Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Havaitseminen (Ärsykkeestä havaintoon (Havainnon muodostuminen:…

- - - - Ärsyke- ja skeemalähtöinen prosessointi toimivat vuorovaikutuksessa keskenään ja täydentävät toisiaan
        
        verkkokalvon tunnistinsolut rekisteröi valopisteen tietyssä näkökentän kohdassa
        
        aivokuoren primaarin näköalueen tunnistinsolu saa tietoa monilta verkkokalvon osilta ja yhdistelee verkkokalvon soluilta saamanansa tietoa
        
        näin on muodostunut valopisteestä monimutkainen muoto
    - - Eli esim. aivokuoren ohimolohkossa sijaitsee näköalueiden tunnistinsolut, jotka käsittelee monimutkaisia muotoja. Mutta myös aistielimistä saapuvaa ärsykevirtaa verrataan aikaisempaan aivokuorelle tallennettuihin kokemuksiin
        
        Tämän kaksisuuntaisen prosessoinnin lisäksi aivot tekevät rinnakkaistaprosessointia
        
        Rinnakkaisprosessoinnissa aistitietoja käsitellään samanaikaisesti j ayhdistellään hermoratojen välityksellä
    - - esim. muodon konstanssilla pyritään siihen että ne eivät muuta muotoaan ja koon konstanssilla tulkitaan tutut esineet samankokoisiksi välimatkasta riippumatta
  - - - Verkkokalvolle muodostuu aina kaksi erilaista kuvaa kohteesta, sillä kuvat heijastuvat vähän eri kulmista
        
        Ihminen kykenee muodostamaan kolmiulotteisia syvyyshavaintoja kahdesta kaksiulotteisesta verkkokalvon kuvasta binokulaarisuuden vuoksi
        
        syvyyshavainto on mahdollinen myös yhdellä silmällä, jolloin sitä kutsutaan monokulaariseksi syvyyshavainnoksi
        
        Tällöin esim. perspektiivi, varjot jne antaa vihjeitä joiden perusteella syvyyshavainto syntyy
        
        Binokulaarisia vihjeitä, joiden avulla kolmiultteisuus muodostuu on esim. silmien lihasten liikkeiden kautta välittyvien vihjeiden
  - - - Havaitsemme jotain olematonta, tai emme kykene havaitsemaan olemassa olevaa
        
        Näiden havaintoharhojen avulla voidaan tutkia havaintoa ja sen muodostumista, mutta myös aistijärjestelmien toimintaperiaatetta.
- - - - Takaraivolohkot ja laajat alueet päälaki- ja ohimolohkosta osallistuu näköärsykkeiden käsittelyyn. Talamus toimii näköaistin tiedonkäsittelyssä väliasemassa
        
        Takaraivon näköaivokuorelta näköjärjestelmä jakautuu kahteen eri hermorataan
        
        takaraivosta ohimoon johtava rata on mikä-reitti (tunnistaa ympäristön kohteita). Päälaenlohkoon johtavaa rataa kutsutaan miten-reitiksi (se prosessoi omaa sijaintia suhteessa ympäristön sijaintiin)
  - - - Lopuksi valo päätyy verkkokalvolle, johon se imeytyy ja linssi auttaa kohdistamaan mahdollisimman paljon valoa foveaan
        
        Silmän verkkokalvon ohjassa on hämärä näkemiseen erikoistuneita sauvasoluja ja kirkkaassa valossa aktivoituvia tappisoluja.
        
        Verkkokalvolla olevassa sokeassa pisteessä ei ole sauva- eikä tappisoluja ja se onkin näköhermon alkukohta