, jossa aistimusten paljoudesta valikoidaan osa tarkempaan käsittelyyn
Sisäisesti ohjautunut tarkkaavaisuus
Huomion kohdistaminen johonkin kohteeseen omien tavotteiden tai odostusten mukaisesti
Ulkoisesti ohjautunut tarkkaavaisuus
Huomion kohdistaminen johonkin kohteeseen ulkoisen ärsykkeen ohjaamana
Tarkkaavaisuus suuntautuu
Ihminen on biologisesti ohjelmoitu kiinnittämään huomiota mm. uusiin, yllättäviin, äänekkäisiin ja värikkäisiin ärsykkeisiin
Mikäli ympärstössä tapahtuu jotakin yllättävää tarkkavaisuus suuntautuu automaattisesti siihen
Tätä kutsutaan
orientaatioreaktioksi
Orientaatioreaktio on siis elimistön fysiologinen valmius reagoida yllättäviin, voimakkaisiin ärsykkeisiin kohdistamalla niihin tarkkaavaisuutta
Kun ärsykkeen aiehuttama reaktio vaimentuu ja siihen tottuu sitä kutsutaan
habituaatioksi
Tietoinen tarkkaavaiduusen suuntautuminen on tahdonalaista ja siinä ihminen on tietoinen tavoitteistaan
Toiminnanohjaus edellyttää tarkkaavaisuuden suuntaamista tietoisesti käsillä olevaan tehtävään
Colin cherry toteuttu tutkimusta, jossa tutkittiin voiko tarkkavaisuutta jakaa
koeasetelmaa kutsutaan dikoottisen kuuntelun tehtäväksi
Se on tutkimusmetodi, jolla voidaan tutkia auditiivisen tarkkaavuuden jakamista. Tutkimuksessa koehenkilön kumpaankin korvaan syötetään erilaista ääniviestiä, joista toista pyydetään tarkkailemaan. Yleensä ei-tarkkaillusta viestistä havaitaan tietoisesti vain äänenkorkeus, puhe/laulu yms. ei-sisällöllisiä piirteitä.
Toinen tarkkavaisuuden jakamiseen liittyvä ilmiö on cocktail party -ilmiö
Tarkkaavaisuuden kohdistuminen johonkin ihmiselle tärkeään sanaan (esim. oma nimi) viestissä, jonka kuuntelemiseen hän ei ole keskittynyt. Osoittaa, että ei-tarkkaillustakin informaatiosta prosessoidaan myös merkityksiä tiedostamattomalla tasolla
Tarkkaavaisuuteen liittyviä ilmiöitä voidaan tarkastella muutamilla käsitteillä
Tarkkaamattomuussokeus
Kyvyttömyys huomata selvästi havaittava, mutta yllättävä tai odottamaton kohde, kun huomio on kohdistettu toiseen asiaan
Muutossokeus
Kyvyttömyys huomata tarkkavaisuuden ulkopuolelle jääviä muutoksia
Tarkkaavaisuuden jakamista on selitetty
tarkkaavaisuusresurssien
avulla
Tarkkaavaisuusresurssit
Kyky suunnata tarkkaavaisuutta eri kohteisiin samanaikaisesti; tämä riippuu tehtävän vaativuudesta ja uutuudesta
Toiminnon
automatisoituminen
mahdollistaa useiden rinnakkaisten toimintojen samanaikaisen tekemisen
Automatisoituminen
on prosessi, jossa aiemmin tarkkaavaisuutta vaatinut toiminta opitaan niin, ettei sen toteuttaminen enää vaadi tietoista ohjausta
Tarkkaavaisuuden jakamisella on kuitenkin rajansa
esimerkiksi monimutkaisen laskutehtävän ja lukeminen on samanaikaisesti useille mahdotosta
Myösihmisen kiinnostus ja motivaatio vaikuttaa tarkkaavaisuuten
Tarkkaavaisuus painottuu oikeaan aivopuoliskoon
Kaksi erillistä reittiä
Päälakilohkoon johtava ja sieltä otsalohkoon reitti
liittyy siäisesti ohjautuvaan tarkkaavaisuuten
seurailee näköjärjestelmän miten-reittiä, joka säätelee tahdonalaista tarkkaavaisuuden suuntautumista
Ohimolohkon kautta kulkeva etuotsalohkoon kulkeva reitti
liittyy ulkoisten ärsykkeiden ohjaamaan tarkkaavaisuuteen
mukailee karkeasti mikä-rataa
aktivoituu tilanteissa, joissa tarkkaavaisuus pitää suunnata uudelleen nopeasti ärsykkeeseen, joka ei sovi senhetkiseen aktiiviseen skeemaan
ulkoa tulevat ärsykkeet kilpailevat keskenään huomiosta
aivot valikoivat ärsyketulvasta ne asiat, joiden annettaan vaikuttaa sen hetkiseen toiminnanohjaukseen
Neglect
aivoista johtuva kyvyttömyys suunnata tarkkaavuutta yleensä vasemmalla. Johtuu yleensä oikean aivopuoliskon päälakilohkon vauriosta ja siihen liittyy kyvyttömyys tunnistaa omia oireita (tarkkaavuuden suuntaamisen rajallisuutta).
oikean päälaenlohkon takaosat vaurioituneet
Kyky tarkkaavaisuuden ylläpitämiseen vaihtelee kaikilla ihmisillä
Voimakkaat tunnetilat ja pitkäkestoiset tehtävät saavat keskittymisen herpaantumaan