Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

IV TARKKAAVAISUUS (Huomio kohdistetaan kohteeseen, joka on olennainen…

- - - - omien skeemojen kannalta merkitykselliset ärsykkeet havaitaan herkemmin
      - Suuntaamista vaikeuttavia tekijöitä:
        
        erilaisten ärsykkeiden suuri määrä
        
        pitkäkestoisuus
        
        monimutkaisuus (vaatii hidasta ajattelua)
        
        voimakkaat tunnetilat
        
        vireystila (fysiologinen valppauden tila)
    - - Reitti aivokuorella oikealla aivopuoliskolla: takaraivolohkolta päälakilohkon kautta etuotsalohkoon (karkeasti miten-rata)
        
        aktivoituu kun tarkkaavaisuutta ohjataan skeeman kannalta oleellisiin asioihin -> otsalohkon silmälihaksia säätelevä alue päätepiste -> katse kohdistetaan oleelliseen
    - - Ulkoinen ja sisäinen tarkkaavaisuus jatkuvasti vuorovaikutuksessa -> ns puolueellinen kilpailu näiden välillä
      - Ärsykkeet aistitaan aistielimissä yhtä "vahvoina", mutta vain tarkkaavaisuuden kohteena oleva tiedostetaan ja sille luodaan merkitys
        
        tiedostamatonta tarkkaavaisuutta ohjaa mm. asiayhteys (ja skeemat)
        
        Dikoottisen kuuntelun tehtävä
        -> koeasetelma, jossa altistetaan kahdelle auditiiviselle häiriölle samanaikaisesti, ja tarkkaavaisuus yritetään suunnata vain toiseen
        
        toisaalta skeemat muuttavat tarkkaavaisuutta
        -> oman nimen kuuleminen äänekkäässä huoneessa -> Cocktail party -ilmiö
        
        Neurologinen vajavaisuus
        
        Neglect
        -> oikean aivopuoliskon vaurio aiheuttaa tarkkaavaisuuden vajavaisuuden vasemmassa näkökentässä, kun tarkkaavaisuus täytyy kohdistaa samanaikaisesti molempiin näkökenttiin
        -> itse näköaistielimessä ei ole vikaa!
        
        Terveellä ihmisellä ilmenee pseudo-neglectina: huomioidaan vasenta näkökenttää enemmän
        
        Asiayhteyteen liittyvä vajavaisuus
        
        Muutossokeus
        -> tarkkaavaisuuden ulkopuolelle jääviä merkittäviä muutoksia ei huomata
        
        Tarkkaamattomuussokeus
        -> tarkkaavaisuuden ulkopuolelle jäävää selvästi havaittavaa, yllättävää tai odottamatonta kohdetta ei huomata
  - - - Tarkkaavaisuusresurssit
        
        tarkkaavaisuutta voidaan jakaa siirtymällä edestakaisin eri tehtävien välillä -> tarkkaavaisuus on rajallinen riippuen tehtävän kuormittavuudesta
        
        automatisoituneet toiminnot mahdollistavat tarkkaavaisuuden jakamisen usealle rinnakkaiselle toiminnolle (esim. pyörällä tai autolla ajo)
    - - Orientaatioreaktio
        
        yllättävä, kirkas tai äänekäs ärsyke kiinnittää tarkkaavaisuuden automaattisesti
        -> evolutiivinen piirre, joka mahdollistanut lajin selviytymisen
        
        nopeat fysiologiset muutokset: sydämen sykkeen nousu, hengityksen tihentyminen -> pakenemis-reaktioon valmistautumista
      - Habituaatio
        
        ärsykkeeseen tottuminen
        -> esim. päällä olevia vaatteita ei tunneta jatkuvasti, sillä ärsyke ei ole tarpeeksi olennainen
    - - Reitti aivokuorella oikealla aivopuoliskolla: takaraivolohkolta ohimolohkon kautta etuotsa-lohkoon (karkeasti mikä-rata)
        
        aktivoituu kun tarkkaavaisuus täytyy uudelleensuunnata ärsykkeeseen, joka ei ole senhetkisen skeeman kannalta oleellinen -> käynnistää orieantaatioreaktion -> etuotsalohkon aktivoitumisen